Kuopiossa järjestetty Cluster Summit Finland 2025 kokosi lokakuun lopussa yhteen klusteritoiminnan asiantuntijoita, elinkeinoelämän edustajia ja aluekehittäjiä keskustelemaan ekosysteemien merkityksestä. Keskusteluissa nousi esiin kysymyksiä siitä, miten klustereiden ja ekosysteemien kautta voidaan tukea kestävyyttä edistävää digitalisaatiota, vauhdittaa tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä vahvistaa yritysten kasvua. Puheenvuorojen aikana kysymyksiä tarkasteltiin niin yritysten esimerkkien kuin uusia ajatuksia synnyttävän työpajatyöskentelyn kautta.

Ympäristö uusille ratkaisuille

Nokian teollisen yhteistyön johtaja Jarkko Pellikka esitteli tilaisuudessa konkreettisia tuloksia klusteritoiminnan tukemasta liiketoiminnan kasvusta. Hänen mukaansa tutkimus-, kehitys- ja innovaatioyhteistyö (TKI) ei ole vain yksittäisiä hankkeita, vaan se on monimutkainen ja dynaaminen järjestelmä, jossa arvonluonti perustuu verkostomaiseen yhteistyöhön.

– TKI-yhteistyö on kukoistavan ympäristön luomista, jossa kaikki hyötyvät ja osallistuvat kokonaisvaltaiseen menestykseen. Kyse on uuden arvon kehittämisestä innovaatioiden kautta, Pellikka sanoi puheenvuorossaan.

Pellikan mukaan tutkimus- ja kehitysyhteistyöstrategia on kattava suunnitelma siitä, miten organisaatio rakentaa ja hyödyntää kumppaneiden, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien työtä. Tällä tavoitellaan sitä, että yritys saavuttaa liiketoimintatavoitteensa ja luo uutta arvoa useille toimijoille.

– Klusterit tarjoavat ympäristön, jossa yritykset voivat kehittää ratkaisuja yhdessä. Ne eivät toimi vain kilpailijoina, vaan arvoketjun kumppaneina, jotka jakavat tietoa, osaamista ja riskejä keskenään. Tällainen yhteistyö vahvistaa alueellisia klustereita ja luo pohjan kestävälle kasvulle.

Kansallinen klusteripolitiikka kaipaa koherenssia

Vaikka Suomessa ekosysteemeitä ja klustereita on kehitetty menestyksekkäästi monilla alueilla, sen kansallinen ohjaus ja rahoitus ovat edelleen hajanaisia. Pohjois-Savon maakuntaliiton aluekehityspäällikkö Heikki Sirviö toteaa, että klusteripolitiikan vahvistaminen olisi perusteltua juuri sen vuoksi, että julkiset investoinnit tieteeseen, tutkimukseen, kehittämiseen ja aluekehitykseen voisivat toimia alueellisten tai toimialakohtaisten klustereiden avulla entistä tehokkaammin.

– Olisi toivottavaa, että meillä tehtäisiin samansuuntaisia asioita koherentisti ja hyvin organisoidusti niin, että toiminnassa olisi jatkuvuutta. Nyt klusterikehittämisen ongelma on hajanaisuus, Sirviö toteaa.

Sirviön mukaan klustereiden toimivuudesta on vahvaa kansainvälistä tutkimusnäyttöä. Klusteripolitiikan avulla voitaisiin vaikuttaa myös keskeisiin kansallisiin haasteisiin, kuten heikkoon tuottavuuskehitykseen ja vähäisiin TKI-panostuksiin.

– Klusterit tarjoavat sen mekanismin, jonka avulla rajalliset julkiset resurssit voidaan kohdentaa vaikuttavammin sinne, missä syntyy uusia innovaatioita, kasvua ja yhteiskunnallista arvoa.

Yhdessä kohti vihreää kasvua

Cluster Summit Finland 2025 –tapahtumaa oli järjestämässä useita toimijoita Pohjois-Savosta. Yksi niistä oli Pohjois-Savon Bio- ja kiertotalouden klusteri (www.biocc.fi). Sen vahvuus on tarjota houkutteleva väylä Savonia-ammattikorkeakoulun, Itä-Suomen yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja Savon ammattiopiston TKI-resursseihin yhden luukun periaatteella.

– Kanavoimme jatkuvasti jäsenillemme mahdollisuuksia liittyä mukaan TKI-hankkeisiimme ja hakea yhteistyössä EU-rahoitusta. Siinä hyödynsaajana on suoraan yrityskumppanimme. Ekosysteemin kautta tarjoamme lisäksi laboratoriopalveluitamme, jotka vauhdittavat yritysten omaa tuotekehitystä, sanoo ekosysteemin vetäjä, tutkimus- ja kehityspäällikkö Harri Auvinen.

Pohjois-Savon Bio- ja kiertotalous klusterin hankkeet olivat vahvasti edustettuina Cluster Summit 2025 -tapahtumassa. Niiden toimenpiteistä keskusteltiin ständillä ja niitä esiteltiin myös messuyleisölle esiintymislavalla.

Data-analytiikalla kohti vastuullisuusraportointia ja kiertotaloutta, jossa kehitetään pk-yritysten ja julkisten organisaatioiden kykyä hyödyntää dataa vastuullisuuden kehittämisessä.

Bio and Circular European Network, jossa rakennetaan kansainvälistä yhteistyöverkostoa, ekosysteemin tunnettavuutta ja toimintamalleja.

Kiertotaloudella uutta kasvua Pohjois-Savoon (Kiertokasvu), joka tukee Pohjois-Savon pk-yrityksiä vihreässä siirtymässä tarjoamalla hiilijalan- ja kädenjälkilaskentaa, benchmarking-matkoja ja ympäristövastuullisuuskoulutuksia.

BioBoost – Pohjois-Savon biotalouteen boostia -hankkeessa yhdistetään Savonia-ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston osaaminen uusien biopohjaisten materiaalien kehittämiseksi ja kiertotalousliiketoiminnan vahvistamiseksi Pohjois-Savossa.

---

Teksti ja kuvat:

Maiju Korhonen, projektisuunnittelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Harri Auvinen, tutkimus- ja kehityspäällikkö, Savonia-ammattikorkeakoulu

Ulla Santti, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu