Kokonaisturvallisuudesta puhutaan enemmän kuin koskaan, mutta sen kaikki puolet ovat harvoin esillä samassa huoneessa. Kokonaisturvallisuus on paljon erilaisia asioita, ei pelkästään puolustuskykyymme liittyviä, vaikka toki nekin tärkeitä.

Mitä kaikkea kokonaisturvallisuus sitten todella tarkoittaa, ymmärrämmekö sen laajuuden? Meille savonialaisille kysymys on erityisen olennainen, sillä kokonaisturvallisuus on myös yksi yhteisistä strategisista kärjistämme.

Ymmärrystä kuuntelemalla

Halusimme Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus -hankkeessa avartaa omaa ymmärrystämme kuuntelemalla asiantuntijoita, jotka edustavat kutakin kokonaisturvallisuuteen kuuluvaa yhteiskunnan elintärkeää toimintoa. Tavoitteenamme oli pohtia yhdessä asiantuntijoiden kanssa mitä kaikkea kokonaisturvallisuus heille merkitsee.

Aloitimme artikkelisarjan, jonka nimesimme otsikolla Ajatuksia kokonaisturvallisuudesta. Menneen syksyn aikana saimme haastateltua yhteensä viittä asiantuntijaa, jotka pysähtyivät omien henkilökohtaisten kokemustensa kautta avaamaan näkemyksiään.

Mitä havaitsimme – Havainto 1: Turvallisuus alkaa ihmisten kyvystä ymmärtää toisiaan

Sarjan avasi kokenut diplomaatti, suurlähettiläs Klaus Korhonen, joka tällä hetkellä työskentelee Suomen ulkoministeriössä Helsingissä. Hänet on helmikuussa 2024 valittu myös Ulkopoliittisen instituutin (FIIA) hallituksen puheenjohtajaksi. Korhonen ei omassa pohdinnassaan halunnut keskittyä niinkään sotiin ja kriiseihin tai muihin uhkakuviin, vaan painotti vahvasti ennalta rakennettavan perustan merkitystä.

Turvallisuus alkaa hänen mielestään ihmisten kyvystä ymmärtää maailmaa ja toisiaan. Se on enemmän kulttuurinen kuin hallinnollinen tai sotilaallinen rakenne. Hän uskoo nuoremmilla sukupolvilla olevan tähän meitä paremmat valmiudet: ”Kun seuraan esimerkiksi juuri ylioppilaskirjoitukset päätökseen saanutta poikaani, ilahdun tavasta, jolla hän ja hänen monesta kulttuurista tulevat ystävänsä keskustelevat asioista, joista ovat myös eri mieltä, ollen samalla kuitenkin kavereita”.

Havainto 2: Ymmärrys on myös kulttuurista tilannetajua

Sarjan toisen artikkelin haastateltavana oli Helinä Kokkarinen, jonka taustalla on useita vaativia siviilikriisinhallinnan tehtäviä muun muassa Kosovossa ja Ukrainassa sekä tehtävien suunnittelutyötä Brysselissä. Kokkarinen pohti Korhosen tavoin turvallisuuteen liittyviä kulttuurisia tekijöitä ja toi ne käytännön toiminnan tasolle omien kokemustensa kautta. Hän kertoi omasta kokemuksestaan kriisin ratkaisijana Kosovossa. Siellä verikostoon liittyvä uhkaava tilanne ratkesi yhteisön, uskonnollisten johtajien ja ihmisoikeusjärjestöjen yhteisellä toiminnalla eikä viranomaisvoimalla. Kulttuurinen tilannetaju, paikallisten tapojen, roolien sekä hierarkioiden ymmärtäminen ovat suuri etu alueella, jossa kulloinkin toimii. Aitoon yhteistyöhön päästään vaan niiden kautta.

Havainto 3: Suomalainen kokonaisturvallisuus alkaa arjen hyvinvoinnista

Eduskunnan varapuhemies Paula Risikolta pyysimme näkemyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon roolista kokonaisturvallisuudessa, onhan Risikon oma tausta juuri siellä. Hän on toiminut monissa eri rooleissa, joihin turvallisuus kytkeytyy. Sairaanhoitajana se merkitsi hänelle potilasturvallisuuden varmistamista, opettajana turvallisen oppimisympäristön rakentamista, johtajana ja esimiehenä turvallisen työyhteisön luomista sekä kansanedustajana ja ministerinä koko Suomen turvallisuuden vahvistamista.

Risikko näki kokonaisturvallisuuden ihmisen jatkuvana arjen hyvinvointina; kokemuksena siitä, että yhteiskunta toimii ja apua on saatavilla silloin, kun sitä tarvitsee. Se on ihmisen oma subjektiivinen kokemus, jota yhteiskunta joko vahvistaa tai heikentää. Ilman yksittäisten ihmisten kokemusta ja kykyä toimia ei ole myöskään kriisinkestävyyttä ja puolustuskykyä. Sosiaali- ja terveydenhuollon työn hän näkee maanpuolustustyönä siinä missä muunkin turvallisuustyön. Ennen kaikkea tarvitaan koulutusta: ”Meidän on koulutettava sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia sellaisiksi, jotka ymmärtävät olevansa osa kokonaisturvallisuutta”.

Havainto 4: Ruokaturva ja Euroopan alueiden elinvoimaisuus on suorassa yhteydessä kokonaisturvallisuuteen

Euroopan parlamentin jäsen Elsi Katainen on parlamentin maatalous- ja aluekehitysvaliokuntien jäsen. Hänellä on pitkä kokemus erityisesti maatalous- ja ruokaturva-asioiden parissa, ja EU:ssa noussut turvallisuuskeskustelu tuntuu hänestä tervetulleelta. Kataisen viesti on, että Euroopan turvallisuus ei rakennu pelkästään puolustuksesta, vaan siihen kuuluu olennaisesti myös ruokaturva. Ruokaturvan haavoittuvuudet näkyvät selkeästi eurooppalaisten arjen turvallisuudessa ja alueiden elinvoimaisuudessa. Viljelijät ikääntyvät, tiloja vaivaa jatkajapula ja alueet tyhjenevät. Ruokaturva on Euroopassa strateginen turvallisuuskysymys, jonka tulee näkyä myös rahoitusvalinnoissa.

Havainto 5: Liikunnan arvoa ei lasketa mitaleissa

Liikunta ja Tiede -lehden päätoimittaja Jari Kupilan haastattelu nosti esiin tärkeän, joskus aliarvostetunkin näkemyksen kokonaisturvallisuudesta; liikkeen ja liikunnan. Kupila muistutti, kuinka suomalainen identiteetti on pitkään nojautunut yhteisiin kokemuksiin urheilusta ja liikunnasta. Olympiavoittajamme eivät ole olleet pelkästään urheilijoita, vaan he ovat tuoneet toivoa sodanjälkeiseen yhteiskuntaan ja olleet omalta osaltaan rakentamassa sodanjälkeistä Suomi-kuvaa. Kupila esitti myös kritiikkiä huippu-urheilua kohtaan. Liikunnan arvo ei ole mitaleissa eikä yhteiskunnan tehtävänä ei ole pelkästään tuottaa huippu-urheilijoita. Liikunta on ihmisen perustarve ja sosiaalisen kanssakäymisen muoto. ”Urheilun kautta opitaan, että vastustajia tarvitaan oman suorituksen kehittämiseen ja että yhteisöllisyys syntyy erilaisista lähtökohdista tulevien ihmisten yhteistyöstä”, Kupila totesi.

Kaikki vuoden 2025 haastattelut löydät Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus -hankkeen verkkosivuston Ajankohtaista-sivulta: https://kokonaisturvallisuudenosaamiskeskus.fi/ajankohtaista/

Ajatuksia kokonaisturvallisuudesta -artikkelisarja jatkuu vuonna 2026. Voit halutessasi ehdottaa meille mielenkiintoisia haastateltavia!

---

Kirjoittaja:

Tarja Tapaninen, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu,
tarja.tapaninen@savonia.fi, 044 785 6037