Kokonaisturvallisuudesta yleisesti

Turvallisuuskomitean esittämän Yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaan suomalainen kokonaisturvallisuus on varautumisen tapa, jossa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen toteutumisesta huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyöllä.

Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus Kuopioon

Kuopioon on muodostumassa Savonia-ammattikorkeakoulun ja Kuopion kaupungin yhteistyöllä valtakunnallinen kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus. Alueella on esimerkiksi useita julkisen sektorin organisaatioita, joilla on paljon annettavaa osaamiskeskusta varten (Pelastusopisto, valtion sektoritutkimuslaitokset, korkeakoulut jne). Tämä muodostaa hedelmällisen lähtötilanteen kokonaisturvallisuutta käsittelevän TKI-toiminnan ja koulutuksen laajentamiselle.

Koulutuksen ja verkostojen uudet avaukset

Uusia avauksia ovat mm. Savonia-ammattikorkeakoulussa 2025 aloitettu Kokonaisturvallisuuden asiantuntija -koulutus (YAMK) ja aihealueeseen liittyy myös Pohjois-Savon kokonaisturvallisuuden klusteri (Pohjois-Savon liitto, hanke vuosille 2023-2026), joka on jäsenenä Euroopan komission ENDR-verkostossa (European Network of Defence-related Regions).

Kokonaisturvallisuuden huomiointi kaupunkisuunnittelussa ja yrityksissä

Kaupungeissa kokonaisturvallisuus voidaan huomioida esimerkiksi siten, että rakennuspaikat kaavoitetaan sähköenergian, lämmityksen, puhtaan veden ja tietoliikenneverkkojen saatavuuden osalta mahdollisimman huoltovarmoiksi. Isompien yritysten siirtyessä uudelle alueelle, kunnat ja kaavoittajat analysoivat mahdolliset riskit toiminnan luonne ja sijoittuminen huomioiden. Elinkeinoelämän osalta yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen osallistuminen voi tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että kriisitilanteita varten osa omasta tuotannosta olisi suunniteltu kaksoiskäytön mahdollisuus huomioiden.

Vastuullisuuden huomiointi yritysten toiminnassa on tullut merkittävämpään rooliin. Tähän on vaikuttanut keskeisenä ajurina Euroopan Unionin lainsäädäntöteitse asettamat vastuullisuusvaatimukset erityisesti suuryrityksille. Toiminnan vastuullisuusvaatimukset tunnetaan yleisesti lyhenteellä ESG, eli: Ympäristö (Environmental), sosiaalinen (Social) ja hallintotapa (Governance). Myös ongelmatilanteisiin varautuminen on osa vastuullista toimintaa. Vaikka sähköverkkoja rakennetaan jatkuvasti toimitusvarmemmiksi, pidemmät sähkökatkokset ovat edelleen mahdollisia. Vastuullisuuden näkökulmasta voidaan analysoida mitä vaikutuksia ja toimenpiteitä omaan toimintaan liittyy, mikäli sähkön saatavuus on rajallista lyhyemmän tai pidemmän aikaa. Käytännössä toimijan täytyy määritellä, minkä aikaa sähköä tarvitaan toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi.

Varavoima ja energian huoltovarmuus

Varavoimaa on keskeisillä toimijoilla jo käytössä esimerkiksi sairaaloissa ja vastaavissa yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisten toimintojen varmistamisessa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on lisännyt energian saatavuuden varmistamiseen myös muita toimijoita, kuten tuotannollisia yrityksiä ja erilaisten palveluiden (tilapalveluiden jne.) tarjoajia, koko yhteiskunnan laajuudelta. Yhtä kaikki, sähköenergian saatavuuskatkoksilla voi olla merkittävää vaikutusta toiminnan jatkuvuuteen ja jopa toiminnan turvallisuuden varmistamiseen.

Sähköakustoilla on monia käyttötapauksia, joista yksi osa tukee varavoimajärjestelyjen toteuttamista. Savonia-ammattikorkeakoulu toteuttaa 1.10.2025 – 31.12.2027 Pohjois-Savon liiton rahoittaman JTF-hankkeen “Kokonaisturvallisuutta sähköenergian tallennuksella”. Hankkeessa tarkastellaan sähköenergian varastointia sähköakkuihin mm. sellaisten esimerkkiorganisaatioiden osalta, joissa kiinteistöön ollaan hankkimassa (tai ollaan hankittu) oma aurinkosähköjärjestelmä. Savonian kampuksille hankitaan TKI- ja koulutuskäyttöä varten sähköakustoja. Sähköteknisten tarkastelujen ohella hankkeessa tarkastellaan pilottityökohteita tarjoavien organisaatioiden toimintaa myös kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Hankkeen tulokset edistävät omalta osalta alueen kokonaisturvallisuuden kehitystyötä ja EGR-vastuullisuusvaatimusten mukaista toimintaa. Savonia-ammattikorkeakoulu järjestää hankkeen tiimoilta kaksi seminaaria vuosina 2026 ja 2027.

---

Kirjoittajat

Mikko Laasanen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Jari Niemelä, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Janne Karppanen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

---