Pitkäaikainen eli krooninen kipu on yleinen terveysongelma ja siitä kärsii lähes joka viides aikuinen (Terveyskylä, 2024). Krooninen tuki- ja liikuntaelinkipu voi heikentää merkittävästi työkykyä ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yksi yleisimmistä sairauspoissaolojen sekä pitkäaikaisen työkyvyttömyyden syistä Suomessa (Työterveyslaitos, 2026).

Kun krooninen kipu alkaa haitata työntekoa, taustalla on usein toistuvia lyhyitä sairauspoissaoloja. Työhön paluu ei aina katkaise oireilua, vaan kipu voi uusiutua tai pahentua. Tällöin työterveyslääkäri voi ohjata työntekijän työfysioterapeutille, jonka palvelut eivät kuitenkaan ole lakisääteisiä. Työfysioterapeutti laatii yleensä kotiharjoitteita, mutta kuntoutuksen seuranta jää usein riittämättömäksi. Ilman jatkuvaa tukea ja seurantaa motivaatio harjoitteluun voi heikentyä, jolloin kuntoutus jää helposti vajaaksi ja kipu pitkittyy, lisäten pidempien sairauspoissaolojen riskiä.

Pelkkä kuntoutus ei yksinään johda kuntoutujan toimintakyvyn muutokseen. Prosessi edellyttää kuntoutustarpeen taustalla olevien syiden tunnistamista, yksilöllisesti asetettuja tavoitteita sekä ennen kaikkea kuntoutujan omaa motivaatiota ja sitoutumista esimerkiksi harjoitteiden tekemiseen ja toimintamallien muuttamiseen (Järvikoski, Härkäpää & Salminen, 2021.)

Pitkittyvissä TULE-kivuissa on keskeistä arvioida niitä aiheuttavia ja ylläpitäviä tekijöitä, työn kuormitustekijöitä sekä ergonomiaa. Lääkkeettömät hoidot kuten liikunta ja terapeuttinen harjoittelu ovat ensisijainen hoitomuoto ja hoidon perusta. (Mäntyselkä 2026.)

Asiakkaan motivointi ja sitouttaminen omaan kuntoutukseen, mitä keinoja siihen on?

Mitä pidempi poissaolo työstä on, sitä haasteellisempaa työhön paluu yleensä on. Sairauspoissaolojen seuranta auttaa tunnistamaan riskit ajoissa ja mahdollistaa varhaisen tuen. Pitkäaikainen kuormituksen vähentäminen heikentää kehoa, joten pitkä sairausloma voi lisätä oireiden uusiutumisriskiä. (Takala & Martimo, 2020.)

Järjestelmän näkökulmasta ratkaisevaa on, miten asiakasta voidaan motivoida ja sitouttaa omaan kuntoutukseensa. Tarvitaan keinoja, joilla voidaan tukea työntekijää, jonka työkyky on heikentynyt. Yksi vaihtoehto voisi olla työkykykoordinaattorin tarjoama tuki. Työterveyslaitoksen mukaan työkykykoordinaattorit tukevat ihmisten työllistymistä, työssä jatkamista ja työhön paluuta sekä auttavat palveluiden ja kuntoutuksen yhteensovittamisessa (Työterveyslaitos, 2025).

Työkyvyn ylläpitämisen keinoja Takalan ja Martimon 2020 mukaan on:

-Hyvä ergonomia ja työolosuhteiden kehittäminen

-Työtehtävien ja työaikojen mukauttaminen työntekijän toimintakykyyn

-Osa-aikatyön mahdollistaminen

-Varhainen puuttuminen oireisiin ja sairauspoissaoloihin

-Aktiivinen liikunta ja fyysisen toimintakyvyn harjoittaminen

-Terveellisten elämäntapojen tukeminen (liikunta, painonhallinta, tupakoinnin lopettaminen)

-Työntekijän motivointi ja osallistaminen kuntoutukseen

-Yhteistyö työntekijän, työpaikan, työterveyshuollon ja sosiaaliturvan välillä

-Esihenkilöiden koulutus työkyvyn tukemiseen

-Säännöllinen yhteydenpito sairauspoissaolon aikana

-Turvallinen ja kannustava työympäristö

-Oikea-aikainen kuntoutus ja lääketieteellinen hoito

-Tiedon lisääminen TULE-sairauksista ja työhön paluusta

-Työn joustot ja työn mukauttaminen työntekijän voimavarojen mukaan

Ammattilaisen tulee vahvistaa asiakkaan kokemusta siitä, että hän pystyy itse vaikuttamaan toimintakykyynsä ja hyvinvointiinsa, tällöin on hyvä hyödyntää esimerkiksi motivoivan haastattelun periaatteita. (Järvinen, 2025).

Etäseurannan hyödyntäminen asiakkaan osallistuttamisessa voisi olla myös osa ratkaisu motivoida asiakasta tekemään fysioterapeutin laatimia harjoitteita. Tulosten ylös kirjaaminen ja mahdollisesti fysioterapeutin etänä antama palaute antaisi asiakkaalle tunteen, että joku seuraa hänen edistymistään.

Osa asiakkaista hyötyy vertaistuesta, kun omaa terveystilannetta pääsee jakamaan saman kokemuksen omaavien kanssa. Kelan TULES-kuntoutus on tuki- ja liikuntaelinsairauksia sairastaville tarkoitettua kuntoutusta, jonka tavoitteena on vähentää kipua, parantaa toimintakykyä ja tukea työ- tai opiskelukykyä. Kuntoutusta järjestetään kokonaan etänä, että ryhmässä, joka kokoontuu palvelutarjoajan tiloissa. (Kansaneläkelaitos 2026.)

Työllistymisen ja työkyvyn tuen sote-palveluissa vielä kehitettävää

Hyvinvointialueiden käynnistyminen vuonna 2023 ja työvoimapalveluiden järjestämisvastuun siirtyminen kunnille vuoden 2025 alussa ovat muuttaneet työllistymisen ja työkyvyn tuen sote-palveluita merkittävästi. THL:n ja Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:n 2024 toteuttaman kyselyn mukaan näiden palveluiden organisointi oli järjestetty hyvinvointialueilla usein hajautetusti. Tämä voi kertoa asiakaskunnan moninaisista tarpeista, mutta voi johtaa alueellisiin eroihin palveluiden saatavuudessa ja laadussa (Vogt ym. 2024.)

Kyselyn perusteella kuntoutuksen ja työkyvyn tuen palvelut järjestetään usein erillisinä kokonaisuuksina, eikä niiden yhteistyö ollut kaikilla alueilla riittävää. Esimerkiksi toimialat ylittävässä tiedonkulussa ja sote-ammattilaisten yhteistyössä nähtiin kehittämistarpeita. Henkilöstöresurssit työllistymisen ja työkyvyn tuen sote-palveluissa koettiin myös pääosin riittämättömiksi, työ tehtiin lisäksi usein osa-aikaisesti muun työn ohella. Suurin osa hyvinvointialueista arvioi henkilöstöresurssien tarpeen kasvavan entisestään tulevaisuudessa (Vogt ym. 2024.)

Kyselyn tulokset osoittavat, että työllistymisen ja työkyvyn tuen palvelukokonaisuuksia tulee edelleen kehittää yhtenäisemmiksi, asiakaslähtöisemmiksi ja vaikuttavammiksi (Vogt ym. 2024). Asiakkaan näkökulmasta palveluiden hajanaisuus, “pirstaleisuus” ja resurssipula voivat vaikeuttaa oikea-aikaista palveluihin ohjautumista. Muutamalla hyvinvointialueilla nämä haasteet on tunnistettu ja palveluita on pyritty selkeyttämään esimerkiksi erilaisilla organisaatiorajat ylittävillä koordinaatiojärjestelyillä ja kuntoutuspalveluiden linkittämisellä työllistymisen ja työkyvyn tuen palvelujen yhteyteen. Alueelliset erot palvelujen koordinoinnissa ovat kuitenkin huomattavia (Vogt ym. 2024.) Jatkossa yhdenmukaisemmat ja selkeät koordinoinnin järjestelyt toivottavasti vakiintuvat osaksi työllistymisen ja työkyvyn palvelukokonaisuuksia useammillakin hyvinvointialueilla.

---

Kirjoittajat

Päivi Tuomainen, Kuntoutus- ja hyvinvointipalvelujen kehittäjä asiantuntija opiskelijat (YAMK), Savonia-ammattikorkeakoulu

Tiina Puustinen, Kuntoutus- ja hyvinvointipalvelujen kehittäjä asiantuntija opiskelijat (YAMK), Savonia-ammattikorkeakoulu

Vilja Vertio, Kuntoutus- ja hyvinvointipalvelujen kehittäjä asiantuntija opiskelijat (YAMK), Savonia-ammattikorkeakoulu

Virpi Maijala, tuntiopettaja (sivutoiminen), Master school, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

Järvikoski, A., Härkäpää, K. & Salminen, A.-L. 2021. Kuntoutuksen prosessi ja vaikuttavuus. Duodecim 137(6), 620–627. Duodecim-lehden artikkeli Viitattu 12.5.2026

Järvinen M. 2025. Duodecim käypä-hoito suositus. Lisätietoa aiheesta. Motivoiva haastattelu. https://www.kaypahoito.fi/nix02109. Viitattu 16.5.2026

Kansaneläkelaitos.2026. Tuki ja liikuntaelinsairaus. Tuki- ja liikuntaelinsairauksia sairastavan kuntoutus. https://www.kela.fi/tules-kuntoutus#kuntoutuksen-sisalto-ja-toteutus. Viitattu 16.5.2026

Mäntyselkä P. Suomalaisen lääkäriseuran Duodecim. Lääkärin käsikirja. 2026. Tuki- ja liikuntaelinten kivut https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/ltk/article/ykt01340?toc=507. Viitattu 13.5.2026

pevah n.d. Fysioterapia. Valokuva. Pixabay. https://pixabay.com/fi/photos/fysioterapia-fysiologia-fysio-8626304/. Viitattu 21.5.2026

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2021. Työkykyohjelma ja työkykykoordinaattorien koulutuksen kehittäminen. Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto Viitattu 12.5.2026

Takala Esa-Pekka ja Martimo Kari-Pekka. European Agency for Safety and Health at work. 2020. Return to work strategias to prevent disability from musculoskeletal discorders. https://oshwiki.osha.europa.eu/en/themes/return-work-strategies-prevent-disability-musculoskeletal-disorders Viitattu 16.5.2026

Terveyskylä. 2024. Mitä on pitkäaikainen eli krooninen kipu? https://www.terveyskyla.fi/kivunhallintatalo/pitkaaikainen-kipu/mita-on-pitkaaikainen-eli-krooninen-kipu. Viitattu 21.5.

Työterveyslaitos. 2025. https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/tyokyvyn-tuen-palvelupolku/palveluiden-ja-yhteistyon-koordinointi. Vitattu 21.5.

Työterveyslaitos. 2026. Tuki- ja liikuntaelimistön terveys ja työkyky. https://www.ttl.fi/teemat/tyoterveys/tuki-ja-liikuntaelimiston-terveys-ja-tyokyky. Viitattu 21.5.

Vogt, E., Saikku, P., Blomgren, S., Karjalainen, J., Kock, T., Normia-Ahlsten, L. 2024. Työllistymistä ja työkykyä tukevat sosiaali- ja terveyspalvelut hyvinvointialueilla 2024: Hyvinvointialueille, Helsingin kaupungille ja HUS-yhtymälle tehdyn kyselyn tulokset. THL Työpaperi 44/2024. https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/01271ac5-a430-463b-bda3-f87c1306ffe2/content Viitattu 16.5.2026