Lääkeannostelija kuvassa.

Savonia-artikkeli: Lääkehoitosuunnitelma kotihoidossa – Turvallisuuden ja yhtenäisten käytäntöjen tukena

This work is licensed under CC BY-SA 4.0Creative Commons logoCreative Commons Attribution logoCreative Commons Share Alike logo

Lääkehoitosuunnitelmalla tarkoitetaan yksikkökohtaista suunnitelmaa, jonka avulla lääkehoitoa toteutetaan. Kaikissa lääkehoitoa toteuttavissa sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä tulee olla lääkehoitosuunnitelma. Lääkehoitosuunnitelman perustana on toimintayksikön asiakkaiden lääkehoito. Lakisääteisesti kotihoito kuuluu sosiaalihuoltoon ja silloin lääkehoitosuunnitelma on osa omavalvontasuunnitelmaa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2021.) Lääkehoito on tärkeä osa kotihoidon asiakkaiden päivittäistä hoitoa. Suunnitelmallisuus ja selkeät vastuut parantavat lääkehoidon turvallisuutta ja laatua.

Lääkitysturvallisuuden tukeminen kotihoidossa

Kotihoidossa vastuu lääkehoidon toteuttamisesta ja lääkitysturvallisuudesta on merkittävästi viime vuosina lisääntynyt. Kotihoidon asiakkaiden ollessa useimmiten monisairaita ja monilääkittyjä ikääntyviä, tarvitsevat he yhä enemmän apua lääkehoidon toteuttamisessa. Hoitotyön ammattilaiselta vaaditaan näin ollen hyvää ammattitaitoa ja riittävää osaamista. (Seppänen & Sainio 2023.) Kotihoidossa tunnistettuja lääkitysturvallisuuteen liittyviä riskejä ovat asiakkaiden ikääntyminen, krooniset sairaudet, monilääkitys ja hoidon siirtymät (Dionisi ym. 2022).

Lääkitysturvallisuutta on kuitenkin tutkitusti mahdollista parantaa seuraavilla toimilla. Kotiutumistilanteissa tiedonsiirron parantamiseksi koordinoiva sairaanhoitaja voisi olla tukena ensimmäisillä kotikäynneillä (Dionisi ym. 2022). Erityistä huomiota tulee kiinnittää kotiutustilanteissa monilääkityn ja muistilääkitystä käyttävän kotihoidon asiakkaan lääkehoitoon. Tällöin tulisi hyödyntää farmasian ammattilaisten ammattitaitoa. (Hotus-hoitosuositus® 2020.) On osoitettu, että farmaseuttien ammattitaidon hyödyntäminen vähentää kotihoidossa lääkehoitopoikkeamia (Dionisi ym. 2022). Lääkehoidon ohjaus on myös yksi tärkeä lääkitysturvallisuutta parantava toimi. Lääkehoidon ohjaamisessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että ohjaus on riittävän yksilöllistä, sillä ikääntyneet ovat ominaisuuksiltaan hyvin erilaisia fyysisen ja kognitiivisen toimintakyvyn vaihtelun vuoksi (Järvinen 2018). Lääkitysturvallisuuden tukeminen tarvitsee myös riittävää toiminnan suunnittelua, henkilökunnan koulutusta ja turvallisen lääkehoidon merkityksen esiin tuomista.

Lääkehoitosuunnitelman laadinta ja sisältö

Suomessa lääkehoitosuunnitelman laadinnan tueksi on Sosiaali- ja terveysministeriö julkaissut Turvallinen lääkehoito -oppaan vuonna 2021. Opas toimii suosituksena ja ohjaa lääkehoidon käytäntöjä. Lääkehoitosuunnitelma auttaa oman yksikön riskienhallinnan ymmärtämisessä ja tukee lääkitysturvallisuutta. Työyksikössä toteutettavan lääkehoidon tulee perustua ajantasaiseen yksikkökohtaiseen lääkehoitosuunnitelmaan. Suunnitelma päivitetään tarpeen mukaan ja vähintään se tulee päivittää vuoden välein. Lääkehoitosuunnitelman käynnistämisestä, koordinoinnista ja sen valmistumisesta vastaa organisaation johto. Lääkehoitosuunnitelma laaditaan organisaatio, toimintayksikkö ja työyksikkö tasolla. Työyksikkötasoisen lääkehoitosuunnitelman laatimisesta ja päivittämisestä vastuu on esihenkilöllä. Laatimisen prosessiin on kuitenkin hyvä osallistua kaikkien niiden ammattiryhmien, jotka lääkehoitoa toteuttavat. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2021.)

Olennainen osa lääkehoitosuunnitelman sisältöä on yksikön lääkehoidon riskien tunnistaminen ja toimet, joilla riskit on mahdollista välttää. Sisältöön kuuluu tärkeässä osassa myös yksikön lääkehoidon prosessi. Lääkehoidon prosessin tunnistaminen mahdollistaa kiinnittämään huomiota lääkitysturvallisuuden parantamiseen. Lääkehoidon prosessilla tarkoitetaan toimintaketjua, johon kuuluu lääkehoidon tarpeen arviointi, lääkkeen valinta ja toimittaminen sekä lääkehoidon annostelu ja antaminen. Se pitää sisällään myös asiakkaan motivoinnin, neuvonnan ja lääkehoitoon sitouttamisen. Lopuksi prosessiin kuuluu hoidon seurannan järjestäminen ja tulosten arviointi sekä tiedon kulun varmistaminen asiakkaalle ja muille hoitoon osallistuville. Lisäksi lääkehoitosuunnitelman sisältöön kuuluu toimintaympäristön kuvaus, lääkehoidon vastuut ja velvollisuudet sekä lääkehoitolupaan liittyvät kokonaisuudet. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2021.)

Johtopäätökset

Lääkehoitosuunnitelma tulee nähdä tärkeänä asiakirjana jokaisessa sosiaali- ja terveydenhuollon yksikössä. Kun kotihoidossa on tunnistettu lääkehoidon riskien olevan yleisiä, on silloin lääkehoitosuunnitelmalla tärkeä tehtävä turvallisen lääkehoidon toteuttamisen apuvälineenä. Yhteinen, kirjallinen suunnitelma tukee sitä, että jokainen työntekijä tietää omat vastuunsa ja toimintaohjeet eri tilanteissa. Lääkehoitosuunnitelma auttaa perehtymään työyksikön lääkehoitoon. Suunnitelman avulla yksikössä pystytään toteuttamaan lääkehoitoa yhdenmukaisilla käytännöillä. Tämä puolestaan mahdollistaa sen, ettei lääkehoidossa pääsisi syntymään virheitä.

Vaikka kirjallinen suunnitelma on tärkeä, on vielä tärkeämpää se, että suunnitelman mukaista lääkehoitoa toteutetaan arjessa. Lääkitysturvallisuus paranee, kun siitä puhutaan avoimesti ja koulutetaan säännöllisesti sekä rohkaistaan työntekijöitä kysymään ja kehittämään. Lääkehoitosuunnitelman mukaista lääkehoitoa toteuttamalla kotihoidon asiakkaat saavat turvallisempaa hoitoa ja työntekijät voivat luottaa siihen, että toteuttavat lääkehoitoa oikein.

Artikkeli on kirjoitettu osana YAMK opinnäytetyötä nimeltään Lääkehoitosuunnitelma kotihoitoon.

Kirjoittajat:

Laura Manninen, Kliininen asiantuntija opiskelija, omahoidon tukeminen ja kansansairauksien hoitotyö YAMK, Savonia-ammattikorkeakoulu

Laura.Manninen3@edu.savonia.fi

Marja-Anneli Hynynen, lehtori, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

Marja-Anneli.Hynynen@savonia.fi

Lähteet:

Dionisi, S., Simone, E., Liquori G., De Leo, A., Di Muzio M. & Giannetta N. 2022. Medication errors´ causes analysis in home care setting: A systematic review. Public Health Nursing 39 (4), 876–897. https://doi.org/10.1111/phn.13037. Viitattu 23.11.2024.

Hotus-hoitosuositus 2020. Iäkkään turvallinen kotiutuminen sairaalasta. Hoitotyön tutkimussäätiön asettama työryhmä: Palonen M, Kariniemi K, Peltola P, Pesonen H-M, Rantanen A & Siira H. Helsinki: Hoitotyön tutkimussäätiö. (Viitattu 11.1.2025). Saatavilla: https://www.hotus.fi/hoitosuositukset/.

Järvinen, T. 2018. Iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden lääkehoidon toteutus. Lääkehoidon toteutumi-nen ja palvelut asiakkaan ja omaisen kokemana sekä lääkelistan vastaavuus. Lisensiaatintutki-mus. Kliinisen farmasian ryhmä. Farmakologian ja lääkehoidon osasto. Farmasian tiedekunta. Hel-singin yliopisto. http://hdl.handle.net/10138/279443. Viitattu 12.12.2024.

Seppänen, M. & Sainio, T. 2023. Lääkehoito kotihoidossa. Terveysportti. Hoitotyön tietokanta. Duodecim. Verkkojulkaisu. https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/shk/article/lht00033?toc=1116246. Viitattu 13.11.2024.

Sosiaali- ja terveysministeriö 2021. Turvallinen lääkehoito: Opas lääkehoitosuunnitelman laatimi-seen. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:6. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8682-4. Viitattu 14.11.2024.