Osaisinko toimia tilanteessa, jossa kohtaan elottoman henkilön, tai näen jonkun menevän elottomaksi? Miten tunnistan elottomuuden? Nämä kysymykset on hyvä jokaisen esittää itselleen ja opetella myös toimimaan elottoman henkilön kohdatessaan. Nopea toiminta elottomuustilanteissa voi pelastaa ihmishenkiä.

Elottomuuden tunnistaminen on tärkeää. Ihminen, joka ei reagoi ja hengitä, tai hengitys on epänormaalia, on eloton. Tällöin tulee hälyttää lisäapua ja aloittaa elvytys. Maallikkoelvytystä ja muita hätätilanteiden hallintakeinoja voi oppia ensiapukursseilla, joita järjestetään ympäri Suomen. Miettimällä ja harjoittelemalla näitä tilanteita etukäteen, voi valmistautua haastaviin tilanteisiin ja lisätä osaamistaan auttajana.

Maallikkoelvytyksellä tarkoitetaan elottomalle ihmiselle annettavaa hätäensiapua, johon kuuluu painelupuhalluselvytys (PPE) ja neuvovan defibrillaattorin, eli sydäniskurin käyttö. Neuvova defibrillaattori on turvallinen käyttää myös ilman terveydenhuollon koulutusta, sillä se analysoi potilaan sydämenrytmin ja tekee päätöksen defibrillaation tarpeesta. Lisäksi se ohjeistaa auttajaa automaattisesti virran päälle kytkemisen jälkeen. Lähimmän käytössä olevan sydäniskurin sijainnin voi tarkistaa Hätäkeskuslaitoksen 112 Suomi-sovelluksesta, tai defi.fi-palvelusta.

Elvytykset Suomessa

Suomessa tapahtuu vuosittain merkittävä määrä sairaalan ulkopuolisia sydänpysähdyksiä, joista suurin osa kotona ja pieni osa julkisilla paikoilla. Näissä tilanteissa maallikoiden antama elvytys on merkittävästi parantanut potilaiden selviytymistä. Maallikolla tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole terveydenhuollon ammattilainen.

Tutkimusten mukaan elvytystilanteiden määrä vaihtelee alueittain ja vuosittain. Esimerkiksi Finnresusci-tutkimuksessa, joka kattoi lähes puolet Suomen väestöstä, elvytysyrityksiä oli 671, mikä vastaa noin 51 tapausta 100 000 asukasta kohden vuodessa. (Hiltunen ym. 2012.) Toisen tutkimuksen mukaan Varsinais-Suomessa vuonna 2021 elvytystilanteita oli 150 (Järvinen 2024). Arvioiden mukaan elvytyksiä on noin 4 000–5 000 tapausta vuodessa. Molemmissa tutkimuksissa todettiin, että maallikoiden suorittama elvytys paransi elossa selviytymisen mahdollisuuksia merkittävästi.

Suomessa on käynnissä useita hankkeita, kuten Suomen Elvytysneuvoston järjestämä ”Kids Save Lives” -kampanja, jotka tähtäävät elvytyskoulutuksen lisäämiseen kouluissa ja yleisesti väestön keskuudessa. Tavoitteena on parantaa kansalaisten valmiuksia toimia elvytystilanteessa ja siten lisätä sydänpysähdyksestä selviytymisen mahdollisuuksia.

Maallikkoelvytyksen toimintaperiaatteet

Sydänpysähdyksestä johtuvassa elottomuudessa ihmisen sydän ei kierrätä verta. Koska veri kuljettaa mukanaan happea kehon eri osiin, tarkoittaa tämä myös sitä, että kudokset alkavat kärsiä hapenpuutteesta. Selviytymisen kannalta haitallisinta hapenpuute on ihmisen aivoille.

Sydänpysähdyspotilaan selviytymisen kannalta tärkeintä on aika sydänpysähdyksestä elvytyksen aloittamiseen. Elvytyksen tarve tulee siis tunnistaa mahdollisimman nopeasti, soittaa hätänumeroon ja aloittaa elvytys. Painelu-puhalluselvytyksellä pystytään ylläpitämään verenkiertoa keinotekoisesti, vaikka sydän olisikin pysähtynyt. Lisäksi tulisi pyrkiä mahdollisimman nopeaan defibrillaatioon sydäniskurilla. Sähköisen lihasvärinän poistaminen sydäniskurilla parantaa ihmisen selviytymismahdollisuuksia entisestään. Sydäniskurilla, eli defibrillaattorilla, pyritään palauttamaan sydämen normaali sähköinen toiminta johtamalla sähköä sydänlihaksen läpi.

Mikäli painelu-puhalluselvytys ja defibrillaatio aloitetaan 3–5 minuutin kuluessa, voi selviytymismahdollisuus jopa kolminkertaistua (Peruselvytys: Ensiapuopas 2022). Maallikkoelvytyksellä on suuri vaikutus potilaan hoidossa ja ennusteessa sydänpysähdyksestä selviytymiseen.

Käypä hoito -suositus elvytyksen määrittäjänä

Käypä hoito -suosituksen mukaan peruselvytys pitäisi aloittaa kaikille herättelyyn reagoimattomille ja hengittämättömille, tai epänormaalisti hengittäville henkilöille.

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä. Käypä hoito -potilasversioissa (suomeksi ja ruotsiksi) esitetään suositusten keskeinen sisältö tiiviissä muodossa yleiskielellä. Kaikki suositukset löytyvät osoitteesta www.kaypahoito.fi.

Ennen elvytyksen aloittamista tulee selvittää, onko henkilö heräteltävissä puhuttelemalla äänekkäästi ja ravistelemalla hartioista. Mikäli henkilö ei herää, tulee soittaa yleiseen hätänumeroon 112 ja toimia annettujen ohjeiden mukaan.

Reagoimaton henkilö asetetaan selinmakuulle hengityksen tarkastamiseksi. Hengityksen arvioimiseksi tulee aina avata hengitystie taivuttamalla päätä hieman taaksepäin. Ilmavirtaa tunnustellaan poskella, samalla seuraten liikkuuko rintakehä ja kuuluuko hengitysääniä. Sydänpysähdyspotilaan hengitys voi olla epäsäännöllistä ja äänekästä. Myös hengitysliike voi olla poikkeavaa. Jos todetaan, että autettavan hengitys ei ole normaalia tai ollaan siitä epävarmoja, aloitetaan painelu-puhalluselvytys.

Painelu-puhalluselvytyksessä painelutaajuus tulisi olla 100–120 kertaa/min ja painelusyvyys aikuisilla 5 cm. Rintakehän painamisen ja palautumisen tulisi kestää yhtä pitkään. Elvytettävän rintakehään ei saa nojata, jotta palautuminen on mahdollista. Oikea painelukohta on rintalastan alaosa, eli keskellä rintakehää. Puhallukset rauhallisesti, noin sekunnin ajan. Puhaltaessa tulee seurata, että elvytettävän rintakehä nousee ja laskee.

Mikäli paikalla on muita henkilöitä, heitä voidaan ohjeistaa hakemaan neuvova defibrillaattori. Painelijaa on hyvä vaihtaa muutaman minuutin välein, jotta auttaja ei väsy liikaa ja painelun laatu säilyy hyvänä. (Elvytys: Käypä hoitosuositus 2021.)

Kuvassa 1 ja 2 on peruselvytyksen kaaviot aikuisten ja lasten peruselvytyksestä. Lasten kaaviota sovelletaan kaikille alle 16-vuotiaille lapsille. Mikäli elvytettävä ihminen vaikuttaa aikuiselle tai auttaja osaa vain aikuisen peruselvytyksen, voidaan toimia aikuisen peruselvytysohjeiden mukaisesti (Elvytys: Käypä hoitosuositus 2021).

Ensiapukoulutuksen tarve ja hyödyt

Hätäensiavun tarve ei katso aikaa tai paikkaa, eikä sitä, ketä ympärillä sattuu sillä hetkellä olemaan. Jokaisen kansalaisen tulisikin omata perustaidot ensiavun osalta. Tähän kuuluu painelu-puhalluselvytys ja neuvovan sydäniskurin käyttö.

Elottoman ihmisen kohtaaminen voi olla ei terveysalan ammattilaiselle traumaattista. Tällöin kynnys aloittaa avun antaminen voi olla liian suuri. Ensiapukoulutuksella tekniset valmiudet paranevat ja siten auttamiskynnys madaltuu. On myös hyvä muistaa, että hätäkeskuksen työntekijät ovat koulutettuja ammattilaisia ja he neuvovat kuinka toimia. Jokainen voi siis omalta osaltaan auttaa kanssaihmisiä hätätilanteessa.

Ensiapukursseja on saatavilla laajasti ympäri Suomen ja niitä tarjoavat esimerkiksi Suomen Punainen Risti ja Suomen Ensiapukoulutus. Monet saavat ensiapukoulutusta esimerkiksi työn vaatiman EA1 kurssin kautta, joka on ensiavun peruskurssi tavallisimmissa sairaus- ja onnettomuustilanteissa auttamiseen. Tällä hetkellä pohditaankin, pitäisikö vastaavanlainen koulutus olla esimerkiksi osana peruskoulua, jolloin väestötasolla ihmisten valmius auttaa kasvaisi huomattavasti. Anestesiologian ylilääkäri, dosentti Markku Kuisma, on todennut, että väestötasolla elvytysvalmiudet eivät lisäänny kampanjoilla, vaan elvytysopetuksen integroimisella oppilaitosten ja autokoulujen opetusohjelmiin, työpaikkojen turvallisuuskoulutukseen ja varusmiespalveluun (Kuisma 2016).

Norjassa tehdyn tutkimuksen mukaan 16–19-vuotiaat nuoret ovat motivoituneita suorittamaan maallikkoelvytystä, ja 83 % vastaajista oli halukkaita auttamaan. Oppilaat, jotka olivat saaneet ensiapukoulutusta ja tunsivat itsevarmuutta omiin elvytystaitoihinsa, olivat halukkaampia auttamaan. Suurin osa opiskelijoista (86 %) kannatti pakollista ensiapukoulutusta koulussa, ja kolme neljästä halusi lisäkoulutusta. (Kanstad, Nilsen & Fredriksen 2011.)

Ruotsalaisessa elvytyskoulutuksen vaikutusta mittaavassa tutkimuksessa on todettu, että jo kahden tunnin mittaisella elvytyskoulutuksella voidaan parantaa maallikon suorittaman elvytyksen laatua. Erityisesti ventilaation, eli ilman puhaltamisen elvytettävän keuhkoihin, laadussa huomattiin tilastollisesti merkittävä parannus. Tutkimuksessa myös todetaan, että koulutus voi vähentää pelkoa virheiden tekemisestä ja siten lisätä nuorten halukkuutta auttaa muita. (Abelsson & Nygårdh 2019.)

Maallikkoelvytys on yksi tärkeimmistä kansalaistaidoista, joka voi kirjaimellisesti pelastaa henkiä. Suomessa tapahtuu vuosittain merkittävä määrä sairaalan ulkopuolisia sydänpysähdyksiä, ja maallikoiden suorittamalla elvytyksellä on keskeinen rooli potilaiden selviytymisessä. Kun yhä useampi ihminen osaa ja uskaltaa toimia hätätilanteessa, yhteisömme turvallisuus ja selviytymismahdollisuudet paranevat merkittävästi. Pakollinen ensiapukoulutus kouluissa ja jatkuva lisäkoulutus voivat lisätä ihmisten itsevarmuutta ja valmiutta toimia sydänpysähdyksen sattuessa. Maallikkoelvytyksen merkityksen ymmärtäminen ja sen taitojen hallitseminen ovat askelia kohti vastuullisempaa ja turvallisempaa yhteiskuntaa.

Kirjoittajat:

Joni Kankkunen, ensihoidon opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Marja Silén-Lipponen, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Abelsson, A. & Nygårdh, A. 2019. To enhance the quality of CPR performed by youth layman. International Journal of Emergency Medicine 12(30). https://doi.org/10.1186/s12245-019-0247-6. Viitattu 22.4.2025

Castren, M., Korte, H. & Myllyrinne, K. 2022. Peruselvytys. Ensiapuopas. https://www.terveyskirjasto.fi/spr00006. Viitattu 15.04.2025.

Elvytys. Käypä hoito -suositus. 2021. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Elvytysneuvoston, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Punaisen Ristin asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. (viitattu 15.04.2025). https://www.kaypahoito.fi/hoi17010

Hiltunen, P., Kuisma, M., Silfvast, T., Rutanen, J., Vaahersalo, J. & Kurola, J. Finnresusci Prehospital Study Group. 2012. Regional variation and outcome of out-of-hospital cardiac arrest (ohca) in Finland – the Finnresusci study. https://doi.org 10.1186/1757-7241-20-80. Viitattu 17.04.2025.

Järvinen, J. 2024. Elvytystilanteet sairaalan ulkopuolella Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä vuonna 2021. Syventävien opintojen kirjallinen työ. Lääketieteen tiedekunta. Turun Yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024050325742. Viitattu 17.04.2025.

Kanstad, BK., Nilsen, SA. & Fredriksen, K. 2011. CPR knowledge and attitude to performing bystander CPR among secondary school students in Norway. Resuscitation. https://doi.org/10.1016/j.resuscitation.2011.03.033. Viitattu: 15.04.2025.

Kuisma, M. 2016. Kannattaako maallikon elvyttää? Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 132(4), 294-5. https://www.duodecimlehti.fi/duo12981. Viitattu 15.04.2025.

Suomen Elvytysneuvosto. 2021. https://www.elvytysneuvosto.fi/erc-guidelines-2021-suomenkieliset-julisteet-ja-grafiikat/. Viitattu 17.04.2025