Savonia-ammattikorkeakoulu oli mukana 2023-2025 toteutetussa ja Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Living Lab Data -hankkeessa, jonka tavoitteena oli selvittää ja luoda yhtenäisyyttä suomalaiseen maatalouden Living lab -yhteistyömalliin peltoviljelyssä. Hanke edisti sitä kautta datan laajaa hyödyntämistä ja datatalouteen siirtymistä sekä maatiloilla että maatiloja palvelevissa asiantuntijaorganisaatioissa. Hankkeen koordinaattorina toimi Luonnonvarakeskus (Luke) ja osatoteuttajina Savonian lisäksi Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskus (FGI), Tampereen yliopisto (Tuni) sekä ProAgria.

Hankkeen laatimat toimintasuositukset:

Living lab -toiminnan vahvistaminen – Pitkäaikainen yhteistyö tuo jatkuvuutta ja vähentää projektikeskeisyyttä. Pysyvyys edesauttaa myös viljelijöiden verkostoitumista ja vahvistaa tilojen sitoutumista. Yhteistyötä tuetaan sopimusmalleilla ja yhteisesti määriteltyjen mittareiden avulla.

Rahoituksen pitkäjänteisyys – Rahoitusinstrumentteihin sisällytetään kannustimet yhteistyöhön Living lab -ympäristöissä. Living lab -toiminnan perusrahoituksella varmistetaan jatkuvuus ja verkoston vakaus, jotka mahdollistavat kansainvälisen yhteistyön sekä Living lab -yhteistyön. Luodaan kannustimia tutkimusten vaikuttavuuden vahvistamiselle.

Kansallisen tason ohjeistukset Living lab -toimintaan – Laaditaan ohjeistus sopimuksista, korvauskäytännöistä ja laadunvarmistuksesta. Living lab -toiminnan käytäntöjen vakiinnuttaminen kansallisesti edesauttaa Living labien kansainvälistä yhteensopivuutta.

Kansainvälisen yhteensopivuuden varmistaminen – Linkitetään suomalaiset käytännöt EU:n ja globaalin datatalouden kehitykseen. Hyödynnetään EU:n data-avaruuden sopimusmalleja datan jakelussa ja dokumentoidaan käyttöoikeudet selkeästi jo datatuotteisiin.

Korvausmallien yhtenäistäminen ja vakiinnuttaminen – Vahvistetaan viljelijöiden luottamusta suhteessa tutkimukseen sekä datan hallintaan ja käyttöön. Märitetään selkeät toimintamallit ja säännöt maatalousyrittäjien osaamisen, asiantuntijuuden ja resurssien korvaamiseen.

Living lab -datastrategiat: datan keräämisen, uusiokäytön ja automatisoinnin suunnittelu – Suunnitellaan ja toteutetaan datan kerääminen niin, että datat ovat uudelleenkäytettävissä ja liitettävissä data-avaruuteen. Suunnitellaan datan kerääminen ja prosessointiketjujen automatisointi, jolloin tuloksena on vakioidut ja hyvin määritellyt data-avaruuden datatuotteet. Rahoitusinstrumentteihin tarvitaan kannustimet datastrategian valmisteluun ja noudattamiseen.

Varmistetaan datan laatu – Living lab -toiminnassa kerätyn datan tulee täyttää yhteiset laatustandardit koko elinkaaren ajan, raakadatasta käsiteltyyn ja tulkittuun dataan. Metatiedot tuotetaan yhtenäisten periaatteiden mukaisesti (esim. FAIR, DCAT), jotta data on löydettävää, vertailukelpoista ja uudelleenkäytettävää. Datan auditointi ja versiointi varmistavat jäljitettävyyden ja luotettavuuden. IoT- ja droonilaitteistojen valinnassa huomioidaan Suomen olosuhteet sekä ympäristön asettamat tekniset vaatimukset. Laatuohjeistuksella ja tarkistuslistoilla tuetaan yhtenäistä toimintaa tutkimus- ja neuvontaorganisaatioissa.

Käytännön sovelluksien jatkokehitys – Hyödynnetään tiloilta kerätty data konkreettisiin johtamisratkaisuihin, kuten viljelyn suunnitteluun ja resurssitehokkuuteen.

Hankkeen muut johtopäätökset tiivistettynä

Living lab -määritelmän selkeyttäminen – Living lab -toiminnan vakiinnuttaminen osaksi suomalaista tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa edellyttää yhteistä näkemystä siitä, mitä Living lab -toiminta voi olla ja millaisin periaattein sitä kehitetään. Tämän rakentaminen edellyttää laajan sidosryhmäjoukon osallistamista toiminnan suunnitteluun jo alkuvaiheessa.

Potentiaalia vaikuttavana tutkimustulosten jalkauttamisen kanavana – Living lab -toiminta mahdollistaa uudenlaisen yhteyden yrittäjien ja heidän sidosryhmiensä välille. Neuvonnan näkökulmasta Living lab -toiminta tarjoaa käytännönläheisen alustan, jossa tutkimustieto, tiloilta kerätty data ja viljelijöiden arjen kokemukset yhdistyvät.

Lisää kannustimia ja ohjeistusta – Tarvitaan kannustimia tutkimusten vaikuttavuuden lisäämiselle ja suoralle kanssakäymiselle yrittäjien, neuvojien ja kouluttajien kanssa erilaisissa tilaisuuksissa aitojen tuotantoympäristöjen äärellä. Laadukkaan tutkimusdatan tuottaminen maatiloilla edellyttää selkeitä, reilun datatalouden periaatteisiin perustuvia sopimusmalleja sekä käytäntöjä, jotka varmistavat datan määrittelyn ja hyödynnettävyyden.

Rahoitusmallilla iso merkitys – Rahoitusmalli vaikuttaa ratkaisevasti Living Lab -toiminnan toimintakykyyn ja jatkuvuuteen. Joustava rahoitus mahdollistaa toiminnan ylläpidon ja pitkäjänteisen kehittämisen. Yrittäjille maksettavat korvaukset voivat koostua rahallisen korvauksen lisäksi myös osaamisen vahvistamisesta, uuden tiedon tuottamisesta sekä mahdollisuudesta hyödyntää uusia koneita ja laitteita ilman omia investointeja.

Neuvontaorganisaatioilla keskeinen rooli tilojen perehdyttämisessä Living lab -toimintaan – Neuvonnan asiantuntijoilla on käytännön osaamista tutkimusjärjestelyistä, mittauksista ja dokumentoinnista, jolloin he voivat tukea viljelijöitä tutkimuskäytäntöjen sujuvassa toteuttamisessa ilman, että tiloille syntyy kohtuutonta lisäkuormaa. Esimerkiksi ProAgrialla on myös hallussaan monipuolista maatiladataa, jonka avulla voidaan varmistaa tutkimusten kohdentuminen relevantteihin kysymyksiin sekä datan vertailukelpoisuus eri tilojen ja hankkeiden välillä. Toimiessaan viljelijän rinnalla neuvonta voi myös varmistaa, että sopimukset, korvaukset ja tiedonvaihto perustuvat reilun datatalouden periaatteisiin ja tukevat pitkäjänteistä yhteistyötä tutkimuksen ja käytännön toiminnan välillä.

Telakkadroonien hyödyntäminen maatalouden LL-ympäristöissä – Telakkadroonit tulevat mahdollistamaan etäohjatun kustannustehokkaan droonien hyödyntämisen maatalousympäristöissä. Hankkeessa testattiin Mustialan tilalla telakkadroonin käyttöä sekä sen tuottaman kaukokartoitusdata automaattistä käsittelyä MML:n FGIDroneCloud-pilvipalvelussa. Testeissä havaittiin että kaupallisesti saatavien järjestelmien tekninen taso mahdollistaa jo nyt testikäytössä maatalouden kaukokartoitustoimintojen automatisoinnin. Käytännön esteenä on kuitenkin ilmailulainsäädäntö joka ei vielä käytännössä mahdollista telakkajärjestelmien etäkäyttöä ja estää suurten droonivalmistajien kehittämien järjestelmien laajamittaisen käyttöönoton EU:ssa. Tuekseen telakkadroonit tarvitsevat myös automaattiset datan kalibrointiratkaisut ja pilviprosessointiketjut, joita droonivalmistajat eivät välttämättä tarjoa suoraa osana järjestelmiään.

IoT ja droonien datatuotteiden demot – Pilotit osoittivat, että datan keräämisessä, laadunvarmistuksessa, hallinnassa, uusiokäytössä ja jakelussa on paljonkin kehitettävää. IoT-laitteita on valtavasti ja niiden keskitetyssä hallinnoinnissa sekä datan keräämisessä on haasteita. LoRaWAN tekniikka oli yksi testatuista tekniikoista, joka mahdollisti skaalautuvan järjestelmän ja datan keräämisen. Datan yhdistely eri palveluista oli vielä haasteellista, mutta data-avaruudet tuovat näihin kaivattuja ratkaisuja. Datan siirtelyä data-avaruudessa haastaa se, ettei datoille ole vielä valmiita datatuotteita. Näitä datatuotteita kehitettiin demoissa niin droonidatoille kuin myös IoT-datoille. Sekä drooni- että IoT-datan kerääminen ja infran rakentaminen vaati vahvaa osaamista mm. laitteiden valinnassa ja datojen hallinnan suunnittelussa. , jonka tarve nähdään myös jatkossa, vaikkakin yksittäiset IoT-laitteet ja niiden palvelut voivat toimia loistavasti. Pilotit korostivat, että datankeruu, prosessointi ja metatietojen hallinta on suunniteltava alusta lähtien, jotta tuloksena syntyy laadukkaita datatuotteita.

Hankkeet, jotka jatkavat tämän hankkeen tutkimuksia

• Our Data, ”Viljaketjun kehittäminen data-avaruuteen”
• Maatalouden digitaalisten ekosysteemien innovatiiviset palveluratkaisut
• CEADS, Common European Agricultural Data Space
• Uusi yhteistyöympäristö nurmituotantoon: Nurmi Living Lab – SUSGRASS (alustava myöntö EIP-rahoitus)

Hanke toimi ja järjesti tapahtumia yhteistyössä mm. Tulevaisuuden maatila -hankkeen kanssa, joka toimi Pohjois-Savossa.

---

Kirjoittaja:

Mika Repo, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu