Monissa työtapaturmissa on taustalla organisatoriset syyt eli työn johtamiseen ja suunnitteluun liittyvät tekijät. Maatalousyrittäjä voi omalla hyvällä johtamistyöllään vähentää työtapaturmia maatilallaan. Mutta mietityttääkö, kuinka se käytännössä toteutettaisiin?

Savonia-ammattikorkeakoulussa tehdyssä opinnäytetyössä haastateltiin maatalousyrittäjiä työturvallisuuteen liittyen. Maatiloilla töitä tehdään usein kiireessä ja väsyneenä, jolloin työtapaturmien riski kasvaa. Vaarallisuutta lisää entisestään erityisesti liikkuvat koneet ja arvaamattomat eläimet. Maata-lousyrittäjän olisi osattava ennakoida mahdolliset vaaranpaikat ja pitää maatila turvallisena niin työntekijöille, perheelle, ulkopuolisille kuin itselleenkin.

Maatilan johtamiseen kuuluu monia huomioitavia seikkoja. Turvallisen työskentelyn mahdollista-miseksi maatalousyrittäjän on opastettava työntekijöitä selkeästi ja poikkeustilanteet huomioiden. Kaikkien koneiden, laitteiden ja työskentelytilojen on oltava kunnossa. Yrittäjän täytyy myös huoleh-tia työskentelytilojen oikeanlaisesta mitoituksesta ja muista kuormitukseen liittyvistä seikoista, kuten fyysisestä kuormituksesta ja työaikajärjestelyistä. Työt on myös suunniteltava ja niiden toteutumista on valvottava. Nämä kaikki ovat organisatorisia tekijöitä, eli työnjohtoon liittyviä työtapaturmien taustalla olevia tekijöitä.

Työturvallisuusohjeet käytäntöön

Opinnäytetyössä haastateltiin maatalousyrittäjiä anonyymisti työturvallisuudesta. He kertoivat tuntevansa omaa työtään koskevat työturvallisuusohjeet hyvin. Haastatteluissa nousi esiin, että ohjeiden noudattamisen ongelmana ei ole ohjeiden saatavuus vaan niiden selkeys ja pituus. Lisäksi työturval-lisuudesta pitäisi puhua enemmän ja erilaisia koulutuksia olisi oltava, jotta työturvallisuusasiat olisivat paremmin tuoreessa muistissa. Haastatteluissa töiden valvomista pidettiin hyvänä keinona työturvallisuusohjeiden käytäntöön saamiseksi. Tiloilla puututtiin epäkohtiin ja opastettiin oikeanlaiseen toimintaan.

Mitä johtamisen keinoja tilalliset käyttävät työturvallisuuden parantamiseksi?

Alapuolella olevaan kuvaan 1 on koottu haastatteluissa esiin nousseita keinoja työturvallisuuden pa-rantamiseksi. Maatalousyrittäjät ovat hyvin osanneet löytää omille tiloilleen parhaiten sopivat keinot.

KUVA 1. Johtamisen keinot työturvallisuuden parantamiseksi haastateltavien mukaan

Maatalousyrittäjät opastavat ja valvovat työntekijöitä. Monet kertoivat puuttuvansa virheellisiin toimintatapoihin. Lisäksi tiloilla oli käytössä kirjallisten ohjeiden lisäksi seinätauluja ja keskustelutuokioita, joissa voi käydä läpi ajankohtaiset asiat.

Maatalousyrittäjän johtamistyöhön kuuluu työskentely-ympäristöstä huolehtiminen. Työvälineet olisi hyvä mitoittaa työntekijälle sopiviksi. Raskasta fyysistä työtä kevennettiin esimerkiksi koneellistamalla työvaiheita.

Hieman huolestuttavaa on kuitenkin se, että yrittäjät tekevät itse vaaralliseksi koetun työn. On hyvä, että maatalousyrittäjät pitävät huolen työntekijöistään, mutta itseään ei saa unohtaa. Kaikki työt pitäisi pystyä tekemään turvallisesti. Tässä tilanteessa on mahdollista, että töiden suunnittelussa, suojavälineissä tai työtiloissa on puutteita. Olisi hyvä miettiä, voiko työn toteuttaa jollain muulla tavalla tai täytyykö tehdä hankintoja turvallisuuden parantamiseksi.

Työntekijöiden jaksamisen ja työvoimasuunnittelun lisäksi maatalousyrittäjän on osattava itse irtaantua työstä. Tekemisen ei aina tarvitse olla tuottavaa. Jos pitkiä lomamatkoja on vaikea toteuttaa, harrastukset ja ystävien kanssa vietetyt saunaillat ovat oivallisia vaihtoehtoja irtiottoon. Maatilaa ei jaksa johtaa lepäämättä. Työvoimasuunnittelun avulla voi myös tasoittaa kiirehuippuja. Kiireen koet-tiin olevan osatekijä monessa työtapaturmassa.

Tapoja päivittää työturvallisuusjohtaminen ajan tasalle

• Tilan työturvallisuuden tarkasteleminen ulkopuolisen silmi

• Työohjeiden läpikäyminen ja päivittäminen

• Valkotaulujen, rutiinien ja QR-koodien hyödyntäminen töiden opastamisessa

• Ruuhkahuippujen tasoittaminen työvoimasuunnittelun avulla

• Koulutuksiin osallistuminen ja keskusteleminen muiden maatalousyrittäjien kanssa osaami-sen ylläpitämiseksi

Artikkeli perustuu ”Maatalousyrittäjien näkemyksiä työturvallisuudesta” -AMK -opinnäytetyöhön, joka tehtiin 2025 Savonia-amk:n Agrologin tutkinto-ohjelmaan. Toimeksiantajana oli SafeHabitus -hanke.

Kirjoittajat:

Johanna Hannikainen ja Anni Kokkonen, Savonia-amk:n opiskelijat

Mika Repo, Savonia-amk, TKI -asiantuntija