Uusiomateriaalien hyödyntämisen ideaalitilanteessa materiaali kiertää suoraan kohteesta toiseen ilman tarvetta välisäilytykselle tai ylimääräisille kuljetuksille. Tätä kutsutaan jatkuvan kierron periaatteeksi. Tällainen tilanne on vielä harvinaisuus, mutta hyvällä suunnittelulla ja ennakoinnilla on mahdollista päästä lähemmäksi.

Kiertokasvu-hankkeessa on tänä vuonna järjestetty kolme tapaamista, joissa eri organisaatioiden edustajat ovat päässeet vapaasti keskustelemaan sivu- ja purkuvirtojen hyötykäytön edistämisestä.

Mukana keskusteluissa on ollut edustajia Kuopion kaupungilta, Kuopion Vedeltä, Kiertokukolta, Mestarilta, Niiralan kulmasta, Kuopion Energialta ja Savon Voimalta. Yritysedustajia on ollut mm. GRK:lta ja Savon Kuljetukselta. Keskustelu on ollut vapaamuotoista ja kenties tästä johtuen myös ilahduttavan runsasta.

Kiertokasvun yhteistyöryhmän viimeisen kokoontumisen antia

Kiertokasvu-hankkeen yhteistyöryhmän viimeinen kokoontuminen pidettiin 11.9.2025. Kokoontumisessa keskusteltiin jälleen runsaasti eri aiheista, eniten puhutti suunnittelun merkitys uusiomaa-ainesten hyödyntämisessä sekä kaupungin roolin merkitys.

Suunnittelussa tarvitaan monenlaista osaamista ja tietoa infrahankkeiden kaikissa vaiheissa. Onnistumisen mahdollistaja on osaava tiimi. Hankkeissa tarvitaan tietoa materiaaleista ja niiden ominaisuuksista, kuten lainsäädännöstä tulevista haitta-ainepitoisuusrajoituksista, materiaalin teknisistä käyttöominaisuuksista ja soveltuvuudesta käyttökohteen vaatimuksiin. Lisäksi on olennaista tietää materiaalien saatavuudesta, jotta käyttömäärät osataan suhteuttaa saatavuuteen. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös työmaan vaiheistaminen ja sen sisäinen massatalous, jotta koordinointi onnistuu.

Massakoordinointi ja etenkin sen tarpeellisuus puhuttaa edelleen. Keskustelun osapuolet kokevat, että keskitetty koordinointi on avainasemassa uusiomaa-ainesten hyötykäytön edistämisessä. Massakoordinaattorin työtehtävä olisi järkevintä perustaa julkishallinnon puolelle, koska sitä kautta kulkee myös rakentamishankkeiden luvitus, jolloin tieto sekä purku- että rakentamishankkeista on jo valmiiksi samassa paikassa. Kuntienkin talous on tiukalla, joten massakoordinaattorin tehtävälle kaivattaisiin päästö- ja ympäristövaikutusten rinnalle euromääräisiä perusteluita. Kiertotalous Pirkanmaa on julkaissut tänä vuonna selvityksen alueellisen massakoordinaation hyötytarkastelusta Pirkanmaalla (https://kiertotalouspirkanmaa.fi/materiaalipankki/alueellisen-massakoordinaation-e-co2-hyotytarkastelu-pirkanmaa/). Selvityksessä massakoordinaatiota on tarkasteltu eri kokoisten kuntien näkökulmista sekä CO2-päästöjen että taloudellisuuden kautta. Samankaltainen selvitys olisi hyödyllinen myös Pohjois-Savon näkökulmasta. Kunnasta täytyy tietenkin löytyä myös tahtotilaa edistää paikallista kiertotaloutta laaja-alaisesti.

Muita esille nousseita asioita olivat muun muassa asfalttimurskeen hyödyntäminen infrarakentamisessa tarvittavien väliaikaisten pinnoitusten tekemisessä sekä hiekoitussepelin uusiokäyttö. Väliaikaisia pinnoituksia tehdään suhteellisen paljon ja tässä olisi resurssiviisasta käyttää asfalttimursketta, koska pinnoitteen ei ole tarkoitus olla pysyvä. Tämä ei kuitenkaan nykyisen lainsäädännön puitteissa ole kannattavaa.

Kiertokukko on tehnyt hiekoitussepelin seulontaa ja ensimmäisiä toimituksia käyttöön on tehty. Myös lumenkaatopaikan pohjamassoja on seulottu ja tämä on sujunut hyvin, vaikka seassa onkin ollut melko paljon roskia. Seulottuja hiekoitushiekkoja ei voi käyttää missä tahansa, mutta ne soveltuvat käytettäviksi suljetuilla alueilla.

Kunnissa on tarvetta koulutukselle

Kiertokasvu-hankkeessa tehtiin pohjoissavolaisiin kuntiin pienimuotoinen kysely, jolla kartoitettiin uusiomateriaalien hyödyntämisastetta kunnissa ja osaamista liittyen uusiomateriaalien hyödyntämiseen. Kyselyyn vastanneista kunnista lähes kaikissa hyötykäytetään sivu- ja purkuvirtoja, mm. tie-, väylä- ja katurakentamisessa sekä piha-, paikoitus- ja varastoalueilla. Kuopiossa käytössä oleva lupapiste-palvelu ei ole yleisessä käytössä muualla Pohjois-Savossa. Myöskään www.materiaalitori.fi ei ole kovinkaan tuttu palvelu, sitä on käytetty vain yhdessä kyselyyn vastanneessa kunnassa. Hieman yli puolet vastanneista kunnista kokee, että olisi tarvetta ja kiinnostusta koulutukselle uusiomateriaalien hyödyntämisen edistämiseksi.

Toimintamalli uusiomaa-ainesten hyödyntämiseen

Kiertokasvu-hankkeessa on työstetty uusiomateriaalien hyödyntämisen toimintamallia koko hankkeen ajan. Ensimmäinen versio (https://kiertotaloudella.fi/purkuvirtojen-pullonkauloja-poistamassa-kiertotaloudesta-ratkaisuja-infrarakentamiseen/) julkaistiin viime vuonna ja sitä on nyt päivitetty. Toimintamallin interaktiivisen pdf-tiedoston voit ladata tästä linkistä (https://kiertotaloudella.fi/wp-content/uploads/2025/12/Toimintamalli_aktiivinen_08122025.pdf). Mikäli interaktiivinen pdf-tiedosto ei toimi, niin voit ladata passiivisen pdf-version tästä linkistä (https://kiertotaloudella.fi/wp-content/uploads/2025/12/toimintamalli_yhdistetty_passiivinen.pdf).

Toimintamalli on monitahoinen ja tässä versiossa käsitellään pääasiassa MARA-asetuksen mukaista hyödyntämistä.

Liitteenä on myös kevyt versio tapauskohtaiseen uusiomaa-ainesten käytön kannattavuuden laskentaan. Taulukolla voi tehdä vertailua neitseellisen ja uusiomaa-aineksen kustannuksista ja CO2-päästöistä. Lataa taulukko tästä linkistä (https://kiertotaloudella.fi/wp-content/uploads/2025/12/VERSIO-2.1-Maa-ainesten-hiilijalanjalkilaskuri_julkinen.xlsx).

Kiertotaloudella uutta kasvua Pohjois-Savoon (KiertoKasvu) on EU:n osarahoittama hanke, jonka rahoittavana viranomaisena toimii Pohjois-Savon liitto. Hanketta toteuttavat Savonia-ammattikorkeakoulu, Navitas Yrityspalvelut ja Ylä-Savon ammattiopisto.

---

Kirjoittaja:

Maari Haikonen, tutkimusinsinööri, Savonia-ammattikorkeakoulu