Vihreä siirtymä tarkoittaa muutosta kohti ekologisesti kestävää taloutta ja kasvua, joka ei perustu luonnonvarojen ylikulutukseen tai fossiilisiin polttoaineisiin. Kestävä talous nojaa vähähiilisiin ratkaisuihin sekä kiertotalouden ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen. Näin vihreä siirtymä määritellään useimmilla aihetta käsittelevillä sivustoilla ja tutkimuksissa.

Nykyisessä hallitusohjelmassa halutaan panostaa vihreän siirtymän ratkaisuihin jopa niin, että mahdolliset investoinnit ylittäisivät omavaraisuuden esimerkiksi sähkön tuotannossa. Vihreän vedyn tuotanto vaatii kuitenkin runsaasti energiaa ja infrastruktuuria, mikä tuo mukanaan paljon uusia työpaikkoja energiasektorille – tarvitaan rakentajia, käyttäjiä ja asiantuntijoita. Tämä lisää myös koulutustarvetta. Uudet ammattinimikkeet ovat tätä päivää, ja niiden taustalla tarvitaan oppilaitosten ja tutkimuslaitosten yhteistyötä myös TKI-sektorilla. Hankkeiden rahoittajina toimivat usein kansainväliset tahot, mikä pitkällä aikavälillä voi johtaa sijoitetun pääoman tuottojen valumiseen ulkomaille.

EnTieto-hankkeen tausta ja tavoitteet

Pohjois-Savon energiaklusterin tiedon analyysi ja TKI-palvelutoiminta alueen pk-yritysten TKI-toiminnan vahvistajana (EnTieto) -hankkeen keskeisenä tavoitteena oli saada tilannekuva olemassa olevista ja valmisteilla olevista teollisen mittakaavan energiahankkeista (tuuli-, aurinko- sekä lämpöpumppuhankkeet) sekä selvittää, miten Pohjois-Savo voisi hyötyä vihreän siirtymän hankkeista. 

Hankkeen aikana toteutettiin kyselytutkimus, jossa selvitettiin hankkeiden kohtaamia haasteita, etenemisen esteitä sekä hanketoimijoiden yhteistyötä TKI-sektorin kanssa. Jatkossa toivotaan yhteistyön tiivistymistä esimerkiksi klustereiden kautta. Kyselytulokset osoittivat selkeästi, että tutkimusorganisaatioiden hyödyntäminen on vähäistä suhteessa suunniteltujen hankkeiden määrään.

Kariutuneiden hankkeiden tiedottaminen on pääosin hanketoteuttajien vastuulla. Näin ollen julkiset tiedotteet ovat usein lyhyitä kuvauksia hankkeen keskeytymisestä, mutta syitä ei yleensä tarkemmin avata. Tieto kariutuneista hankkeista ei siirry julkiseen kirjanpitoon, vaan häviää nopeasti uutisvirrasta.

Haastattelututkimuksella kariutuneiden hankkeiden projektipäälliköille selvitettiin syitä hankkeiden keskeytymiseen sekä mahdollisuuksia TKI-toimijoiden osallistumiselle valmisteluun ja toiminnan tukemiseen. Hankkeessa valmistetun seurantatyökalun avulla voidaan tarkastella hankkeiden etenemistä ja tunnuslukuja.

Hankkeessa selvitettiin myös TKI-toimijoiden ja Itä-Suomen klustereiden roolia sekä mahdollisuuksia osallistua hankkeisiin esimerkiksi rahoituksen ja standardointityön tukena. Hankkeen aikana järjestettiin kolme työpajaa, joiden teemoina olivat klusteriyhteistyö, TKI-toiminta sekä yrityksille suunnattu työpaja. Tavoitteena on löytää uusia liiketoimintamalleja, kehittää yhteistyötä ja teknologioita – sekä tukea uusia hankkeita.

Sosiaalinen hyväksyntä ja viestinnän merkitys

Uutisseurannan avulla muodostettiin selkeä kuva hankkeiden saamasta sosiaalisesta hyväksynnästä ja siitä, mitkä teemat korostuivat uutisoinnissa. Usein hankevalmistelijat suunnittelevat hankkeet suurimman mahdollisen kokoluokan mukaan, mutta lopullinen toteutunut koko jää usein pienemmäksi. Tämä voi antaa virheellisen kuvan hankkeiden laaja-alaisista vaikutuksista luontoon, infrastruktuuriin ja maisemaan, ja siten lisätä kielteistä suhtautumista. Myös oikea aikainen ja avoin tiedottaminen medioissa lisäisi myönteisempää vuoropuhelua.

Tästä syystä sosiaalisen hyväksynnän vaikutuksia tulisi selvittää jo varhaisessa vaiheessa, jotta niiden merkitys olisi tiedossa hankkeen valmisteluvaiheessa. Näin voidaan ajoissa todeta, mahdollinen viivästyminen tai mikäli hankkeen etenemiselle ei ole edellytyksiä.

Itä-Suomen alueella on meneillään useita hankkeita, joiden tarkoituksena on edistää irtautumista fossiilisista polttoaineista. Näiden hankkeiden toteutuminen kuitenkin vaatii edelleen suuren määrän tutkimusta, selvitystyötä ja rahoittajia, jotta hankkeet toteutuisivat ihmisiä ja luontoa kunnioittaen.

Lisätietoa:

Janne.ylonen@savonia.fi

Raquel.miergonzalez@savonia.fi

Loppuraportti luettavissa:

https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251111106900

---

Kirjoittaja: Janne Ylönen, tutkimusinsinööri, Savonia-ammattikorkeakoulu

---