Kaksi suuhygienistiä.

Savonia-artikkeli: Mistä on hyvät opintojaksot tehty – sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemuksia erilaisista opetusmenetelmistä

This work is licensed under CC BY-SA 4.0Creative Commons logoCreative Commons Attribution logoCreative Commons Share Alike logo

On taas se aika vuodesta, kun opettajat suunnittelevat tulevan lukukauden opintojaksoja. Mutta mistä on hyvät opintojaksot tehty? Teorialuennoista, tuntitehtävistä, osaamistesteistä, vaiko videotallenteista? Vaihtoehtoja on monia.

Taitopajaopetus sairaanhoitajaopiskelijoiden suosikkina

Anatomian ja fysiologian opintojaksoilla Savonian sairaanhoitajaopiskelijat pääsevät sukeltamaan ihmiskehon ihmeisiin usean eri opetus- ja oppimismenetelmän kautta. Opintojaksoilla on teorialuentoja, videotallenteita, tuntitehtäviä, taitopajoja, kurssikirjallisuutta, pienempiä osaamistestejä sekä esseekysymyksistä koostuva lopputentti. Savonian sairaanhoitajaopiskelijoille syksyllä 2025 tehdyn kyselyn mukaan anatomian ja fysiologian opintojaksolla opiskelijoiden mielestä oppimista tukee erityisen hyvin taitopajat. Kyselyyn vastasi 38 ensimmäisen vuoden sairaanhoitajaopiskelijaa ja heistä 92 % koki taitopajojen tukevan oppimista. Taitopajoilla opiskelijat pääsevät opiskelemaan anatomiaa ja fysiologiaa pienryhmissä muovi- ja eläinmallien avulla.

Teorialuennot ja osaamistestit auttavat tiedon omaksumisessa

Anatomian ja fysiologian opintojaksolla opiskelijat opiskelevat osan aiheista itsenäisesti videotallenteiden ja harjoitustehtävien avulla, kun taas osa aiheista käydään läpi opettajajohtoisilla teorialuennoilla. Kyselyyn vastanneista opiskelijoista 79 % koki teorialuennot oppimistaan tukevina, kun taas vastaava prosentti videotallenteiden suhteen oli hieman matalampi eli 63 %. Teoriatietoa tentittiin lopputentin lisäksi opintojakson aikana toteutettavilla pienemmillä osaamistesteillä. Opiskelijat kertasivat jokaista osaamistestiä varten yhdestä kahteen aihetta. Osaamistestit koostuivat monivalintatehtävistä ja opiskelija sai palautteen testistä heti suorituksensa jälkeen. Kyselyyn vastanneista opiskelijoista 79 % koki osaamistestien tukevan oppimista. Huonoiten opintojakson osa-alueista kyselyssä menestyi kurssikirjallisuus, jonka oppimistaan tukevaksi koki 32 % vastaajista.

Käytännönläheisyys ja tiedon pilkkominen tärkeinä aineisosina

Kyselyn tulokset korostavat sitä, että sairaanhoitajaopiskelijat kokevat oppivansa etenkin käytännönläheisillä tunneilla, joissa toimitaan vuorovaikutuksessa toisten opiskelijoiden ja opettajan kanssa. Kyselyn perusteella myös teoriatunnit pitävät edelleen pintansa, mikä kertonee siitä, että opiskelijat kaipaavat edelleen opettajajohtoista opetusta verrattuna siihen, että asioita opiskeltaisiin täysin itsenäisesti esimerkiksi kurssikirjallisuuden avulla. Osaamistestit taas edistävät teoriatiedon opiskelua pienemmissä osissa, mikä helpottanee tiedon omaksumista.

Tulevilla opintojaksoilla on tärkeää tarjota opiskelijoille riittävästi tilaisuuksia käytännönläheiseen ja vuorovaikutukselliseen oppimiseen sekä muistaa pilkkoa teoriatietoa riittävän pieniin ja selkeisiin kokonaisuuksiin. Etänä toteutettavien opintojaksojen yleistyessä on tärkeää muistaa myös opintojen käytännönläheisyyden ja vuorovaikutuksen huomiointi sekä se, millaisessa muodossa tietoa tarjotaan ja miten se jaotellaan. Opintojakson jakaminen pienempiin osioihin sekä niissä tehtäviin osaamistesteihin tuo itsenäisesti opiskeltaviin osiin rakennetta ja antaa opiskelijalle palautetta jo opintojakson aikana opettajankin kannalta resurssiviisaasti.

Opiskeltavan aineen huomiointi menetelmien valinnassa

Lopuksi on hyvä muistaa, että sopivien opetusmenetelmien valinta voi vaihdella ja varmasti vaihteleekin opiskeltavan aiheen mukaan. Anatomia ja fysiologia on oppiaineena laaja ja teoriapainotteinen aine, mikä varmasti korostaa opiskelijoiden tarvetta saada käytännönläheisiä esimerkkejä ja tiedon omaksumista pienempinä paloina. Tulevaisuudessa olisikin mielenkiintoista nähdä palautteita eri opintojaksoilta, nousevatko samat opetusmenetelmät esiin myös muissa aineissa.


Kirjoittaja:

Elina Koivisto, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu