Korkeakoulujen kokouksissa ja kahvipöydissä – erityisesti jatkuvan oppimisen yhteyksissä – on parin viime vuoden ajan alkanut esiintyä sanapari ”pienet osaamiskokonaisuudet”. Mistä tuo ilmaus tulee ja mitä se tarkoittaa? Englanniksi ilmaus on micro credentials.

Määritelmiä ja kriteereitä on eri tasoilla

Katsotaan, miten pienet osaamiskokonaisuudet määritellään eri lähteissä. Kyseessä on eurooppalainen jatkuvan oppimisen konsepti, joten vilkaistaan ensiksi Euroopan neuvoston suositusta vuodelta 2022: ’Pienillä osaamiskokonaisuuksilla tarkoitetaan lyhyiden oppimiskokemusten, kuten kurssin tai koulutusjakson, aikana saavutettujen oppimistulosten kirjaamista. Ne ovat oppijan omistamia, ja ne voidaan jakaa tai siirtää. Ne pohjautuvat korkeakoulun laadunvarmistukseen.’ Suomalaisen OKSA-sanaston (2025) määritelmä on varsin samanoloinen: ’Tutkintoa suppeampi määrä opintoja tai hankittua osaamista, johon liittyvät osaamistavoitteet on kuvattu, jonka laajuus on määritetty, joka on arvioitu luotettavasti ja josta annetaan oppijan omistuksessa ja hänen jaettavissaan oleva, sähköisesti hyödynnettävissä oleva todistus.’

Tuorein pieniä osaamiskokonaisuuksia koskeva linjaus on niitä koskeva viitekehysluonnos, joka julkaistiin keväällä 2024. Viitekehyksen toimivuutta testataan korkeakouluissa parhaillaan kahdeksalla Jotpan eli Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittamalla koulutuspilotilla. Pilottien tulokset julkaistaan keväällä 2026. Tuloksia odotetaan korkeakouluissa kiinnostuneena.

Viitekehysluonnoksessa on määritelty pieniä osaamiskokonaisuuksia koskevia periaatteita, jotka voi tiivistää viiteen kohtaan

• oppijalähtöisyys: oppija saa tarvitsemansa osaamisen

• osaamisperustaisuus: osaamistavoitteiden yhdenmukainen kuvaustapa, työelämän tarpeisiin vastaaminen, arviointi kuvattu luotettavasti

• opetus ja oppiminen sekä koulutuksen toteutustapa: kuvauttu selkeästi, suunniteltu työelämäyhteistyössä

• kattava ja kuvattu laadunvarmistus

• arvoa työmarkkinoilla itsenäisenä kokonaisuutena, voi koota laajemmiksi kokonaisuuksiksi.

Periaatteet kuulostavat tutunoloisilta tutkintokoulutuksen toimijoille. Eurooppalaisen korkeakoulualueen periaatteen mukaisesti korkeakoulut ovat jo parinkymmenen vuoden ajan antaneet valmistuneelle tutkintotodistuksen liitteenä standardoidun Diploma Supplementin, jossa on tietoa suoritetuista opinnoista ja oppimistuloksista. Siitä näkyy myös tutkinnon tyyppi ja taso sekä sisältö, ja sitä voi hyödyntää esimerkiksi työnhaussa kaikkialla Euroopassa. Micro credentialsissa eli pienissä osaamiskokonaisuuksissa on kyse tietyllä tapaa samasta asiasta, mutta tutkintoa pienemmille koulutuskokonaisuuksille.

Vaikka pienille osaamiskokonaisuuksille ei ole Suomessa vielä yhtä selkeää määritelmää, viitekehysluonnoksen kriteerit täyttäviä osaamiskokonaisuuksia toteutetaan Suomen ammattikorkeakouluissa jatkuvan oppimisen koulutuksina jo tällä hetkellä. Korkeakouluja pohdituttaa kuitenkin muun muassa se, ovatko pienet osaamiskokonaisuudet pikemminkin avoimia koulutuksia vai liiketoiminnallisia maksullisia koulutuksia – vai rinnakkain molempia. Koulutuspiloteissa tavoitteena on luoda markkinaehtoisia koulutuksia, mikä johtaa päättelemään liiketoiminnallisen vaihtoehdon olevan mahdollisesti ensisijainen.

Ammattikorkeakoulujen PINKO-hanke valmentaa, selvittää ja mallintaa

Korkeakouluverkostoissa on parhaillaan käynnissä useita hankkeita, joiden tavoitteena on parantaa korkeakoulujen kyvykkyyttä suunnitella ja toteuttaa pieniä osaamiskokonaisuuksia. Yksi niistä on PINKO – pienet osaamiskokonaisuudet työelämän tueksi -hanke, johon osallistuu yksitoista ammattikorkeakoulua, muun muassa Savonia-ammattikorkeakoulu.

PINKO-hankkeessa (2025–2027) valmennetaan ammattikorkeakoulujen henkilöstöä suunnittelemaan ja toteuttamaan pieniä osaamiskokonaisuuksia järjestämällä henkilöstölle webinaareja ja työpajoja. Lisäksi siinä selvitetään korkeakoulujen työelämäyhteistyötä sekä mallinnetaan pienten osaamiskokonaisuuksien erilaisia tuottamistapoja sekä niiden laadunhallintaa ja opintohallintoa. Hanke hyödyntää Jotpan rahoittamien pilottien kokemuksia ja tuloksia muun muassa työpaketissa, jossa selvitetään, miten ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan hankkeista voisi nykyistä enemmän ja tuloksellisemmin nousta pieniä osaamiskokonaisuuksia. Tuosta työpaketista vastaa Savonia yhdessä Centria-ammattikorkeakoulun kanssa.

Pienet osaamiskokonaisuudet olisivat hyvä mahdollisuus päivittää ja kehittää työelämässä tarvittavaa osaamista. Korkeakoulut tarvitsevat kuitenkin nykyistä tarkempia linjauksia ja määritelmiä ennen niiden laajaa käyttöönottoa. Pienet osaamiskokonaisuudet -käsite ei myöskään ole kaikkein onnistunein. Oppijan tai koulutusta ostavan yrityksen näkökulmasta se on vähintään yhtä epäselvä kuin korkeakoulutoimijoillekin. Voi, kun joku löytäisi paremman ilmaisun tilalle!

Kirjoittaja:

Marja Kopeli, koulutusasiantuntija, jatkuva oppiminen/koulutuksen kehittämishankkeet, Savonia-ammattikorkeakoulu