Ilmasto ja matkailu ovat aina kulkeneet käsi kädessä, aurinko ja lämpö ovat houkutelleet meitä suomalaisia jo vuosia etelään. Toiset taas etsivät lomaltaan jotain erilaista ja Suomen Lapin matkailu on nyt suuressa nosteessa maailmalla. Lapissa käyvät niin suuret julkkikset kuin tavan tallaajat ja he kaikki etsivät lunta ja pakkasta.

Ilmaston muuttuminen vaikuttaa matkailualaan joko suorasti tai epäsuorasti jo monilla tavoin. Ilmastonmuutos aiheuttaa muun muassa lämpöaaltoja, kuivuutta, kylmyyttä, sadetta ja myrskyjä. Se myös vaikuttaa lumeen. (Scott & Lemieux 2010, 147). Lapin matkailu on erittäin talvipainotteista, erityisesti joulumatkailu vetää puoleensa paljon matkailijoita. Suurimpia vetonauloja Lapin talvessa ovat kauniit talvimaisemat, lumi, erilaiset lumella tapahtuvat aktiviteetit sekä revontulet. Näin ollen Lapin talvimatkailu on hyvin lumiriippuvaista.

Arktinen alue lämpenee jopa neljä kertaa nopeammin kuin muu maapallo (Rantanen ym. 2022). Ilmastonmuutoksen vaikutuksia talvimatkailuun Lapissa nähdään lumen puutteena, lisääntyneinä sademäärinä, lyhentyneenä talvikautena sekä korkeampina talvilämpötiloina (Ilmasto-opas 2022). Koska Lapin talvimatkailu on lumiriippuvaista, vaikeuttaa ilmastonmuutos erilaisten talviaktiviteettien järjestämistä. Lisääntynyt sademäärä vaikeuttaa puolestaan revontulimatkailua, koska revontulten näkemiseen vaaditaan kirkas taivas.

Miten oppaiden työkäytännöt muuttuvat ilmastonmuutoksen aikakaudella?

Tämän tekstin pohjana on Lapin Yliopistoon tehty Pro Gradu vuodelta 2023, jossa haastateltiin valokuvaukseen keskittyneen ohjelmapalveluyrityksen oppaita. Heiltä kysyttiin kuinka he kokevat ilmastonmuutoksen vaikuttavan työhönsä ja kuinka he näkevät alan tulevaisuuden. Oppaiden haastatteluissa kävi ilmi, että ilmastokriisin vaikutukset ovat jo koettavissa heidän jokapäiväisissä työkäytännöissään.

Suurimmat vaikutukset haastattelujen perusteella olivat oppaiden narratiivissa asiakkaille ja yleisissä turvallisuusasioissa. Oppaat ovat joutuneet jo muuttamaan työtapojaan muuttuneen ilmaston takia.

He ovat joutuneet jo valitsemaan muun muassa eri kulkureittejä kuin yleensä ja varomaan liukkautta niin ajaessa autoa kuin opastaessakin. Esimerkiksi pilkille luonnonjäille mentäessä tulee olla tarkempi kuin aiemmin ja metsäreiteillä tulee ottaa huomioon reittien liukkaus. Ilmastonmuutoksen myötä keliolosuhteet vaihtelevat rajusti ja tämä aiheuttaa oppaiden mukaan vaikeampia ajo-olosuhteita ja pilvisyyden lisääntyessä oppaiden revontulten perässä ajama matka myös pitenee.

Useimmat haastatellut oppaat kertoivat, että ovat vasta viime vuosina alkaneet kertoa ilmastonmuutoksesta asiakkailleen. Sen vaikutukset ovat jo niin selkeästi näkyvissä luonnossa, että niistä tulee puhetta hyvin usein. Myös asiakkaat kyselivät oppailta siitä, miten ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät pohjoisessa luonnossa. Oppaiden mukaan esimerkiksi kuvauksellisia tykkylumipuita on nykyään vaikeampi löytää sään epävakauden vuoksi ja muun muassa Riisitunturin kansallispuiston kuuluisat tykkypuut ovat syy miksi yritys sinne tekee päiväretkiä. Oppaat myös kertoivat, että toisaalta tämänkaltaiset luonnossa tapahtuvat muutokset johdattelivat usein keskusteluun ilmastonmuutoksesta asiakkaiden kanssa ja heidän mukaansa nämä luonnossa näkyvät muutokset helpottivat aiheesta kertomista.

Oppaiden mukaan revontuliretket ovat vaikeutuneet lisääntyneen pilvisyyden myötä ja opastyö on pilvisellä säällä haastavaa. Joistakin haastatteluista ilmeni, että pitkittynyt pilvinen kausi vaikutti oppaiden työmotivaatioon. Heidän täytyy antaa itsestään aina 100% revontuliretkillä ja nämä pitkittyneet pilviset kaudet vaativat heiltä joka ilta paljon. Jos revontuliretki ja asiakkaat ovat hankalia, oppaan työstä palautuminen vaatii enemmän aikaa. Jos taivas on kirkas ja revontulet näkyvissä, oppaan työ helpottuu huomattavasti ja asiakkaat ovat tyytyväisiä. Muuttuvat sääolosuhteet vaikuttavat myös reissun suunnitteluun. Oppaiden mukaan sääennusteisiin ei voinut luottaa ja tämä teki revontulijahdeista ennalta arvaamattomampia ja vaikeampia valmistautua.

Arvoristiriitaa ja ympäristöahdistusta

Yhtenä tärkeänä havaintona haastatteluissa oli se, että oppaat olivat huolissaan talven lyhenevästä kestosta ja tämän vaikutuksesta matkailun tulevaisuuteen Lapissa. Oppaat kokivat arvoristiriitaa siitä, että heidän työnsä oli matkailualalla, joka pahentaa ilmastokriisiä. Varsinkin kun Lapin talvimatkailu perustuu melkein täysin lentomatkustamiseen.

Osa oppaista puhui siitä, että koko matkailualan tulisi ottaa käyttöön kompensaatio, sillä matkailu saastuttaa ja vahingoittaa herkkiä ekosysteemejä. Oppaat olivat myös huolissaan massaturismin kasvusta ja siitä, mitä se tekee Lapin luonnolle ja Rovaniemen kaupungille.

Useassa haastattelussa oppaat toivat esille huolensa ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Tutkimukset osoittavat, että mitä pitemmälle ilmastonmuutos etenee, sitä useammat ihmiset kokevat ilmastoahdistusta ja ympäristösurua (Pihkala 2022, 1). Olennaisia ympäristöahdistustekijöitä näyttävät olevan epävarmuus, arvaamattomuus ja hallitsemattomuus (Pihkala, 2020). Haastatteluissa kävi ilmi, että oppaat kokivat hallitsemattomuutta siksi, että lentokoneet vain saapuivat saastuttaen lisäten jatkuvasti matkailua, mutta oppaat eivät voineet tehdä sille mitään. He ilmaisivat tarpeen tehdä asialle jotain, joka onkin hyvin yleinen reaktio ilmastoahdistukseen. Ihmiset haluavat usein toimia niiden asioiden puolesta, joista he välittävät ja tämä on ympäristösurun, ympäristöahdistuksen ja ympäristötoiminnan keskinäinen yhteys (Pihkala, 2022, 28).

Pro Gradu paljasti siis, että oppaiden työtavat olivat jo muuttuneet ilmastonmuutoksen seurauksena ja tulevaisuus aiheutti heille huolta. Haastattelut nostivat myös uusia kysymyksiä oppaiden työhyvinvoinnista ja siitä, miten luontomatkailulle käy tulevaisuudessa.

Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan meistä jokaiseen ja tuo mukanaan muutoksia myös työelämään usealla alalla. Meidän on varauduttava siihen, että ihmiset kokevat niin muuttuvia työkäytänteitä kuin ilmastoahdistustakin. Muutosten eturintamassa ovat todennäköisesti ammatit, jotka toimivat luonnossa ja sen ehdoilla.

Kirjoittaja:

Katja Karjalainen, kestävän tulevaisuuden asiantuntija YAMK -tutkinnon opiskelija

LÄHTEET

Ilmasto-opas. (2022). Ilmastonmuutoksen eteneminen Pohjois-Suomen maakunnissa ja Lapissa. Datataulukko. saatavissa: https://www.ilmastoopas.fi/artikkelit/ilmastonmuutoksen-eteneminen-pohjois-suomen-maakunnissa-ja-lapissa [viitattu 28.3.2025]

Pihkala, P. (2020). Anxiety and the ecological crisis: An analysis of eco-anxiety and climate anxiety. Sustainability, 12(19), 7836, saatavissa: https://doi.org/10.3390/su12197836

Pihkala, P. (2022). The Process of Eco-Anxiety and Ecological Grief: A Narrative Review and a New Proposal. Sustainability, 14(24), 16628, saatavissa: https://doi.org/10.3390/su142416628

Rantanen, M., Karpechko, A. Yu., Lipponen, A., Nordling, K., Hyvärinen, O., Ruosteenoja,K., Vihma, T., Laaksonen, A. (2022) The Arctic has warmed nearly four times faster than the globe since 1979. Commun Earth Environ 3, 168, saatavissa: https://doi.org/10.1038/s43247-022-00498-3

Scott, D., & Lemieux, C. (2010). Weather and climate information for tourism. Procedia Environmental Sciences, 1, 146–183, saatavissa: https://doi.org/10.1016/j.proenv.2010.09.011