Savonia-artikkeli: Miten itsensä johtaminen vaikuttaa mikroyrittäjien hyvinvointiin Pohjois-Karjalassa?

16.09.2021   ArtikkelitLiiketalouden ala

2000-luvulla mikroyritykset ja pienet yritykset ovat luoneet merkittävästi työpaikkoja (Järventaus ja Kekäläinen 2018, 20–23). Mikroyrityksellä tarkoitetaan yritystä, joka työllistää alle kymmenen henkilöä (Kallio 2002, 25). Vuonna 2018 Suomessa oli 265 894 mikroyritystä eli 93 % koko Suomen yritysten määrästä. Mikroyrityksissä työskenteli 323 686 henkilöä. (Yrittäjät 2020.)

Aiemmista tutkimuksista on noussut esille yrittäjien huoli omasta jaksamisesta. Yrittäjyydessä esiintyvä työmäärä, aikapula ja ajanhallintaongelmat on havaittu vaikuttavan yrittäjien omaan jaksamiseen. (Sutela ja Pärnänen 2018, 56.) Sairaanhoitaja Mirva Kuokkanen tarkasteli omassa YAMK opinnäytetyössään Pohjois-Karjalan mikroyrittäjien itsensä johtamista ja sen vaikutuksia hyvinvointiin.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Pohjois-Karjalan mikroyrittäjien ymmärrystä ja tietoutta itsensä johtamisen merkityksestä ja sen vaikutuksesta hyvinvointiin. Opinnäytetyön tavoitteena oli tunnistaa tekijöitä, jotka tukevat mikroyrittäjien itsensä johtamisen toteutumista ja hyvinvointia. Aineisto kerättiin kyselytutkimuksena Webropol-ohjelmalla maaliskuussa 2020. Kyselytutkimukseen vastasi Pohjois-Karjalan Yrittäjä yhdistyksestä 242 mikroyrittäjää.

Itsensä johtaminen ammattitaidon kehittäjänä ja hyvinvoinnin turvaajana

Itsensä johtaminen perustuu kokonaisvaltaiseen ihmiskäsitykseen. Se on prosessi, jota täytyy toteuttaa käytännössä. (Sydänmaanlakka 2006, 68–69). Tämän tutkimuksen vastauksista nousi esille, että Pohjois-Karjalan mikroyrittäjät työskentelevät itselleen tärkeiden ja merkityksellisten asioiden parissa, jota voidaan pitää yhtenä itsensä johtamisen elementtinä. Ihmisten arvot luovat pohjan hyvän ja tasapainoisen elämän toteutumiselle (Sydänmaanlakka 2006, 68-69). Itsensä johtaminen on tavoitteellista toimintaa, jonka avulla kehitetään omaa tietoisuutta laaja-alaisemmaksi ja syvällisemmäksi (Otala 2018, 90).

Itsensä johtamisen avulla itsetuntemus kehittyy. Työn merkityksellisyys lisää motivaatiota ja itseohjautuvuutta työtä kohtaan, jolloin uuden oppiminen ja osaamisen kehittäminen on mielekkäämpää (Otala 2018, 93–94). Pohjois-Karjalan mikroyrittäjillä oli selkeät työn tavoitteet, jotka tukivat työn tekemistä. Suurimmalta osalta työnantajayrittäjistä löytyi yritykselle kirjallinen toimintastrategia, jonka he kokivat ohjaavan työtä kohti tavoitteita. Mikroyrittäjät kokevat, että tavoitteiden asettaminen on itseensä vaikuttamista (Koskelo ja Ullakko 2018, 30).

Johdonmukainen uudenoppiminen, osaamisen kehittäminen ja omien aiempien asenteiden ja toimintatapojen kyseenalaistaminen kuuluvat itsensä johtamisen prosessiin (Leppänen ja Rauhala 2012, 222–223). Tässä tutkimuksessa nousi esille, että osaamisen kehittäminen koettiin tärkeäksi ja mikroyrittäjät etsivät jatkuvasti uusia tapoja kehittää omaa ammatillista osaamista. Ammatillinen osaamisen on koettu vahvistavan yrittäjän itseluottamusta (Laitinen 2018). Myös Palmgren, Kaleva, Jalonen ja Tuomi esittivät (2010, 84–85), että osaamisella on merkitystä yrittäjän työssä selviytymiselle. Pohjois-Karjalan mikroyrittäjien vahva tahto kehittää omaa osaamista tuki myös heidän selviytymistään yrityksen/yrittäjyyteen liittyvissä vastoinkäymisissä.

Noin 60 % kyselyyn vastanneista koki terveydentilansa hyväksi ja kertoi noudattavansa terveellisiä elämäntapoja. Vastaajista 92 % nukkui vuorokaudessa keskimäärin 5-8 tuntia. Lähes puolet vastaavista kokivat jaksavansa yrittäjänä hyvin. Kuitenkin reilu neljännes kyselyyn vastanneista koki, etteivät he palaudu riittävästi vapaa-ajalla työn rasituksesta. Vajaa kolmannes koki, että työ-, perhe- ja vapaa-aika ei ollut tasapainossa.

Verrattaessa yksinyrittäjien antamia vastauksia muiden yrittäjien vastauksiin saatiin seuraavanlaisia tuloksia. Yksinyrittäjät kokivat yleisesti terveydentilansa hyväksi. He myös kokivat jaksavansa yrittäjänä kohtalaisen hyvin. Yksinyrittäjät kokivat työ-, perhe- ja vapaa-ajan olevan parhaiten tasapainossa ja tätä kautta palautuvat työn rasituksesta vapaa-ajalla. Yksinyrittäjien nukkumiseen käytetty aika oli suurempi ja he harrastivat itselleen mieleisiä harrastuksia muita yrittäjiä useammin. Voidaankin todeta, että yksinyrittäjien hieman pienempi viikoittainen tuntityömäärää heijastuu myönteisesti yrittäjänä jaksamiseen.

Opinnäytetyö oli monivaiheinen lähes kahden vuoden prosessi. Opiskelijana halusin löytää niin itseäni kuin työelämää palvelevan mielenkiintoisen aiheen. Ylemmän ammattikorkeakoulun itsensä johtamisen opinnot herättivät kiinnostukseni itsensä johtamistaidon syventämiseen. Yrittäjyys oli minulle aihealueena uusi, mutta kiinnostava. Tämä prosessi kehitti minua tiedon etsijänä ja käyttäjänä. Opinnäytetyö kehitti ja syvensi omaa johtamisosaamista ja asiantuntijuutta, joista koen hyötyväni omassa työssäni. Samalla rohkeus lähteä oppimaan ja kehittämään uutta kasvoi. Prosessin myötä oma itsetuntemus kehittyi ja tutustuin opinnäytetyöni kautta uusiin ihmisiin. Lisäksi opinnäytetyön kautta toimeksiantaja sai tärkeää tietoa oman alueen mikroyrittäjien itsensä johtamisesta ja hyvinvoinnista.

Mirva Kuokkanen, YAMK-opiskelija

Kaikki työnantajayrittäjät ilmoittivat, että heidän täytyy olla vapaa-ajallakin tavoitettavissa. Mikroyrittäjien keskimääräinen työtuntimäärä viikossa painottui 35-54 tunnin välille. Yleisin yhtäjaksoinen loma-aika yrittäjillä oli yksi viikko.

Opinnäytetyön tulokset antavat suuntaa Pohjois-Karjalan mikroyrittäjien itsensä johtamisesta ja hyvinvoinnista. Tuloksista nousi esiin samoja asioita ja kehittämisen kohteita kuin aiemmasta tutkimustiedosta. Yrittäjyyden vaikutus yhteiskunnalle on merkittävä, jonka vuoksi yrittäjien hyvinvointiin ja osaamisen kehittämisen mahdollisuuksiin tulisi panostaa.

Kuva 1. Itsensä johtamisen kiteytyminen mikroyrittäjien hyvinvointiin Pohjois-Karjalassa (Mirva Kuokkanen 2021.)

Kirjoittajat: Mirva Kuokkanen, sairaanhoitaja YAMK, Savonia-ammattikorkeakoulu, mirva.kuokkanen@edu.savonia.fi
Susanne Hämäläinen, lehtori, Savonia ammattikorkeakoulu, susanne.hamalainen@savonia.fi

Lähteet:

JÄRVENTAUS, Jussi ja KEKÄLÄINEN, Henrietta 2018. Uudistuva työ ja yrittäjyys- visioista toteutukseen. Ehdotus yrittäjyydenedistämisen strategiseksi toimenpideohjelmaksi vuosille 2018-2028 [verkkojulkaisu]. Työ- ja elinkeinoministeriö. [Viitattu 2019-09-01.] Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161072/TEMjul_27_2018_Uudistuva_tyo.pdf
KALLIO, Jukka 2002. Pienyrityksen kehittymisen tiet. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
KOSKELO, Milla ja ULLAKKO, Anna 2018. Mikroyrittäjien itsensä johtaminen: Kartoitus Oulun talousalueen mikroyrittäjien asenteista ja toimintatavoista [verkkojulkaisu]. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. [Viitattu 2020-04-20.] Saatavissa: Milla_Koskelo_Anna_Ullakko.pdf (theseus.fi)
LAITINEN, Jaana 2018. Terveyttä ja työhyvinvointia mikroyrityksiin: Promo@work-loppuseminaarin aamupäivätilaisuus [verkkodokumentti]. Työterveyslaitos. [Viitattu 2019-09-25.] Saatavissa: file:///C:/Users/mirva/Desktop/Laitinen_Terveyttä_ja_työhyvinvointia_mikroyrityksiin.pdf
LEPPÄNEN, Makke ja RAUHALA, Ilona 2012. Johda ihmistä. Psykologiaa johtajille. Helsinki: Alma Talent.
OTALA, Leenamaija 2018. Ketterä oppiminen. Helsinki: Kauppakamari.
PALMGREN, Helena, KALEVA, Simo, JALONEN, Päivi ja TUOMI, Kaija 2010. Naisyrittäjien työhyvinvointi. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu.
SUTELA, Hanna ja PÄRNÄNEN, Anna 2018. Yrittäjät Suomessa 2017 [verkkodokumentti]. Tilastokeskus. [Viitattu 2020-04-13.] Saatavissa: http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/ytym_201700_2018_21465_net.pdf
SYDÄNMAANLAKKA, Pentti 2006. Älykäs itsensä johtaminen. Näkökulmia henkilökohtaiseen kasvuun. Helsinki: Talentum.
YRITTÄJÄT 2020. Yrittäjyys Suomessa [verkkoaineisto]. Suomen yrittäjä yhdistys. [Viitattu 2020-09-02.] Saatavissa: https://www.yrittajat.fi/suomen-yrittajat/yrittajyys-suomessa-316363