Ikääntyneiden ravitsemus ja suunterveys ovat oleellinen osa kokonaisvaltaista hoitoa kotihoidossa. Ikääntymisen myötä ravitsemukselliset haasteet ja suunterveysongelmat voivat heikentää merkittävästi terveyttä ja elämänlaatua (Algra 2021, 2). Näihin haasteisiin vastaamiseksi Pohjois-Savon hyvinvointialueella on otettu käyttöön Ravitsemustilan ja suunterveyden arviointi kotihoidossa -toimintamalli, joka yhtenäistää kotihoidon käytäntöjä ja vahvistaa ikääntyneiden ravitsemuksen ja suunterveyden tukemista. Käyttöönotto on tapahtunut vuoden 2024 aikana vaiheittain kotihoidon toimipisteissä osana Ikäkeskuksen tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmaa. Toimintamallissa kotihoidon asiakkaan ravitsemustilaa ja suunterveyttä arvioidaan säännöllisesti.

Saumattomasti yhdessä

Henkilöstön osaamista vahvistetaan koulutuksilla ja käyttöönotosta kerätään palautetta, jonka perusteella mallia kehitetään edelleen. Toimintamallin käyttöönottoa tukee tiivis yhteistyö kotihoidon, suun terveydenhuollon, ravitsemusterapeuttien ja lääkäreiden välillä. Moniammatillinen yhteistyö on avainasemassa, sillä sen kautta yhdistetään eri alojen asiantuntemus ja varmistetaan asiakaslähtöinen, kokonaisvaltainen hoito. Yhteistyön kautta voidaan havaita myös asiakkaan tarpeet laajemmin ja puuttua mahdollisiin terveysongelmiin entistä tehokkaammin. (PSHVA 2024; Innokylä n.d.)

Malli on tuonut mukanaan arvokasta uuden oppimista sekä kotihoidon työntekijöille että suuhygienisteille. Kotihoito ja suun terveydenhuolto kohtaavat samoja asiakkaita ja moniammatillisella yhteistyöllä saadaan parhaassa tapauksessa koottua yhteen eri tiedon ja osaamisen näkökulmia tukemaan toisiaan. Sosiaali- ja terveysalalla asiantuntijat pyrkivät integroimaan tietoa ja taitoja asiakaslähtöisesti ja moniammatillisessa yhteistyössä korostuvatkin asiakaslähtöisyys, tiedon kokoaminen, vuorovaikutus, verkostot ja rajojen ylitys (Isoherranen 2005, 13–15).

Jotta paljon palveluita tarvitsevat asiakkaat saisivat tarvitsemansa avun helposti, tarvitaan monialaista yhteistyötä, joka auttaa myös yhteisasiakkaiden palveluiden yhteensovittamisessa ja kustannusten hallinnassa (Hujala ym. 2019, 592; Isoherranen 2012, 5, 30). Moniammatillinen yhteistyö voi parantaa hoidon laatua ja tehokkuutta, mutta sen onnistumiseksi on tärkeää tunnistaa mahdolliset esteet, hyödyt ja mahdollistajat.

Johtamisrakenteet moniammatillisen yhteistyön tukena

Kurkipuron ja Paasosen (2025) opinnäytetyössä kartoitettiin hankkeen ohjausryhmän näkemyksiä ja odotuksia monialaisen johtamisen kehittämisestä sekä toimintamallin johtamisrakenteiden tukemisesta, erityisesti jatkuvuuden näkökulmasta. Haastattelututkimuksessa selvitettiin, millaisia toiveita hankkeen ohjausryhmällä oli monialaisen yhteistyön ja johtamisen kehittämiseksi, sekä millainen johtamisrakenne tukisi parhaiten hankkeen toteuttamista.

Tuloksissa ilmeni, että hierarkkiset rakenteet koettiin yhteistyötä hankaloittaviksi ja niiden purkamisen arvioitiin edistävän toimintamallin onnistumista. Tällä hetkellä Pohjois-Savossa ikääntyneiden palveluilla ja yleisillä palveluilla on omat lautakuntansa, mikä herätti kysymyksen hallintorakenteiden yhtenäistämisen mahdollisista hyödyistä. Kuitenkin ymmärrämme, että rakenteelliset muutokset edellyttävät poliittista hyväksyntää. Myös esimiesten yhteistyössä voi ilmetä haasteita, jotka juontuvat terveydenhuollon ja sosiaalialan perinteisistä, hierarkkisuuteen ja ammattiasemaan perustuvista johtamismalleista (Martikainen, Hujala & Taskinen 2024, 907). Tämän kokonaisuuden tarkastelu on tärkeää, jotta voidaan kehittää toimivampia hallintomalleja ja vahvistaa eri alojen välistä yhteistyötä.

Tuloksista korostuivat erityisesti monialaisen yhteistyön ja resurssien tehokkaamman hyödyntämisen tarpeet sekä priorisoinnin merkitys toimintamallin onnistumiselle. Esimiesten rajat ylittävä yhteistyö on tässä keskeisessä roolissa, sillä sen avulla johtajat voivat hahmottaa integroidun hoidon kokonaiskuvan ja sen eri ulottuvuudet, kehittää toimivia organisaatiorakenteita sekä jakaa resursseja niin, että moniammatillinen integroitu hoito toteutuu sujuvasti käytännön tasolla (Martikainen ym. 2024, 907). Tulokset osoittivat kuitenkin, että osallistuminen palavereihin on ollut vähäistä, mikä herättää kysymyksen hankkeeseen sitoutumisen tasosta.

Myös Hujalan ym. (2019, 597) mukaan johdon ja esihenkilöiden sitoutuminen on keskeinen edellytys toimintamallin jatkuvuudelle. Sitoutumisen ei tulisi jäädä vain strategiselle tasolle, vaan sen on näyttävä myös konkreettisina toimina, kuten resurssien suuntaamisena ja työajan kohdentamisena hankkeen tarpeisiin. Yhteistyön kulttuuri ei synny itsestään, vaan se edellyttää systemaattista panostusta ja johdon välistä yhteistyötä organisaatio- ja yksikkörajojen yli. Onnistunut yhteistyö ammattilaisten välillä perustuu yhteiseen tavoitteeseen, sitoutumiseen, luottamukseen ja keskinäiseen kunnioitukseen. Vaikka nämä periaatteet voivat vaikuttaa itsestään selviltä, niiden toteuttaminen käytännössä voi olla haastavaa, kuten Hujala ja Oksman (2018, 2) korostavat.

Myös muissa tutkimuksissa on todettu moniammatillisen työskentelyn haasteiksi yhteisten tavoitteiden epäselvyys, puutteellinen tiedonkulku, ajanpuute sekä erilaiset toimintatavat ja resurssien tuntemattomuus. Yhteistyötä edistävät puolestaan toisen työn arvostaminen, selkeät tavoitteet sekä luottamukseen ja tukeen perustava tiimityö. (Hujala ym. 2019, 592; Isoherranen 2012, 5, 30.)

Kokemukset toimintamallista ovat vahvistaneet sen hyötyjä

Pohjois-Savon hyvinvointialueella käyttöön otettu Ravitsemustilan ja suunterveyden arviointi kotihoidossa -toimintamalli on merkittävä askel kohti kokonaisvaltaisempaa ja asiakaslähtöisempää ikääntyneiden hoitoa. Malli vahvistaa moniammatillista yhteistyötä ja luo yhtenäisiä käytäntöjä, joiden avulla voidaan paremmin vastata ikääntyvien moninaisiin tarpeisiin. Ensimmäiset kokemukset ovat olleet rohkaisevia, vaikka käytännön toteutus vaatii edelleen koulutusta, sopeutumista ja tiivistä yhteistyötä eri ammattiryhmien välillä.

Johtamisrakenteet nousevat keskeiseen rooliin toimintamallin jatkuvuuden ja vaikuttavuuden kannalta. Myös hallinnolliset rakenteet ja hierarkkiset johtamismallit voivat vaikeuttaa sujuvaa yhteistyötä, joten rakenteiden kehittäminen tukemaan moniammatillista toimintaa on tärkeää. Johdon sitoutuminen näkyy konkreettisina tekoina, kuten resurssien jakamisena, ajankäytön priorisointina ja yhteistyökulttuurin vahvistamisena.

Lopulta toimintamallin menestys riippuu siitä, kuinka hyvin eri toimijat kykenevät työskentelemään yhdessä yhteisen tavoitteen eli ikääntyneiden hyvinvoinnin eteen. Ikääntyneiden palvelujen saavutettavuuteen liittyen on myös tärkeää huomioida, että liikkuvuuden heikkeneminen ja kulkemisvaikeudet voivat entisestään vaikeuttaa esimerkiksi suun terveydenhuollon piiriin pääsyä (Peres ym. 2019, 254). Tämä korostaa ennaltaehkäisevien palveluiden ja saavutettavuutta parantavien ratkaisujen merkitystä ikääntyneiden hyvinvoinnin tukemisessa. Tämän lisäksi olisikin tärkeää, että suun terveydenhuollon palvelut olisivat joustavia ja vastaisivat ikääntyneiden erityistarpeita. Esimerkiksi hankkeen kaltaiset kotikäynnit tai liikkuvat hammashoitopalvelut voisivat olla ratkaisu, jotta suun terveys pysyy kunnossa, vaikka liikkuminen ja asiointi perinteisillä terveyskeskuksilla olisi hankalaa. Toimintamalli tarjoaa mahdollisuuden rakentaa kestävämmän ja asiakaslähtöisemmän palvelujärjestelmän, jossa jokaisella ammattilaisella on merkityksellinen rooli.

Kirjoittajat:

Eeva-Kaisa Kurkipuro, suuhygienisti, sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Mari Paasonen, terveydenhoitaja, sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Minna Hoffrén, FT, lehtori, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet

Algra Y., Haverkort E., Kok W., van Etten-Jamaludin F., vanSchoot L., Jollaar V., Naumann E., de van der Schaueren M. & Jerković-Ćosić, K 2021. The association between malnutrition and oral health in older people: A systematic review. Nutrient 13 (10), 1–13. https://doi.org/10.3390/nu13103584. Viitattu 27.4.2025.

Hujala A. & Oksman E. 2018. Emotional Dimensions in Integrated Care for People with Multiple Complex Problems. Administrative sciences 8 (4),1–13. https://doi.org/10.3390/admsci8040059. Viitattu 27.4.2025.

Hujala A., Taskinen H., Oksman E., Kuronen R., Karttunen A.& Lammintakanen J. 2019. Sote-ammattilaisten monialainen yhteistyö. Paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat etusijalle. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138878/YP1905-6_Hujalaym.pdf?. Viitattu 27.4.2025.

Innokyla n.d. Ravitsemustilan ja suunterveyden arviointi kotihoidossa (TulKoti-hanke Pohjois-Savo). Verkkojulkaisu. https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/ravitsemustilan-ja-suunterveyden-arviointi-kotihoidossa-tulkoti-hanke-pohjois-savo. Viitattu 27.4.2025.

Isoherranen K. 2005. Moniammatillinen yhteistyö. Vantaa: WSOY.

Isoherranen K. 2012. Uhka vai mahdollisuus – moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Väitöskirja. Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta. https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/bdb96457-8b02-4488-bd0a-2a08a3d20a03/content. Viitattu 27.4.2025.

Martikainen J., Hujala A. & Taskinen H. 2024. Studying social representations of cross-boundary collaboration between managers through drawings. European Management Journal 42 (6), 907–919. https://doi.org/10.1016/j.emj.2023.10.006. Viitattu 27.4.2025.

Peres M., Macpherson L., Weyant R., Daly B., Venturelli R., Mathur M., Listl S., Celeste R., Guarnizo-Herreño C., Kearns C., Benzian H., Allison P. & Watt R. 2019. Oral diseases: a global public health challenge. Lancet 20 (394), 249–260. https://doi.org/10.1016/S0140-6736(19)31146-8. Viitattu 27.4.2025.

Pohjois-Savon hyvinvointialue 2024. Kotihoidon asiakkaiden ravitsemukseen ja suunterveyteen panostetaan uudessa toimintamallissa. Verkkojulkaisu. Päivitetty 15.4.2024. https://pshyvinvointialue.fi/fi/w/kotihoidon-asiakkaiden-ravitsemukseen-ja-suunterveyteen-panostetaan-uudessa-toimintamallissa. Viitattu 27.4.2025.