Digitalisaatio on muokannut kohtaamisen tapoja. Kehitys vauhdittui koronapandemian aikana, jolloin lasten ja nuorten mahdollisuudet käydä koulua, harrastaa, tavata ystäviä ja rakentaa omaa itsenäistä elämää toteutuivat erityisesti digitaalisessa ympäristössä. (Kekkonen ym. 2022.) Kainuussa vastattiin haasteeseen ottamalla käyttöön digitaaliset nuorisotilat eli Kaennuun Discord. Se on digitaalinen yhteisö, jonka kautta nuoret voivat osallistua toimintaan matalalla kynnyksellä – mistä tahansa, milloin tahansa.

Kähkönen (2025) on opinnäytetyössään kartoittanut kyselyn ja haastatteluiden avulla nuorten kokemuksia digitaalisesta nuorisotyöstä Kainuun alueella. Nuorten kokemuksista tunnistettiin digitaalisen nuorisotyön keskeisiksi teemoiksi osallistuminen, sosiaalinen kanssakäyminen, nuorisotyöntekijöiden saavutettavuus ja kehittämistarpeet.

Moninaista osallistumista ja sosiaalista kanssakäymistä

Kähkösen (2025) tutkimuksen mukaan, nuorten kokemus on, että digitaaliseen nuorisotilaan osallistuminen ei aina vaadi näkyvää aktiivisuutta. Nuoret voivat olla osa yhteisöä, vaikka eivät kirjoittaisi chatissa tai osallistuisi tapahtumiin. Tärkeintä on, että paikka on olemassa – että sen tietää olevan siellä, kun tarve tulee. Moni koki Discordin turvalliseksi ja hyväksyväksi tilaksi, jossa voi olla oma itsensä. Tällainen tila voi olla erityisen merkityksellinen niille, jotka kokevat fyysiset nuorisotilat kuormittaviksi tai vaikeapääsyisiksi.

Digitalisaatio luo uusia osallisuuden ja yhteisöllisyyden tapoja. Teknologiaa kehitetään aina osana yhteiskuntaa, ja ennakkokäsitykset vaikuttavat lopputuloksiin. Kehitystyössä tarvitaan moninaisuutta, jotta teknologia palvelisi eri väestöryhmiä tasapuolisesti. (Alijoki ym. 2019.)

Nuoret toivat esiin, kuinka diginuokkari oli ollut korvaamaton ystävyyssuhteiden ja vertaistuen synnyssä. Pelaaminen, keskustelut ja jaetut harrastukset loivat yhteisöllisyyttä, jota ei aina synny fyysisissä kohtaamisissa. Monelle kyse oli myös ensikontaktista nuorisotyöhön – digitaalinen yhteisö oli helpommin lähestyttävä kuin nuorisotila keskellä kylää. (Kähkönen 2025.) Nuorten digitaalinen osallistuminen verkossa tapahtuvan viihteen ja vuorovaikutuksen kautta voi tuottaa heille tärkeitä taitoja, jotka edistävät heidän osallisuuttaan ja yhteenkuuluvuuttaan. (Kaarakainen & Kaarakainen 2018.)

Kehittämistä riittää – mutta suunta on oikea

Discordissa nuorisotyöntekijät voivat olla tavoitettavissa nimettömästi, helposti ja silloin kun nuori itse haluaa. Mahdollisuus yksityisiin viesteihin ja säännöllinen näkyvyys palvelussa koettiin tärkeänä. Nuoret kaipasivat nuorisotyöntekijöiltä enemmän resursseja, läsnäoloa ja pitkäjänteisyyttä – vaihtuvat työntekijät heikensivät luottamuksen rakentumista. (Kähkönen 2025.)

Kähkösen (2025) tutkimuksen mukaan Kaennuun diginuokkarin toimintaa pidettiin pääosin onnistuneena. Kehityskohteita silti löytyi: trollauksen eli kiusaamisen hallinta, tapahtumien järjestäminen ja paremman moderoinnin tarve nousivat esille. Nuoret toivoivat enemmän peli-iltoja, keskustelukanavia ja aktiivista ohjelmaa. Onkin tärkeää ymmärtää, että digitaalinen nuorisotyö ei ole vain passiivinen olemassaolo verkossa, vaan se vaatii suunnitelmallisuutta, resursointia ja nuorten aitoa osallistamista (Virolainen 2020).

Nuorisotyötä siellä missä nuoret ovat

Kähkösen (2025) mukaan nuoret kokivat Kainuun Discord-diginuokkarin pääosin myönteisenä ja tärkeänä osana digitaalista nuorisotyötä. Kehittämisen paikkojakin on kuten edellä todettiin. Palvelu tavoittaa nuoria, joita perinteinen nuorisotyö ei saavuta. Se tarjoaa matalan kynnyksen tukea sekä mahdollisuuden yksityiseen vuorovaikutukseen ohjaajien kanssa.

Digitaalisuus ei ole vain asiointia varten, vaan se tarjoaa myös viihdettä, yhteydenpitoa ja yhteisöllisyyttä. Verkko mahdollistaa vertaiskontaktit, harrastukset ja osallistumisen myös niille, jotka asuvat syrjässä tai eivät voi osallistua fyysisesti esimerkiksi sairauden tai varattomuuden vuoksi. Etätapahtumat ja virtuaalikohtaamiset lisäävät osallisuuden kokemusta. Digitaalisuutta tulee nähdä voimavarana, ei moralisoida sen käyttöä. (Kukkonen 2023.)

Digitaalinen nuorisotyö tarvitsee lisää näkyvyyttä, vakautta ja tunnustusta. Se ei korvaa fyysisiä tiloja, mutta täydentää niitä. Nuoret ovat verkossa – meidän aikuisten, ammattilaisten ja päättäjien tehtävänä on olla siellä heidän rinnallaan.

---

Kirjoittajat:

Jami Kähkönen, hyvinvointikoordinaattoriopiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Pirjo Pehkonen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet:

Alijoki, V., Allaste, A.-A., Artemjeff, P., Beilmann, M., Dufva, M., Kalmus, V., Kikkas, K., Kitsing, M., Kivimäe, A., Laakasuo, M., Lauha, H., Lorenz, B., Länsipuro, Y., Nummi, P., Nôlvak, K., Paasonen, T., Packalén, M., Pajustik, M., Pyykkönen, J., Saari, K., Schlümmer, E., Toiminen, M. & Viisimaa, H. 2019. Digitalisaatio ja nuorisotyö. Verke & ENTK. Verkkojulkaisu. Saatavilla: https://verke.hel.fi/wp-content/uploads/2024/12/37b0da65-digitalisaatio-ja-nuorisotyo-verke.pdf. Viitattu 6.10.2025.

Kaarakainen, S.-S. & Kaarakainen, M.-T. 2018. ”Tulevaisuuden toivot – Digitaalisten medioiden käyttö nuorten osallisuuden ja osaamisen lähteenä”, Media & viestintä, 41(4). Verkkojulkaisu. Saatavilla: https://doi.org/10.23983/mv.77458. Viitattu 12.5.2025.

Kekkonen, M., Gissler, M., Känkänen, P., Isola, A.-M. & Armila, P. 2022. Poikkeuksellinen nuoruus korona-aikaan: Nuorten elinolot – vuosikirja 2022. Verkkojulkaisu. Saatavilla: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-937-5. Viitattu 12.5.2025.

Kukkonen, M. 2023. Digiosallisuuden edistäminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Verkkojulkaisu. Saatavilla: https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-edistamisen-mallit/digiosallisuuden-edistaminen. Viitattu 12.5.2025.

Kähkönen, J. 2025. Nuorten ääni verkossa: Digitaalinen nuorisotyö Kainuussa. Opinnäytetyö. Theseus.fi. Verkkojulkaisu. Saatavilla: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060218998. Viitattu 6.10.2025.

Virolainen, T. 2020. Digitaalisen nuorisotyön osallistava kehittäminen. Opinnäytetyö. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Verkkojulkaisu. Saatavilla: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/334320/virolainen_taru.pdf?sequence=2. Viitattu 12.5.2025.