Savonia-artikkeli: ”Ollaan ihan kuutamolla” – sanonnat tuottavat päänvaivaa kielen oppijan lisäksi selkokielen käyttäjälle
This work is licensed under CC BY-SA 4.0
Suomalaiset sanonnat, sananlaskut ja myös kielen kiteytymät aiheuttavat ymmärrysvaikeuksia, kun juttelemme suomea vasta opettelevan, muualta Suomeen muuttaneen kanssa. Samat metaforiset ja kiemuraiset ilmaukset saavat selkokielen harjoittelijan raapimaan välillä päätään: miten voisin sanoa tämän selkeämmin, kun itselleni merkitys on täysin selvä? Amazing Nurse -tapahtumassa 20.22.2025 Savonian sairaanhoitajaopiskelijat pääsivät testaamaan kykyjään suomen kielen sanontojen ymmärtäjinä ja selittäjinä.
Montaa suomalaista sanontaa ja sananlaskua on käytetty vuosikymmeniä tai jopa pitempäänkin, ja niitä kuulee yhä jatkuvasti. Juuri kerroin aamukahvilla työkaverille, miten piti liukkaalla pyöräillessä olla ”kieli keskellä suuta” eli edetä hyvin varovaisesti kaatumisen pelossa. Kyllä ”hätä keinot keksii” totesin sen sijaan aiemmin viikolla, kun pyöräily ei onnistunutkaan polven haavan vuoksi, vaan piti hommata kyyti verkostosta: vaikeissa tilanteissa ihminen tosiaan keksii erilaisia tapoja selviytyä . Kodin kuvalehden pääkirjoituksessa toimittaja puolestaan kuvaili pääkirjoituksessa kerranneensa ”aimo annoksen” eli suuren määrän Suomen kuntia Suomi-palapeliä kootessaan.
Näin sanonnat kietoutuvat arkeemme, vaikka Amazing Nurse -tapahtumassa moni nuoremman polven opiskelija ihmetteli, että eihän sanontoja ja sananlaskuja kuulla enää nykyään arjessa. Kuitenkin, kun virittäydymme huomaamaan ne, niitä suorastaa satelee ”joka tuutista” (=joka puolelta). Ehkä sinullekin käy samoin, kuten näillä rastitehtävän suorittaneilla tai niillä työelämän infotunneilla, joita olemme pitäneet Sairaanhoitajien laillistamisväylän hankkeissa: hämmästys ja riemu vaihtelevat ihmisten kasvoilla, kun ihmiset huomaavat käyttävänsä jatkuvasti sanontoja arjessaan, ja alkavat tarkemmin pohtimaan niiden merkityksiä:
– Juurihan minä kerroin, että olen ”ihan kuutamolla” sen uuden laitteen käyttämisestä! Mitenkäs tämän selittäisi, siis olen ”pihalla kuin lumiukko”, no mutta sekin on sanonta!
– Minä kysyn aina, että ”pysytkö kärryillä”, mutta tosiaan, eihän me enää edes käytetä mitään kärryjä, mistä kv-opiskelija voisi ne tietää!
Rastitapahtumassa hassuteltiin, mutta myös opittiin
Amazing Nurse 2025 -tapahtumassa selkokielen ja suomen kielen opettajan Kukka-Maaria Raatikaisen rastilla opiskelijat saivat Alias-pelin tyyliin selitettäväkseen sanontoja, jotka sisältävät jonkin kehonosan. Alussa oli pieni info selkokielestä, koska rastilla he saivat harjoitella selkopuhetta käytännössä. Selkokielen tarvearvion (2025) mukaan jopa 814 000 ihmistä tarvitsee selkokieltä joka päivä: eli jopa joka 7. potilas hyötyy sen käytöstä. Tämän lisäksi selkokielen tarvetta voi aiheuttaa esimerkiksi vakava sairastuminen tai onnettomuuteen joutuminen, joten selkokielen tarpeen oivaltaminen on keskeistä sairaanhoitajaksi valmistuville. Selkopuheeseen kuuluvat rauhallisuus, tuttujen sanojen ja rakenteiden käyttö sekä konkreettisuus – eikä elekielikään ole kiellettyä, vaan suorastaan suotavaa.
Vasta suomen kielen alkeita opettelevat, juuri Suomeen muuttaneet ja nyt Nursing-tutkinnossa opiskelevat joukkueet puolestaan etsivät rastilla opettajan avulla samoista sanonnoista kehonosat ja sanoivat ne ääneen. Lopuksi katsottiin, mitä sanonnat tarkoittavat (englanniksi) ja harjoiteltiin yhdessä sanomaan palkintokoodi ”asetyylisalisyylihappo”. Kukin joukkue keräsi rasteilta koodeja voittaakseen koko kilpailun.
Kymmenet joukkueet siis selittivät tai selvittivät muun muassa, mitä tarkoittaa ”olla silmät selässäkin” (nähdä kaikkialle, huomata asiat tarkasti, olla tarkkaavainen); ”olla kädet täynnä työtä” (olla hyvin kiireinen) ja ”olla selkä seinää vasten” (olla vaikeassa tilanteessa tai niin, että joku painostaa tai uhkaa). Tapahtumaan osallistui 34 noin 4-5 hengen joukkuetta ja sen pääjärjestäjät olivat hoitotyön lehtorit Tiina Hirvonen ja Tommi Kinnunen. Tapahtumassa saatiinkin oiva muistutus suomen kielen kimuranttisuudesta hauskanpitoa unohtamatta.
Miten sanontoihin sitten pitäisi suhtautua?
Sanonnat, sananlaskut ja kielen kiteytymät tekevät suomen kielestä hauskaa, selittävää ja kuvailevaa. Ei olekaan mitään syytä jättää niitä pois puheestaan tai tekstistään silloin, kun niiden käyttö muuten omasta mielestä sopii tilanteeseen. Selkokielen käyttäjänä – esimerkiksi, kun vastaanottajana on jo jonkin verran suomea opiskellut kielenoppija – kannattaa kuitenkin olla valmis selittämään kaikenlaiset kielen epätarkkuudet, joihin myös tällaiset kielen kiemurat liittyvät. Olisi hyvä, jos pystyisi selittämään sanontojen merkityksen, ei pelkästään sanoja, joita se sisältää. Selkokieli on sopiva tapa viestiä, kun kielenoppija on vielä peruskielitaidon tasolla tai lähestymässä itsenäisen kielen käyttäjän tasoa.
Käytännössä aina, kun kohdatessasi ihmisen huomaat, ettei teillä synny yhteisymmärrystä, pyri löytämään se esimerkiksi sanomalla uudelleen, selittämällä ja/tai hidastamalla puhetta. Joitakin sanontoja käytetään todella paljon, ja siksi onkin tärkeää olla välttelemättä niitä omassa puheessa liiaksi. Tokikaan vasta alkeissa olevalle kielenoppijalle ei ehkä kannata yrittää selittää vaikeimpia sanontoja kuten ”olla ketunhäntä kainalossa” (olla ovelana liikenteessä tai pahat mielessä) tai ainakin on tarpeen varata siihen rutkasti aikaa. Mutta kahvipöytäkeskusteluissa sanonnat ja sananlaskut voivat kyllä tuottaa hulvattomia keskusteluja: niitähän on kaikissa kielissä, ja niiden vertaileminen se vasta antoisaa onkin!
Mia Scotson muistutti väitöskirjassaan vuonna 2020, että puhekumppanin asenne on tärkeä tunne- ja toimijuustekijä. Esimerkiksi tilanteet, joissa suomea opiskelevan puhekumppani vaihtaa vahingossa tai tarkoituksella englantiin, aiheuttavat turhautumista tai aliarvioinnin tunnetta kielenoppijassa. Scotson tutki maahan muuttaneiden korkeakoulutettujen kokemuksia suomen kielen käytöstä erityisesti arkisissa vuorovaikutustilanteissa. Onkin meidän kaikkien vuorovaikutustilanteissa olijoiden varassa, millä tavalla me luomme mukavaa ilmapiiriä oppia suomea ja suomalaista kulttuuria – johon myös monet sanontamme ja sananlaskumme punoutuvat. Negatiiviset tunteet, kuten pelko ja itseluottamuksen puute liittyivät Scotsonin tutkimuksessa siihen, että osallistujat kokivat kielitaitonsa riittämättömäksi. Pyritään siis lisäämään myönteisiä kielenoppimisen mahdollisuuksia omalla asenteellamme – ja selittämällä ne sanonnat!
Tervetuloa oppimaan lisää selkokieltä Savonian verkkokurssille, joka maksaa vain 75 euroa ja joka voi olla osa täydennyskoulutustasi:
https://ella.eduplan.fi/savonia/selkokieli/6842c45bd4168f74166a5b98
> Jos linkki ei toimi, voit googlettaa ”selkokieli verkkokurssi Savonia”
Myös muun muassa Selkokeskus kouluttaa selkokielen harjoittelijoita:
selkokeskus.fi > Tulevat koulutukset
https://selkokeskus.fi/koulutukset-ja-tekstipalvelut/tulevat-koulutukset/
Kirjoittaja ja kuva tapahtumasta:
Kukka-Maaria Raatikainen
suomen kielen ja viestinnän lehtori
Kuvat sanonnoista: Copilotin tekoälygeneraattori
Lähteet ja lukemisto:
Haverinen, E. (2025). Selkokielen tarvearvio 2025. Kehitysvammaliitto ry. https://selkokeskus.fi/wp-content/uploads/2025/05/selkokielen_tarvearvio_2025_saavutettava.pdf
Savonia-uutinen 2025. Savonia edistää vieraskielisten sairaanhoitajien laillistumista: ”Viime vuonna 11 ammattilaista sai todistuksen”.
Scotson, Mia 2020. Korkeakoulutetut kotoutujat suomen kielen käyttäjinä. Toimijuus, tunteet ja käsitykset. Väitöskirja. JYU Dissertations nro 271, Jyväskylä 2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8259-1