Oppimisen tuen uudistuksen tausta ja tavoitteet

Oppimisen tuen uudistus esi-, perus- ja lukiokoulutuksessa on tullut voimaan elokuusta alkaen. 1.8.2025. Uudistuksen tavoitteena on varhainen ja oikea-aikainen tuki lapsen ja nuoren oppimisen ja osallisuuden vahvistamiseksi (Opetushallitus 2025). Oppimisen tuen uudistus vahvistaa lapsen tarvitseman tuen yhtenäisen jatkumon esiopetuksesta eteenpäin. Esiopetuksen tavoitteena on tukea kaikkien lasten yhdenvertaista osallistumista ja osallisuutta, oppimista ja tuen tarpeisiin vastaamista. (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014.)

Heikentyneet PISA-tutkimustulokset ovat herättäneet huolta nuorten osaamisesta ja osaamisen tason vaikutuksista jatko-opintoihin ja työelämään. Osaamistaso on heikentynyt matemaattisissa taidoissa ja lukemisessa, mutta luovan ajattelun taidot ovat sen sijaan selkeästi yli keskitason. Tuloksiin on mahdollisesti vaikuttanut myös Covid-aika sekä maahanmuuttajataustaiset oppilaat. (PISA-tutkimus 2022.)

Esiopetusta järjestetään joko varhaiskasvatuksessa tai perusopetuksessa. Suomessa esiopetusta järjestetään pääosin päiväkodeissa, jolloin noudatetaan sekä perusopetus- että varhaiskasvatuslakia. Opetusta toteutetaan niin valtakunnallisen kuin paikallisen Esiopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden mukaisesti. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kuuluessa hyvinvointialueille yhteistyömalli ja toimintatavat toimijoiden välillä ovat keskiössä tuen tarpeita kartoitettaessa ja niihin vastaamisessa. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa yhteisopettajuutta, eriyttämisen mahdollisuutta sekä erityisopettajan entistä aktiivisempaa työpanosta opetusryhmässä.

Yhteisöllinen opiskeluhuolto koskee jatkossa myös esiopetusta. Oppimisen tukea kohdennetaan kokonaisvaltaisesti psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja edistämiseen. (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 44.) Uudistus edellyttää uusia pedagogisia ja rakenteellisia opetusjärjestelyjä, joilla vastataan oppimisen haasteisiin sekä osaamistavoitteiden saavuttamiseen niin yksilö- kuin ryhmätasolla. (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 31–33.)

Oppimista tukevat opetusjärjestelyt ja ryhmämuotoiset tukimuodot suunnataan ensisijaisesti koko ryhmälle ja kaikille lapsille. Ryhmämuotoisten tukimuotojen ollessa riittämättömiä, siirrytään portaattomiin lapsikohtaisiin tukitoimiin vähentäen eri tukimuotojen välisiä rajapintoja. Yhteistyötä eri toimijoiden kesken vahvistetaan osallistamalla lapsia, huoltajia sekä eri ammattilaisia. (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 14, 38.)

Esiopetuksen pedagogiikan ja ryhmäkohtaisten tukimuotojen kehittäminen

Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen oppimiskäsitys perustuu vuorovaikutukselliseen oppimiseen (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022, 21, Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014,8). Oppimismenetelmänä käytetään leikkiä, jonka avulla rakennetaan lapsiryhmässä osallisuuden ja osallistumisen kokemuksia.

Esiopetuksen taustalla vaikuttavat lait, asetukset ja normit perustuvat yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon, joita paikalliset esiopetussuunnitelmat noudattavat. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kaikessa toiminnassa toteutetaan inklusiivista pedagogiikkaa. Toiminta on tasa-arvoista ja yhdenvertaista, syrjimätöntä ja sitä tulee arvioida lapsen edun mukaisesti. (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 4.)

Vertaisryhmissä harjoitellaan sosiaalisia taitoja sekä tunne- ja itsesäätelytaitoja. Myönteisiä kokemuksia tarjoamalla tuetaan lasten kokonaisvaltaista kehittymistä, hyvinvointia ja oppimista (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022, 31). Pedagogisella tuella vahvistetaan lasten osaamista ja ennaltaehkäistään oppimisvaikeuksia. (Sandberg 2021, 12.)

Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt luokitellaan pedagogisiksi ja rakenteellisiksi järjestelyiksi. Pedagogiset opetusjärjestelyt pitävät sisällään struktuurin, sensitiivisen ja saavutettavan vuorovaikutuksen sekä siihen liittyvät kommunikointivälineet, pienryhmätoiminnan ja eriyttämisen sekä kaikkien lasten saatavilla olevat apuvälineet.

Rakenteelliset opetusjärjestelyt tarkoittavat esteetöntä oppimisympäristöä, pieniä ryhmäkokoja, henkilöstön mitoitusta, rakennetta sekä henkilöstön riittävää osaamista. (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 30.)

Ryhmäkohtaisilla tukimuodoilla tuetaan vertaisoppimista, osallisuutta ja osallistumista sekä ennaltaehkäistään lasten tuen tarpeiden kasvamista. Ryhmäkohtaisia tukimuotoja voivat olla yleinen tukiopetus, opetuskielen tukiopetus sekä erityisopettajien antama opetus muun opetuksen yhteydessä. (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 32.) Tukiopetuksen ja eriyttämisen lisäämisellä esiopetuksessa vahvistetaan jokaisen lapsen oppimisvalmiuksia.

Inklusiivisen toimintakulttuurin kehittäminen tärkeänä osana oppimisen tuen uudistusta

Toimintakulttuuri on perusta kaikelle toiminnalle: opetusjärjestelyille, osallisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumiselle sekä lapsen hyvinvoinnille ja oppimiselle. Sen tulee muuttua lasten tarpeiden mukaisesti ja vastata niihin hyvinkin nopeasti. Oppimisympäristöjä tulee kehittää yhteisöllisiksi ja osallistaviksi. (Kangas, Lastikka & Karlsson 2021, 168—171.)

Osallistavan ja inklusiivisen toimintakulttuurin kehittäminen perustuu yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaan, joka toimii arvopohjana vahvistaen lasten osallisuutta ryhmässä.

Toimintakulttuurin kehittämisprosessi edellyttää uudenlaisia pedagogisia ratkaisuja ja työkäytäntöjä sekä henkilöstön sitouttamista yhteisiin menetelmiin. Muutosvaiheessa tarvitaan esihenkilöstön tukea ja muutosprosessien johtamista.

Toimintakulttuurin kehittäminen inklusiivisten pedagogiikan mukaisesti on osa jatkuvaa laadunkehittämistyötä, jossa lapsiryhmässä oppimisprosesseja suunnitellaan osallistaviksi ja työkäytäntöjä kehitetään yhteisölliseksi. Huoltajilta saatu palaute otetaan kehittämisessä huomioon. (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 12.)

Tutkimus esiopetuksen tuen uudistuksesta

Opinnäytetyönä toteutetussa tutkimuksessa ilmeni, että oppimisen tuen uudistus edellyttää erityispedagogista osaamista tuen tarpeiden tunnistamiseen ja varhaisen tuen toteuttamiseen. Henkilöstön riittävän osaamisen vahvistamiseksi tarvitaan täydennyskoulutusta inklusiivisen pedagogiikan ja ryhmäkohtaisten tukimuotojen kehittämiseen.

Lasten varhaisen tuen tarpeisiin vastaaminen edellyttää moniammatillista osaamista koko henkilöstöltä. Jokainen työntekijä vaikuttaa omalta osaltaan toimintakulttuurin onnistuneeseen toteutumiseen noudattamalla yhteisesti sovittuja toimintatapoja sekä kehittämällä ja ylläpitämällä omaa ammatillisuuttaan.

Uudistus edellyttää muutosjohtamista, kehittämiseen suunnattuja resursseja sekä yhteiskehittämisen organisointia. Työtiimeissä tulee rakentaa keskustellen yhteistä ymmärrystä inkluusion käsitteestä ja inklusiivisen pedagogiikan toteuttamisesta. Onnistunut toimintakulttuurin muutos edellyttää yhteistä arvokeskustelua, ammatillisuuden vahvistamista sekä yhteissuunnittelua. (Loukomies & Laine 2023.)

Toimintakulttuurin inklusiivista kehittämistä helpottaa kehittämissuunnitelma, jonka mukaisesti toiminta toteutetaan ja arvioidaan. Kehittämissuunnitelman laadinnassa voidaan käyttää apuna Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvin luomia Varhaiskasvatuksen laatuindikaattoreita, Valssia tai Opetushallituksen julkaisemaa Reflektointityökalua.

Pedagogisessa kehittämistyössä tärkeinä työvälineinä voidaan käyttää lapsikohtaisia varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmia sekä ryhmäkohtaisia varhaiskasvatussuunnitelmia, joihin toiminnan tavoitteet lasten edun mukaisesti määritellään ja joiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti.

Esiopetuksen uudistukseen liittyy myös huoli erityisopettajien riittävyydestä oppimisen tuen uudistuksen lisätessä erityisopettajien osallisuuden tarvetta ryhmätoiminnassa. Erityispedagogisen osaamisen saatavuudessa ja koulutuksessa on suuria vaihteluita. Varhaiskasvatuksen erityisopetukseen sekä lasten oikeuteen saada varhaista tukea tarvitaan vielä työkäytäntöjen kehittämistä. (Heiskanen ym. 2021, 51, 127.)

Onnistuessaan inklusiivinen pedagogiikka mahdollistaa tärkeimmän: huomion suuntaamisen lapsiryhmän arkeen ja kaikkien lasten aidon sensitiivisen kohtaamisen. Positiivisen pedagogiikan mukaisesti ”Hyvällä kasvatetaan lisää hyvää.”

---

Kirjoittajat:

Sanna Riikonen, yamk, varhaisen tuen asiantuntija

Marjaana Tuovinen KM, lehtori sosiaaliala, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet:

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. https://eperusteet.opintopolku.fi/eperusteet-service/api/dokumentit/9499849. Viitattu 20.9.2025.

Heiskanen, N., Neitola, M., Syrjämäki, M., Viljamaa, E., Nevala, P., Siipola, M. & Viitala, R. 2021. Kehityksen ja oppimisen tuki sekä inklusiivisuus varhaiskasvatuksessa. Selvitys nykytilasta kunnallisissa ja yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa sekä esitys kehityksen ja oppimisen tuen malliksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162927/OKM_2021_13.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 27.9.2025.

Kangas, J., Lastikka, A-L. & Karlsson, L. 2021. Voimauttava varhaiskasvatus. Leikkivä, osallinen ja hyvinvoiva lapsi. Helsinki: Otava.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 2025. Arvioinnit. Varhaiskasvatus. Valssi – varhaiskasvatuksen laadunvalvontajärjestelmä. Yleistä tietoa Valssista. https://www.karvi.fi/fi/arvioinnit/varhaiskasvatus/valssi-varhaiskasvatuksen-laadunarviointijarjestelma/yleista-tietoa-valssista. Viitattu 11.5.2025.

Loukomies, A. & Laine, S. 2023. Inkluusio onnistuu! Näin rakennat inklusiivisen toimintakulttuurin. Jyväskylä: PS-kustannus.

Opetushallitus 2025. Oppimisen tuen uudistus. https://www.oph.fi/fi/oppimisen-tuen-uudistus. Viitattu 27.9.2025.

PISA-tutkimus ja tulokset 2022. Opetus- ja kulttuuriministeriö. https://okm.fi/pisa-2022. Viitattu 6.9.2025.

Ranta, S. 2021. Inkluusio – mahdottomia ajatuksia ja mahdollisuuksien tarkastelua. Vieraskynässä Päivi Pihlaja. Tutkittua varhaiskasvatuksessa ISSN 2737-3665. 5.11.2021. https://tutkittuavarhaiskasvatuksesta.com/2021/11/05/inkluusio-mahdottomia-ajatuksia-ja-mahdollisuuksien-tarkastelua/. Viitattu 27.9.2025.

Opetushallitus 2018. Reflektointityökalu varhaiskasvatuksen inklusiivisuuden arviointiin. 2018. Euroopan erityisopetuksen ja inklusiivisen opetuksen kehittämiskeskus. Suomenkielinen tarkennettu käännös. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/reflektointityokalu_inklusiivisuuden_arviointiin_2019.pdf. Viitattu 11.5.2025.

Sandberg, E. 2021. Pedagoginen tuki varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Jyväskylä: PS-kustannus.

Varhaiskasvatuksen laatuindikaattorit 2019. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Tiivistelmät 13:2019. https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/KARVI_Tiivistelma_Perusteet-ja-suositukset_web.pdf. Viitattu 11.5.2025.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022. Opetushallitus. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2022_0.pdf. Viitattu 20.9.2025.