Savonia-artikkeli: Osallisuuden muotoilu palveluissa – seinien sisältä ulos ja ihmisten elämään
This work is licensed under CC BY-SA 4.0
Vuonna 2023 Service Design Global Conferencessa Pamela Mead (Senior Vice President, SumUp) piti puheenvuoron, joka pysäytti. Siinä ei puhuttu vain saavutettavuudesta teknisenä ominaisuutena tai osallistamisesta kampanjana. Siinä puhuttiin siitä, miten osallisuus on rakenteellinen kysymys, jonka toteutuminen vaatii suunnittelua, resursseja ja aitoa tahtoa. Se sai minut miettimään: miten palvelumuotoilun avulla voitaisiin parantaa osallisuuden kokemusta suomalaisissa kulttuuripalveluissa?
Tästä ajatuksesta syntyi tarve kirjoittaa tämä artikkeli. Kirjoitan Seinätön taide -hankkeen kontekstista käsin, jossa kehitetään taidemuseon toimintaa osallisuuden ja saavutettavuuden näkökulmasta. Hankkeessa kohderyhmänä ovat nuoret sekä muut aliedustetut ryhmät.
Mikä osallisuudessa takkuaa?
Vaikka osallisuus on kirjattu moniin strategioihin, sen toteutuminen jää usein puutteelliseksi. Tämä näkyy esimerkiksi siitä, että 85–92 % verkkosivuista ei ole saavutettavia. Kun suunnittelu tehdään ilman ymmärrystä erilaisten ihmisten tarpeista, monet jäävät jo lähtöviivalla ulkopuolelle.
Osallisuus voidaan hahmottaa usealla tasolla. Nämä lausahdukset havainnollistavat osallisuuden eri ulottuvuuksia:
• Yhteiskunnan tasolla: ”Minäkin saan äänestää ja vaikuttaa, vaikka en puhu täydellistä suomea.”
• Politiikkatasolla: ”Tässä uudessa laissa kuultiin myös meitä, joihin se vaikuttaa eniten.”
• Yhteisössä: ”Vaikka olen uusi täällä, minut kutsuttiin heti mukaan suunnittelemaan juhlia.”
Nämä esimerkit muistuttavat, että osallisuus ei ole yksi teko tai osallistava työpaja, vaan laaja kokemus kuulluksi tulemisesta, vaikuttamisesta ja arvostuksesta.
Mitä palvelumuotoilu tuo osallisuuteen?
Palvelumuotoilu tarjoaa keinoja tuoda osallisuus suunnittelun ytimeen. Sen sijaan, että palvelut suunnitellaan valmiiksi ja testataan vasta jälkikäteen, palvelumuotoilu kutsuu ihmiset mukaan jo alussa. Se tarkoittaa yhteiskehittelyä, palvelupolkujen ymmärtämistä, empatiaa ja mallintamista. Palvelumuotoilu ei kysy: ”Miten saamme ihmiset mukaan?” vaan: ”Miten voimme rakentaa tämän niin, että se kuuluu kaikille?”
Käytännön esimerkkinä Seinätön taide –hankkeen osallisuusmuotoilusta toimii syksyllä yleisölle avattava Olotila, joka sijaitsee taidemuseon yläkerrassa. Se on kuin olohuone, jonne voi tulla villasukat jalassa viettämään aikaa – yksin tai yhdessä. Tilaa ovat alusta saakka olleet mukana ideoimassa useat nuoret, jotka ovat saaneet vaikuttaa sen sisustukseen, tunnelmaan ja toimintoihin. Esimerkiksi kissan muotoinen lamppu on mukana siksi, että sellainen haluttiin. Toisena esimerkkinä on se, että tilaan ja KUMMAan toivottiin hiljaisia tunteja, jotta ihmiset, joilla on aistiyliherkkyyttä, voivat myös tulla tilaan rentoutumaan.
Seinätön taide – osallisuutta taiteen keinoin
Seinätön taide -hanke on ESR+:n rahoittama yhteiskehittämisprosessi, jossa Savonia-ammattikorkeakoulu ja Kuopion taidemuseo yhdistivät voimansa. Hankkeessa luodaan uudenlaisia osallistavan taidetoiminnan malleja, jotka tukevat vuorovaikutusta, tunnetaitoja ja itsemääräämisoikeutta.
Museosta kehitetään paikka, jossa ei tarvitse olla valmis, kielitaitoinen, ehyesti elämässä. Sinne voi tulla, vaikkei tuntisi kuuluvansa minnekään muualle. Taidemuseon seinien ulkopuolellekin jalkautuva toiminta rakentaa sellaista saavutettavuutta, jota ei saavuteta pelkillä verkkosivustojen kontrastisäädöillä.
Kutsuna kaikille, jotka ovat suunnittelemassa palveluita
Meillä on työkaluja tehdä osallisuudesta totta. Mutta tarvitsemme myös tahtoa, resursseja ja herkkyyttä.
Kysy siis itseltäsi:
• Kenen ääni puuttuu tästä suunnitteluprosessista?
• Millaiset esteet jäävät tunnistamatta, koska itse en niitä kohtaa?
• Miten voisin tuoda osallisuuden rakenteisiin, ei vain tiettyihin kehitysprosesseihin?
Osallisuus ei tapahdu sattumalta. Se muotoillaan.
Lähteitä
https://www.inclusivedesigntoolkit.com/whatis/whatis.html
Mismatch: How Inclusion Shapes Design. Holmes, Kat; Maeda, John; 2018.
Kirjoittaja: Mariia Hämäläinen
TKI-asiantuntija
Seinätön taide -hanke