Opetushallituksen hankkeessa opetushenkilöstön toimintakulttuuria kehittämässä

Olen aiemmin työskennellyt poliisina ja sairaanhoitajana sekä kouluttanut vuosia työturvallisuutta Suomessa. Nykyään toimin Savonia-ammattikorkeakoululla AVEKKI-asiantuntijana. Kokemukseni mukaan työyhteisöt eivät pysähdy riittävästi, kun työntekijän hyvinvointi on uhattuna. AVEKKI-koulutukseeni käveli opettaja, joka kertoi traumakokemuksestaan opetustyössä. Työhön astui pelko. Puhutaanko riittävästi siitä, miltä uhkaavan tilanteen jälkeen tuntuu?

AVEKKI-koulutus tarjoaa työhön toimintatapamallin uhka- ja väkivaltatilanteisiin sekä erityisesti niiden ennaltaehkäisyyn. Savonia-ammattikorkeakoulu koulutti Opetushallituksen AVEKKI opetushenkilöstön toimintakulttuuria kehittämässä -hankkeessa vuosina 2023–2025 Etelä-Savon alueella varhaiskasvatuksen sekä opetuksen henkilökuntaa tavoitteena turvallinen työ. AVEKKI-koulutuksilla pyrittiin vaikuttamaan työyhteisöjen psyykkiseen turvallisuuteen ja erityisesti toimintakulttuurin muutokseen. Savonia-ammattikorkeakoulu kehitti AVEKKI-toimintatapamallia vastaamaan entistä paremmin varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen turvallisuuden haasteisiin.

Tarve hankkeelle

Hankkeen tarve pohjautui väkivaltatilanteiden määrän kasvuun varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa Etelä-Savon kunnissa. Näillä alueilla väkivaltaa ennaltaehkäiseviä toimintamalleja oli aiemmin koulutettu kasvatuksen ja opetuksen henkilöstölle vaihtelevasti. Koronarajoitevuosina AVEKKI-koulutuksia tai vastaavia ei voitu järjestää. Hankkeen tavoitteena oli lisätä kasvatus- ja opetushenkilöstön osaamista aggressiivisen, ongelma- ja väkivaltaisen käyttäytymisen kohtaamiseen. Koulutukset toteutettiin 16 tunnin mittaisina eri puolilla Etelä-Savoa.

Jokainen työyhteisö on tekijöidensä luomus

Se miten tärkeäksi arvoksi turvallisuus työssä nousee, on yleensä johtamiskysymys. Lisäksi jokaisen työntekijän tulee sitoutua yhteiseen turvallisuuteen ja tukea sitä tapaa, miten haastavia tilanteita työyhteisöissä käsitellään. Yhteisöllinen turvallisuus muodostuu turvallisuuskulttuurista, jossa on avoin ilmapiiri. On ratkaisevan tärkeää, että työntekijällä on turvallisuuden tunne työssä ja tuki takana, jos uhkaavia tilanteita kohdataan. Yhteisö voi oppia virheistä ja onnistumisista. Tärkeää työssä on säilyttää rennot hartiat. Lapset ja nuoret vaistoavat erityisen herkästi, jos työntekijä on paineistunut.

”Paras koulutus mihin koskaan olen osallistunut. Kouluttaja mahtava tyyppi, hyvä kerronta eri keissien kautta. Moniosaaja työssään. Suosittelen tätä koulutusta muillekin.”

Koulutuksissa nousi selkeästi esille, että turvallisuuden tunne on katoava, jos uhkaavissa tilanteissa jää yksin. Purkamaton paineistava työtilanne vaikuttaa työkykyyn negatiivisesti. Koulutuksissa korostettiin tilannereflektiota ja tapahtumien riittävää käsittelyä yhteisöllisellä tasolla työntekijän turvallisuuden tunteen palauttamiseksi. Ammattiroolit sisältävät vaatimuksia hyvin tehdystä työstä, mutta työntekijällä tulee olla lupa myös osaamattomuuteen ja epätäydellisyyteen. Harvoin kenelläkään asiakastilanteet menevät täydellisesti, mutta niistä voi oppia. Koulutuksiin sisällytettiin harjoitteita, jotka johtavat avoimempaan ja turvallisempaan työyhteisön toimintaan.

”Aggressio on vain tunne, jos väkivaltaa ei ole.”

AVEKKI-koulutuksilla lisättiin opetushenkilöstön ammatillista kykyä omien sekä oppilaiden tunteiden säätelyyn. Tunne on kuin peili, ja on oleellista tutkia, kuinka reagoimme haastaviin tunteisiin. Aggressio on vain tunne, jos väkivaltaa ei ole. Yhteisö ohjaa lapsia ja nuoria tunteiden säätelyyn. Kaikki tarvitsevat tukea haastavien tunteiden, kuten aggression, turvattomuuden tai häpeän käsittelyssä. Yläkoulun miesopettaja oli käynyt aggressiotilanteen jälkeen keskustelun nuoren miehenalun kanssa siitä, saako mies itkeä. Kuuluuko se itku myös miehille? Tunteen takana on aina jotain. Työntekijöillä on uskomaton määrä yksilöllistä osaamista, kuinka ennakoida ja maadoittaa lapsen haastavaa tunnekäyttäytymistä. Tämä tieto kuuluu kaikille jaettavaksi työyhteisössä.

”Jotta voi saada hallintaa, tulisi tietää mitä saa tehdä. Sittenkin pitää miettiä mitä on järkevää tehdä.”

Ai mikä toimivalta? Koulutuksissa korostettiin yksintehtävän työn, työpari- sekä työryhmätoiminnan ennakoivaa työotetta. Koulutuksissa käytiin läpi perustus-, varhaiskasvatus- sekä perusopetuslakia. Koulutuspalautteissa tuli ilmi, että työntekijöillä on epävarmuutta siitä mitä saa tehdä. Varhaiskasvatuslaki ei anna toimivaltaa turvattomiin tilanteisiin ja perusopetuslaissa saa muun muassa tarkastaa oppilaan tavarat, kun näyttökynnys täyttyy. On oleellisen tärkeää työyhteisössä käydä turvallisuusohjeet sekä toimivalta läpi, muuten jää paljon yksilön tulkinnan varaan. Tulisiko jo ammattiin johtavissa opinnoissa käsitellä laajemmin lakia ja toimivaltaa?

Hankkeen koulutuspalautteet olivat kiitettäviä. Palautteissa erityisesti arvostettiin sitä, että toimintatapamalli oli juuri varhaiskasvatukseen ja opetukseen räätälöity. Koulutuksen punainen lanka oli yhteisöllinen turvallisuus. Hyvään työilmapiiriin voi turvautua ja laadukkaan turvallisuuskulttuurin saavuttaminen vaatii jokaiselta tekoja. Turvalliseen ympäristöön on oikeus kaikilla.

Kirjoittaja:

Jani Back, AVEKKI-asiantuntija, jatkuva oppiminen, Savonia-ammattikorkeakoulu, jani.back@savonia.fi