Nokian Oulun tehtaan johtaja Mikko Nissi pitää kieli- ja viestintätaitoja keskeisinä yksilön menestymiselle työelämässä. Nissi puhui Oulun Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetuksen päivillä 2.–3.10.2025 aiheesta “Vakuuta ja vaikuta – enää ei riitä, että pärjää”.

Maailma on muuttunut. Mikko Nissi muistutti puheessaan, että työnteko on kansainvälistynyt valtavasti. Työtä tehdään eri lokaatioissa 24/7, ja arkemme on muuttunut hektiseksi. Tämä on johtanut siihen, että se, miten tehokkaasti pystyt viestimään, määrittää onnistumistasi ja työurasi kulkua.

Nissi on huomannut työuransa aikana, miten työ on muuttunut suorittavasta asiantuntemukseen perustuvaksi. Olemme spesifisemmin tietyn aiheen asiantuntijoita, ja tämä asettaa vaatimuksia kieli- ja viestintätaidoillemme. Vaikuttavuus ja vakuuttavuus lähtevät siitä, että osaamme erilaisia työelämätaitoja, joista tärkeimpiä ovat Nissin mukaan juuri kieli- ja viestintätaidot.

Olipa tilanteessa sitten käytössä oma äidinkieli tai muu kielitaito, tarvitset kykyä välittää osaamistasi toisille. – On niin suuri sääli, että vaikka olisit timanttisen hyvä tietyssä asiassa, mutta sinun kieli- tai viestintätaidot eivät riitä kertomaan siitä, niin kukaan muu ei ymmärrä siitä osaamisesta mitään, Nissi harmitteli. Pitää siis osata hyödyntää kielitaitoa ja viestintäosaamista, jotta on vakuuttava omassa kontekstissaan.

Oman itsensä ilmaisu ei asiantuntijatyössä onnistu puutteellisella kielitaidolla

Viestintäosaaminen rakentuu kielitaidon päälle. Kun sinun ei tarvitse enää ponnistella kielen tuottamisessa, voit alkaa ilmaista itseäsi. Kieli- ja viestintätaidot ovat perusta, jolle rakennat muun ammatillisen kehittymisen.

Asiantuntijatyössä on tärkeää oppia ilmaisemaan ideansa ja näkemyksensä selkeästi. Pitää osata keskustella ja kuunnella sekä antaa palautetta rakentavasti sen lisäksi, että hallitsee nykyaikaiset digitaaliset viestintävälineet.

Nissi puhui myös tunneälystä, jota tarvitaan niin johto- kuin asiantuntijatasollakin. – Pitää osata aistia tilanteita: osata muokata viestintää tilanteeseen sopivalla tavalla, korosti Nissi. Esimerkiksi hän nosti oman puheensa ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän päivillä: hän pyrki tietoisesti pitämään yllä kuulijoidensa kiinnostusta ja huomaamaan ennakoivasti merkit kiinnostuksen herpaantumisesta. Tarinallisuus ja esityksen visuaalisuus auttoivat kuulijoita motivoitumaan puheen kuunteluun.

Vakuuttavat ihmiset etenevät varmemmin urallaan

Nokian Oulun tehtaan johtaja Mikko Nissi pohti, miten jokainen asiantuntijatyössä oleva voisi edistää omaa urakehitystään kieli- ja viestintätaitojen kehittämisellä. Nissi väitti, että vain viidesosa urakehityksestä muodostuu siitä, mitä olet tehnyt ja saanut aikaan. Kaksi viidesosaa koostuu siitä, mitä muut tietävät siitä, mitä olet tehnyt. Loput kaksi viidesosaa koostuu siitä, mitä muut kertovat muille siitä, mitä olet tehnyt.

Todellinen vaikutus työuran kulkuun luodaankin kyvyillä viestiä ja sanoittaa matkaansa työelämässä ja ihmisten välisessä kanssakäymisessä. – Vasta, kun sana omasta osaamisesta leviää, oma ura lähtee lentoon, toteaa Nissi omaankin käytännön kokemukseensa perustuen.

Tunneälytaidot tuottavat menestystä

Nissi ei kuitenkaan pidä oman osaamisensa toitottamista ainoana ratkaisevana tekijänä työuralla. Kuunteleminen ja tunneäly ovat niin ikään tärkeitä. Tunneäly, emotional intelligence, määrittää Nissin mukaan jopa 80 % organisaation onnistumisesta, älykkyys (IQ) loput 20 %. Kuten Benjamin Franklin kiteytti: Ketään ei kiinnosta, mitä tiedät, jos he eivät tunne, että välität.

Jos haluat saada muutoksen aikaan, sinun pitää saada aikaan tunne, että sinä välität. Ei riitä, että nippa nappa hallitset käytettävän kielen, vaan sinun pitää osata vaikuttaa. Tähän tarvitaan vahvoja viestintätaitoja, joita käytetään vakuuttamiseen ja vaikuttamiseen, ei pelkästään tiedon välittämiseen.

Lopuksi Nissi kehottaa laittamaan oman persoonan peliin. Jokaisen asiantuntijan on hyvä löytää oma tapa, jolla saa parhaiten välitettyä viestin juuri kulloisellekin vastaanottajalle. Tämä vaatii herkkää korvaa, kuuntelun taitoja ja heittäytymistä tilanteeseen.

Yksilön valinnoista oppilaitostasolle

Vielä kouluttautumassa olevan kannattaakin satsata kielten ja viestinnän taitojen oppimiseen niin tutkintokoulutuksessa kuin myöhemminkin täydennyskoulutuksessa. Vastaavasti oppilaitosten – mukaan lukien korkeakoulut – on hyvä yhä edelleen panostaa opiskelijoidensa kieli- ja viestintäopintoihin sekä varmistaa, että ne ovat laadukkaita ja että niiden aikana on mahdollista oppia ko. taitoja hyvin. Nykyään muodikkaat, puhtaat verkkokurssit eivät ole riittäviä kieli- ja viestintätaitojen parantamiseen, vaan tulevaisuudessakin tarvitaan riittävästi opettajajohtoista ryhmäopetusta.

Myös jatkuvan oppimisen ratkaisut tutkinto-opintonsa jo päättäneille ja työelämässä oleville ovat merkityksellisiä Suomen osaamistason lisäämiselle. Jatkuvan oppimisen laadukkaat mahdollisuudet oppimiseen tuotiin esille myös opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Maija Innolan puheessa aiheesta “Korkeakoulujen koulutuksen ja tutkimuksen visio 2040”. Esimerkiksi Savonia tarjoaakin omassa jatkuvan oppimisen tarjonnassaan kattavasti erityisesti kieliopintoja muun muassa avoimina ammattikorkeakouluopintoina.

Artikkeli pohjautuu puheenvuoroihin Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetuksen päivillä Oulussa 2.–3.10.2025, teemana oli työelämäläheisyys ja sloganina “Ookko nääki proo?”.

---

Kirjoittajat:

Kukka-Maaria Raatikainen, suomen kielen ja viestinnän lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Essi Markoff, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu