Raskauden aikainen perhevalmennus on tärkeä osa äitien ja perheiden hyvinvointia, mutta kehitysmaassa sen toteuttaminen kohtaa erityisiä haasteita. Tämä artikkeli käsittelee kokemuksia ja oppeja, joita saimme, kun toteutimme perhevalmennusta raskaana oleville naisille ja heidän perheilleen vaihto-ohjelman puitteissa Mosambikissa, Maputossa. Erityisesti tarkastelemme kotikäyntien kokemuksia sekä kulttuuristen erojen ja perheiden erilaisten elämäntilanteiden vaikutusta kätilötyöhön.

Projektin tausta ja tavoitteet

Tämä perhevalmennus toteutettiin osana Team Finland Knowledge ohjelman rahoittamaa Future Health Hub (FHH) -hanketta, jonka tavoitteena on edistää kulttuurista ymmärrystä, näyttöön perustuvaa käytäntöä (Evidence-Based Practice, EBP) ja yhteistyöperusteista ongelmanratkaisua opiskelijoiden keskuudessa. FHH-hankkeessa kehitetään mallia, joka mahdollistaa Savonia-ammattikorkeakoulun ja Maputossa sijaitsevan Instituto Superior de Ciências de Saúden (ISCISA) hoitotyön opiskelijoiden yhdessä toteuttavia projekteja. Monikulttuurinen työskentely edistää opiskelijoiden ammatillista kehittymistä erilaisissa terveydenhuollon konteksteissa.

Toteutimme yhdessä kolmen paikallisen opiskelijan kanssa perhevalmennuksen, jossa opiskelijoina tuimme raskaana olevia naisia ja heidän perheitään turvallisen ja hyvinvointia edistävän ympäristön luomisessa heidän valmistautuessaan vauvan syntymään. Perhevalmennuksessa osallistuimme paikallisten opiskelijoiden kanssa aktiivisesti perheen tukemiseen raskauden aikana. Valmennus keskittyi naisten ja perheen hyvinvointiin, ravitsemukseen, psykologiseen tukeen ja käytännön valmisteluihin vauvan saapumista varten.

Kotikäynti perheen luona

Ensimmäinen kotikäyntimme oli ajatuksia herättävä kokemus. Perhe asui tiiviisti asutussa lähiössä, jossa ei ollut esimerkiksi juoksevaa vettä. Tällaisilla alueilla asuvat monet kaupungin asukkaat ja paikallisten kotien löytäminen on haastavaa, sillä heillä ei ole varsinaisia osoitteita. Tässä talossa oli vain yksi huone, jossa asui viisi ihmistä: raskaana oleva nainen, hänen kaksi lastaan ja hänen vanhempansa. Keittiö oli ulkona katoksessa ja ruoka valmistettiin nuotion äärellä. Juoksevaa vettä haettiin yhteiseltä vesipisteeltä.

Tämä kokemus avasi silmiämme elämäntilanteeseen, jossa monet paikalliset perheet elävät. Elinolosuhteet olivat erittäin vaatimattomat, mutta perhe oli lämmin ja vieraanvarainen. Vaikka olosuhteet olivat karut, he tekivät parhaansa huolehtiakseen toisistaan ja jaksoivat vielä tarjota meille vieraanvaraisuuttaan. Tämä vierailu muistutti siitä, kuinka suuri merkitys on perheiden tuella ja yhteisön roolilla raskauden aikana.

Kulttuuriset erot kätilötyössä

Raskaana olevan naisen fyysinen terveys on vain osa kokonaisvaltaista hyvinvointia; perhesuhteet ja kulttuuriset tekijät vaikuttavat merkittävästi naisten raskauden aikana saamaan tukeen. Kulttuuriset erot ilmenivät erityisesti siinä, miten naiset suhtautuivat terveydenhuollon ulkopuolisiin henkilöihin, kuten meihin opiskelijoihin. Monille perheille luottamuksen muodostaminen ulkopuolisiin oli haastavaa, sillä he eivät kokeneet meitä osaksi omaa yhteisöään ja pelkäsivät, ettei heidän tarpeitaan ja kulttuurisia erityispiirteitään ymmärretä riittävästi. Tässä ympäristössä kätilötyössä korostuvat kulttuurisensitiivisyys ja kyky kommunikoida perheen kanssa avoimesti ja kunnioittavasti.

Perhevalmennuksen merkitys

Perhevalmennus ei ole pelkästään raskaana olevan naisen ohjeistamista, vaan se käsittää myös koko perheen tukemisen ja yhdessä arjen haasteiden käsittelyn. Tämä perhevalmennus tarjosi mahdollisuuden keskustella paitsi raskauteen liittyvistä asioista, myös arkielämän käytännöistä, kuten ravitsemuksesta, hygieniasta ja perhesuhteista. Raskaana olevat naiset tarvitsevat tukea myös henkisesti ja monille oli erityisen merkityksellistä, että he saivat keskustella avoimesti raskauden herättämistä huolista ja peloista. Kotikäynnit mahdollistivat tämän keskustelun luottamuksellisessa ympäristössä, jossa pystyimme tarjoamaan tarvittavaa näyttöön perustuvaa ohjausta ja neuvontaa.

Kulttuurinen ja ammatillinen oppi

Tämä kokemus opetti meille kätilöinä, kuinka tärkeää on, että osaa työskennellä moninaisten kulttuurien ja elämäntilanteiden kanssa. Vaikka Suomessa kätilön työssä keskitytään paljon teknisiin taitoihin ja hoitotyöhön, kehitysmaassa työntekijältä edellytetään lisäksi vahvaa kulttuurista herkkyyttä sekä kykyä sopeutua erilaisiin elinolosuhteisiin. Kokemus vahvisti ymmärrystämme siitä, kuinka tärkeää on huomioida perheiden kokonaisvaltainen tilanne – ei ainoastaan äidin fyysinen terveys, vaan myös perheen taloudelliset ja sosiaaliset olosuhteet.

Erityisesti kulttuurinen sensitiivisyys jäi mieleen. Oli tärkeää ymmärtää, että länsimainen lähestymistapa ei välttämättä vastannut paikallisten perheiden odotuksia ja tarpeita. Tämä kokemus opetti meitä kuuntelemaan enemmän, olemaan empaattisia ja sopeutumaan erilaisiin elämäntilanteisiin.

Loppupohdinta

Vaikka Afrikan poliittinen tilanne toi omat haasteensa perhevalmennukselle, kotikäynnit ja perhevalmennuksen toteuttaminen antoivat arvokkaita oivalluksia. Kokemus vahvisti ymmärrystämme siitä, kuinka keskeistä perheiden tukeminen on raskauden aikana sekä kuinka monimuotoista tukea naiset tarvitsevat paitsi terveydenhuollolta myös perheeltään ja yhteisöltään. Kokemus vahvisti ymmärrystämme siitä, että kätilön rooli on enemmän kuin vain terveydenhoitoa – se on myös emotionaalista ja kulttuurista tukea, joka auttaa perheitä selviytymään raskauden aikaisista haasteista.

Tämä perhevalmennus on antanut meille uusia näkökulmia kätilötyöhön ja perhevalmennuksen merkitykseen kehitysmaassa. Meille jäi vahva ymmärrys siitä, kuinka tärkeää on, että työskentelemme kulttuurisensitiivisesti ja huomioimme perheiden tarpeet kokonaisvaltaisesti. Tätä kokemusta voimme hyödyntää tulevassa ammatissamme, sillä se opetti meitä kuuntelemaan ja olemaan läsnä silloin, kun perheet tarvitsevat tukea eniten.

Kirjoittajat:

Susanna Honkala, kätilöopiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu, susanna.honkala@edu.savonia.fi

Maria Polvinen, kätilöopiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu, maria.polvinen@edu.savonia.fi

Nanna Eklind, kätilöopiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu, nanna.eklind@edu.savonia.fi

Oona Kähkönen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, oona.kahkonen@savonia.fi

Marja Gröhn-Rissanen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, marja.grohn-rissanen@savonia.fi