Sosiaali- ja terveysministeriön (2019) äkillisten traumaattisten tilanteiden psykosiaalisen tuen kehittämisen työryhmä on laatinut suosituksia psykososiaalisen tuen ja akuutin kriisityön järjestämiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön suositukset tulivat ajankohtaan, jolloin hyvinvointialueet alkoivat suunnittelemaan ja yhteensovittamaan toimintojaan. Tämä artikkeli pohjautuu kehittämistyöhön, jossa suunniteltiin Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle suositusten mukainen psykososiaalisen tuen toimintamalli akuuteissa kriiseissä. Toimintamallin tavoitteena oli turvata asiakkaille katkeamaton tuki akuutista vaiheesta seurantavaiheeseen ja tarvittavaan jatkotukeen.

Laadukas psykososiaalinen tuki kuuluu äkillisen traumaattisen kriisin kohdanneelle – vain osa traumatisoituu

Akuutteja traumaattisia kriisejä ovat ennalta arvaamattomat ja järkyttävät tapahtumat, kuten kuolemantapaukset, onnettomuudet tai tulipalot. Vaikeassa tilanteessa akuutin stressireaktion oireet ovat ihmisen normaaleja reaktioita. Tärkeää on saada nopeasti tukea, sillä kriisitilanne kuormittaa mieltä ja kehoa sekä horjuttaa perusturvallisuuden tunnetta. Pelko, ahdistus, ärtyneisyys, epätoivo, viha tai paniikkikohtaukset voivat kestää muutamasta viikosta kuukauteen. WHO:n mukaan akuutti stressireaktio kuuluu terveyttä uhkaaviin tekijöihin. Kriisissä aikaisemmat kokemukset eivät riitä tapahtuneen käsittelyyn ilman merkittävää kärsimystä. Olosuhteiden ollessa kunnossa tapahtuma ei johda aina sairastumiseen. Oireiden pitkittyessä puhutaan traumaperäisestä stressihäiriöstä. (Hedrenius & Johansson 2016; Maanmieli & Sarvela 2022)

Psykososiaalista tukea äkillisissä järkyttävissä tilanteissa toteutetaan kriisipäivystyksenä ja osana terveydenhuollon muuta toimintaa. Terveydenhuoltolain mukaan terveydenhuolto toteuttaa psykososiaalista tukea yhdessä sosiaalipäivystyksen kanssa. Sosiaalipäivystys vastaa kiireellisissä tilanteissa psykososiaalisen tuen ensivaiheen johtamisesta ja yhteensovittamisesta. Terveydenhuollon psykososiaalisella tuella äkillisissä järkyttävissä tilanteissa tarkoitetaan akuuttina kriisityönä annettavaa välitöntä tukea yksilölle, perheelle ja yhteisölle sekä tuen yhteensovittamista.

Kriisitilanteissa ihmiset tarvitsevat erilaisia tukimuotoja. Aluksi tarjotaan kriisitukea, ei hoitoa. Tuki auttaa ihmistä tuntemaan, että tilanne on hallinnassa ja turvallinen. Muutaman viikon kuluttua kriisistä tavataan kriisin kokenutta uudelleen, jotta voidaan selvittää, kuka tarvitsee lisätukea tai mahdollisesti hoitoa. Tätä vaihetta kutsutaan valppaaksi seurannaksi. Se voi olla esimerkiksi puhelinhaastatteluja, keskustelua surusta ja arjen jatkumisesta sekä tilanteen ja mahdollisten oireiden tarkistamista. Seurannan aikana arvioidaan, miten toipuminen edistyy. Kriisituen tarkoituksena on vahvistaa psyykkistä kestävyyttä.

On hyvä muistaa, että traumaattisen tapahtuman kokeminen ei automaattisesti johda vakaviin psyykkisiin vaikeuksiin. Toipuminen vie aikaa, ja tuentarve vaihtelee henkilöstä toiseen. On myös tärkeää huomioida, että vaikka kriisi koskettaisi monia ihmisiä, vain osa traumatisoituu. Siksi psykoterapeuttinen tuki tulisi kohdentaa niille, jotka sitä todella tarvitsevat (Bananno & Mancini, 2008; Hipp & Surakka, 2023).

Kriisin kokeneiden henkilöiden psykososiaalinen tuki hyvinvointialueilla

Psykososiaalisen tuen rakenteet ja kesto vaihtelevat hyvinvointialueilla. Yhteistyötä viranomaisten kesken on kehitetty ja tukea tarvitsevat osataan ohjata sosiaali- ja kriisityön antaman tuen piiriin. Sosiaali- ja kriisipäivystyksen antaman ensivaiheen tuen jälkeen jatkotyöskentely voi tapahtua paikkakuntien omissa kriisiryhmissä. Ammattilaisten traumatietoista osaamista olisi hyvä olla sosiaali- ja terveysalan yksiköissä, jotta vältyttäisiin traumaattisissa tilanteissa kriisin kokeneiden asiakkaiden hoidon siirtämiseltä tai jopa tarvittavan tuen katkeamiselta. Tutun työntekijä tapaamiset voivat olla riittävä tuki yhdessä turvallisen arjen kanssa. Sosiaali- ja terveysalan ammattilainen arvio yhdessä asiakkaan kanssa kriisityön erityisosaamisen tarvetta. (Hipp, T. & Surakka, R. 2023, 172)

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen toimintamalli akuuteissa vakavissa kriiseissä

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (Pohde) aloittaessa kuntien kriisipäivystykset lakkasivat ja entisten kriisiryhmien ammattilaisia oli siirtynyt toisiin tehtäviin. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella kehitettiin yhtenäinen psykososiaalisen tuen toimintamalli akuutin kriisin kokeneille, jotta asiakkaan tarvitsema tuki ei katkea ja yhteistyö sosiaali- ja kriisipäivystyksen kanssa olisi sujuvaa. Kehittämisen ajaksi perustettiin kriisityön kehittämisen moniammatillinen työryhmä, jonka kaksivuotinen työskentely alkoi ennen hyvinvointialueelle siirtymistä. Työryhmään kuului eri puolilta hyvinvointialuetta johtavia viranhaltijoita, kriisityötä tekeviä sekä sidosryhmien edustajia. Kehittämisen aikana järjestettiin kriisityön koulutusta kriisityötä tekeville, luotiin toimintamalli ja otettiin malli käyttöön koko Pohteen alueella. Lisäksi sovittiin juurruttamisen seurannasta ja päätettiin vastuutahot. (Innokylä 2023)

Pohteella kriisipäivystys keskitettiin sosiaali – ja kriisipäivystykseen. Akuutin kriisityön jälkeinen seurantavaihe tarjotaan kriisiin kokeneille omassa terveyskeskuksessa. Asiakkaan ei tarvitse huolehtia itse yhteydenpidosta terveyskeskukseen, vaan asiakkaan luvalla sosiaali- ja kriisipäivystys siirtää jatkotuen seuraaville ammattilaisille. Seurantavaiheen jälkeen tuki jatkuu tarvittaessa järjestöjen tai seurakunnan tarjoamana. Hoitoa tarvitseva ohjataan mielenterveyspalveluihin. Sosiaalitoimi ja terveystoimi tekevät yhteistyötä koko tarvittavan ajan.

Lopuksi

Kriisityö on vaativaa, samalla kuitenkin asiakkaat antavat pääsääntöisesti kiitosta saamastaan tuesta. Kriisityötä tekevät altistuvat sijaistraumatisoitumiselle. Jatkuvassa psyykkisessä kuormituksessa työskentely voi tuoda työyhteisöön erilaisia kielteisiä ryhmäilmiöitä, siksi säännöllinen ryhmätyönohjaus on tärkeää. Tarvitaan myös jatkuvaa kehittämistä ja tukea traumaattisten tilanteiden kohtaamiseen, jotta työyhteisö pysyy toimintakykyisenä (Hipp, T. & Surakka, R. 2023, 176). Kriisin kohdannut hyötyy moniammatillisesta yhteistyöstä, jolloin apu kohdentuu oikea-aikaisesti viiveettä eri ammattilaisten antamana tukena. Lohdullista on, että kaikki eivät traumatisoidu.

---

Kirjoittaja: Mari Viljas, mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen (YAMK) opiskelija.

Kirjoittaja toimii Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella (Pohde) projektisuunnittelijana ja osallistui kriisityön toimintamallin kehittämiseen Pohteella.

---

Lähteet:

Bananno, G.A. & Mancini, A.D. 2008. The human capacity to thrive in the face of potential trauma. Pediatrics, 121 (2). The Human Capacity to Thrive in the Face of Potential Trauma. https://publications.aap.org/pediatrics/article-abstract/121/2/369/68722/The-Human-Capacity-to-Thrive-in-the-Face-of?redirectedFrom=fulltext Viitattu 7.5.2025

Hedrenius Sara, Johansson Sara. Kriisituki. Ensiapu onnettomuuksien, katastrofien ja järkyttävien tapahtumien käsittelyyn. Tietosanoma 2016. Tallinna.

Hipp T. & Surakka R. (2023). Traumaosaamista sosiaali- ja kriisipäivystyksiin. Teoksessa: Linner Matikka J, Hipp T. Traumainformoitu työote. P-S Kustannus.

Innokylä. Viljas, M. (2023). Kriisityö sote-keskuksessa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella. https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/kriisityo-sote-keskuksessa-pohjois-pohjanmaan-hyvinvointialueella Viitattu 3.7.2025

Maanmieli Karoliina, Sarvela Kati. Yhteinen mieli. Traumatietoutta mielenterveystyöhön. Basam Books Oy 2022. Painettu EU:ssa.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) 2019. Äkillisten traumaattisten tilanteiden psykososiaalisen tuen kehittämisen työryhmän loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:46. Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4090-1

Terveydenhuoltolaki 1326/2010 https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2010/1326 Viitattu 17.5