Savonia-artikkeli: Pk-yritykset ovat kaupunkien ilmastotyössä merkittävä tekijä
This work is licensed under CC BY-SA 4.0
Kaupungit kaikkialla Suomessa tavoittelevat vauhdilla hiilineutraaliutta. Usein huomio kohdistuu suuriin yrityksiin, sillä lainsäädäntö velvoittaa nimenomaan niitä. Silti yksi ratkaiseva joukko jää helposti varjoon: pienet ja keskisuuret yritykset. Pk-yrityksiä on paljon: alle kymmenen henkilöä työllistävien mikroyritysten osuus koko yrityskannasta oli vuonna 2023 noin 95,7 prosenttia. Kaikkien pk-yritysten eli alle 250 henkilöä työllistävien yritysten osuus oli 99,9 prosenttia. (Suomen Yrittäjät, 2025.) Jos ne kaikki tekevät pieniäkin tekoja, vaikutus on suuri. Ilman niitä yksikään kaupunki ei saavuta hiilineutraaliustavoitteitaan ajoissa.
Savonia-ammattikorkeakoulun YAMK-opinnäytetyössä Kohti vaikuttavampaa ilmastokumppanuutta
Case: Porvoon kaupungin ilmastokumppanuuden kehittäminen Co2Jump-hankkeen avulla (Haapavaara, 2025) tutkittiin, mitkä tekijät vaikuttavat porvoolaisten pk-yritysten päätökseen sitoutua Porvoon kaupungin ilmastokumppanuuteen. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla alueen kehitysyhtiö Posintra Oy:n Co2Jump – Ilmastoloikka kumppanuuteen -hankkeeseen osallistuneita yrityksiä.
Tutkimus vahvistaa Elinkeinoelämän keskusliiton pk-vastuullisuusbarometrin (2023) tuloksen, jonka mukaan pienten ja keskisuurten yritysten vastuullisuustyön esteinä ja hidasteina korostuvat ennen kaikkea rajalliset resurssit, jonka 69 prosenttia barometriin vastanneista yrityksistä ilmoitti vastuullisuustyön merkittävämpänä haasteena. Ilmastotyö kiinnostaa pk-yrityksiä – mutta arjen realiteetit jarruttavat. Pk-yritysten resurssit ovat rajalliset, ja talouspaineet pakottavat miettimään tarkkaan, mihin aika ja rahat riittävät. Lisäksi ilmastotyön ympärille on syntynyt laaja tarjonta erilaisia työkaluja, palveluja ja hankkeita — mutta harvalla yrittäjällä on aikaa selvittää, mistä olisi järkevintä aloittaa. Epävarmuus tulevasta sääntelystä lisää varovaisuutta: kukapa haluaisi tehdä isoja investointeja, jos tulevaisuuden pelisäännöt tuntuvat elävän?
Kaupunkien ja kuntien kehitysyhtiöillä on tässä etulyöntiasema: paikallistuntemus ja henkilökohtainen suhde alueen yrityksiin tekevät mahdolliseksi aitoon kohtaamiseen perustuvan, yrityskohtaisesti räätälöidyn tuen. Pk-yritykset lähtevät mukaan ilmastotyöhön silloin, kun se tuntuu aidosti hyödylliseltä ja omannäköiseltä. Ratkaisevaa on luottamus, ja luottamus syntyy tutuista ihmisistä, jotka ymmärtävät yrityksen arjen. Kun kehitysyhtiö lähestyy yrityksiä henkilökohtaisesti, kuuntelee niiden tilannetta ja tarjoaa konkreettisia, realistisia etenemispolkuja, kynnys osallistua madaltuu huomattavasti. Yleistason somemainonta ei tähän pysty — mutta paikallistuntemukseen nojaava, yksilöllinen sparraus toimii.
Myös tukimuotojen joustavuudella on suuri merkitys. Pk-yritysten arki on kiireistä, eikä kaikilla ole mahdollisuutta osallistua pitkiin valmennuksiin tai hankkeisiin. Sen sijaan selkeä, matalan kynnyksen tuki — maksuttomat työkalut, data, käytännön sparraus ja mahdollisuus edetä omassa tahdissa — tekee ilmastotyön aloittamisesta huomattavasti helpompaa. On tärkeää, että kaupungit tunnistavat yritysten rajalliset resurssit ja muokkaavat palvelunsa niin, että ne ovat aidosti käytettävissä.
On hyvä muistaa, että ensimmäiset ilmastoteot eivät vaadi massiivisia investointeja. Energian- ja materiaalinkulutuksen tarkastelu, laitteiden käytön järkeistäminen, logistiikan optimointi tai digitaalisten palveluiden hyödyntäminen voivat tuottaa yrityksille nopeasti säästöjä ja pienentää niiden päästöjä. Samalla ne vahvistavat uskoa siihen, että muutos kannattaa. Pitkällä aikavälillä elinvoimaisimpia ovatkin ne yritykset, jotka onnistuvat kehittämään toimintaansa kestävällä tavalla — vastaamaan asiakkaiden odotuksiin, erottumaan kilpailussa ja varmistamaan paikkansa tulevaisuuden markkinoilla.
Ilmastotyö ei siis ole pk-yrityksille ylimääräinen velvollisuus, vaan mahdollisuus parantaa omaa toimintaa ja kilpailukykyä. Ja kaupungeille se on avainasemassa: kun laaja yrittäjäjoukko innostuu mukaan, yhteinen hiilineutraaliustavoite tulee aidosti saavutettavaksi. Nyt tarvitaan rohkeutta, yhteistyötä ja ennen kaikkea henkilökohtaista kohtaamista. Jokainen pieni teko vie meitä lähemmäs yhteistä päämäärää — ja yhdessä vaikutus on suuri.
Kirjoittajat
Saaraleena Haapavaara, opiskelija, Kestävän tulevaisuuden asiantuntija YAMK-tutkinto, Savonia-ammattikorkeakoulu
Ulla Pekkarinen, lehtori, FM, Savonia-ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School
Lähteet
Elinkeinoelämän keskusliitto 2023. Pk-vastuullisuusbarometrin tulokset. https://ek.fi/wp-content/uploads/2023/11/Pk-vastuullisuusbarometrin-tulosjulkistus-21112023.pdf. Viitattu 6.12.2025.
Haapavaara, S., 2025. Kohti vaikuttavampaa ilmastokumppanuutta
Case: Porvoon kaupungin ilmastokumppanuuden kehittäminen Co2Jump-hankkeen avulla. Tradenomi-YAMK -opinnäytetyö, Kestävän tulevaisuuden asiantuntija -tutkinto-ohjelma. Savonia-ammattikorkeakoulu.
Suomen yrittäjät ry. Pk-yritysbarometri 2025. https://www.yrittajat.fi/app/uploads/public/2025/09/SY_pk_barometri_syksy2025.pdf. Viitattu 6.12.2025.