Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksen valmisteluhanke järjestää Kuopiossa kevään ja syksyn 2026 aikana Studia Securitae: Puhetta kokonaisturvallisuudesta -luento- ja keskustelusarjan. Keskusteluissa pureudutaan erilaisiin kaupunkilaisia lähellä oleviin kokonaisturvallisuuden teemoihin. Sarja käynnistyi 18.2. Kuopion kaupunginkirjastossa, jossa kaupunginjohtaja Soile Lahti avarsi ajatteluamme kuvaamalla kaupungin ja kuntalaisen roolia turvallisuuden toimijoina. Tilaisuuden moderoi Tarja Tapaninen Savonia-ammattikorkeakoulusta.

Muuttuva maailma haastaa meitä kaikkia

Soile Lahti viritti yli 30 osallistujaa kokonaisturvallisuuden tunnelmiin pohtimalla sitä, miten muuttuva maailma haastaa meitä kaikkia. Kuntien toimintaympäristöä haastavat monenlaiset muutosilmiöt, jotka liittyvät muun muassa eriytyvään väestönkehitykseen, ilmastokriiseihin, osaajapulaan, niukkeneviin resursseihin sekä digitalisaatioon. Haasteet voivat johtaa häiriötilanteisiin tai jopa kriiseihin. Riskeihin kuitenkin varaudutaan monella eri tasolla ja monin eri tavoin.

Suomalaiseen kokonaisturvallisuuteen osallistuvat kaikki

Suomalainen kokonaisturvallisuuden malli, joka perustuu Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan, muodostaa perustan suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyydelle eli resilienssille. Kokonaisturvallisuuden toimintamallissa yhteiskunnan elintärkeät toiminnot turvataan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistoiminnalla kaikissa olosuhteissa ja kaikilla tasoilla. Lähtökohtana toimivat normaaliolojen järjestelyt ja lainsäädäntö. Lähtökohtaisesti yhteiskuntamme on hyvin varautunut.

Varautumista harjoitellaan säännöllisesti

Kuopiolaisten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta huolehditaan samoin monin eri tavoin. Riskejä arvioidaan systemaattisesti ja riskeihin vastaamista harjoitellaan aktiivisesti. Esimerkkeinä näistä ovat esimerkiksi keväällä 2026 järjestettävä jätehuollon harjoitus sekä syyskuussa 2026 toteutettava suuri Suojaan2026 -paikallissuojautumisharjoitus kaksoiskäyttöväestönsuoja Luolassa Savilahdessa.

Käytännön ohjeet haltuun

On tärkeää muistaa, kuinka jokainen meistä voi myös itse vaikuttaa omaan, tuttavien ja vaikkapa naapureiden hyvinvointiin ja turvallisuuteen. Muistammehan esimerkiksi 72 tuntia -varautumisohjeet ja kotivaran, älypuhelimen 112 Suomi -sovelluksen sekä naapuriavun? Ja mikä tärkeää; muistammehan itse kukin huolehtia myös omasta fyysisestä, henkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnistamme?

Saavutettava tieto vähentää huolta

Poliisin häiriöindeksi 1-8/2025 kertoo, että Kuopio on Suomen kymmenestä suuresta kaupungista turvallisin. Keskustelutilaisuudessa kuulijoiden huolet eivät liittyneetkään niin paljon normaalin arjen turvallisuuteen kuin siihen millainen kohde kaupunkimme olisi sotilaallisessa kriisitilanteessa. Olisiko esimerkiksi Rissalan lentotukikohdan läheisyys uhka vai mahdollisuus? Kaupunginjohtaja totesi Rissalalla olevan tärkeä rooli turvallisuutemme takaamisessa. Rooli myös vahvistuu kaiken aikaa ja olemme ”hyvässä turvassa”.

Osallistujat pohtivat myös sitä muistetaanko ikääntyvät kuntalaiset riittävän hyvin, eli saavuttaako kaikki turvallisuuteen ja varautumiseen liittyvä tieto myös ne, jotka eivät syystä tai toisesta käytä sähköistä viestintää. Heitä on myös nuoremmassa ikäpolvessa, mutta erityinen huoli koski vanhempaa väestöä. Tiedon kanssa jalkautuminen, jota tämäkin tilaisuus edusti, on osallistujien näkemyksen mukaan siihen paras ratkaisu. Sitä toivottiin entistä enemmän.

Puhe kokonaisturvallisuudesta jatkuu Kuopiossa maaliskuussa, jolloin pureudutaan erityisesti luontoon ja sen eheyttävän voimaan niin henkisen kuin fyysisen kriisinkestävyyden vahvistajana

---

Kirjoittaja

Pia Viklund, hankejohtaja, Kokonaisturvallisuuden osaaamiskeskus -hanke, Savonia-ammattikorkeakoulu