Artikkeliparin ensimmäisessä osassa Rakennusalalle rakennettu 1/2 – Uusia pedagogisia ratkaisuja työelämän tarpeisiin kuvattiin Jotpa-koulutuksena toteutetun Korjausrakentaminen ja kiertotalous-koulutuskokonaisuuden pedagogisia ratkaisuja ja oppimisympäristöä. Tässä artikkelissa kuvataan opintojen suoritusmäärää ja -astetta sekä pohditaan, millaisia oppijoita koulutukseen osallistui.

Suoritusten seuraamiseksi kaikki opintojaksot yhteen koonneelle emokurssille ja opintojaksokohtaisille kurssialueille rakennettiin tarkoituksenmukainen suoritusten seuranta. Näin saatiin koottua kaikki ilmoittautumiset ja opintojaksosuoritukset yhteen raporttinäkymään. Raporttien data saatiin vietyä oppimisympäristö Eduniasta taulukkolaskentamuodossa jatkojalostukseen.

Ilmoittautumisesta kurssialueelle

Opintokokonaisuuteen ilmoittautui kaikkiaan 320 henkilöä. Koulutuksen suosio yllätti positiivisesti, mutta kertoo aiheen kiinnostavuuden ja kysynnän lisäksi myös onnistuneesta kohderyhmien tavoittamisesta. Koulutuksesta tiedotettiin muun muassa Rakennusteollisuus Ry:n uutiskirjeessä sekä profiloidulla some- ja bannerikampanjalla.

Kaikista ilmoittautuneista emokurssialueelle kirjautui 262 henkilöä (82 %). Vertailun vuoksi, massiivisilla avoimilla verkko-opintojaksoilla (MOOC) oppimisympäristöön on kirjallisuudessa raportoitu kirjautuvan noin 50-70 % ilmoittautuneista (Kahan, Soffer & Nachmias, 2017, Reich & Ruipérez-Valiente, 2019, Cagiltay, Cagiltay & Celik, 2020). Vertailu MOOCeihin on sikäli mielekästä, että ne ovat Korjausrakentaminen ja kiertotalous -kokonaisuuden tavoin kaikille avoimia sekä useimmiten maksuttomia. MOOCien osallistujat ovat tyypillisesti keski-iältään noin 30-vuotiaita (Kahan, Soffer & Nachmias, 2017, Crues ym., 2018, Cagiltay, Cagiltay & Celik, 2020).

Opintojaksojen suoritusmäärät

Korjausrakentaminen ja kiertotalous -kokonaisuuden osallistujat suorittivat yhteensä 1331 opintopistettä (op), mikä vastaa keskimääräisesti noin 4 op ilmoittautunutta tai 5 op emokurssille kirjautunutta kohden. Emokurssille kirjautuneista alle 2 op suorittaneita osallistujia oli hieman yli puolet, 134 (51 %), 2-9 op suoritti 52 (20 %) ja 10-16 op suoritti 76 osallistujaa (29 %). 43 emokurssille kirjautuneista ei suorittanut yhtään opintopistettä.

Osallistujat ilmoittautuivat yksittäisille opintojaksoille kirjautumalla emokurssilta haluamiensa opintojaksojen kurssialueille. Opintojaksoja oli yhteensä 7. Yksittäisten opintojaksojen kurssialueille kirjautui 103-188 osallistujaa. Opintojaksojen suoritusaste ilmoittautuneista vaihteli välillä 27-80 %. Keskiarvo suoritusasteelle on 61 %. Vastaava keskiarvo on kaikista emokurssille kirjautuneista 29 % ja kaikista kokonaisuuteen ilmoittautuneista 23 %. Alla olevissa kuvissa kuvataan opintojaksoille ilmoittautuneiden ja suorittaneiden osallistujien määrä sekä opintojaksokohtainen suoritusprosentti. Opintojaksojen numerointi ei tietosuojasyistä vastaa niiden kronologista tarjontajärjestystä.

Tyypillisesti MOOCien suoritusprosentit ovat matalia, sillä niiden on yleisesti raportoitu olevan alle 10 % kurssialueelle kirjautuneista (Kahan, Soffer & Nachmias, 2017, Reich & Ruipérez-Valiente, 2019, Cagiltay, Cagiltay & Celik, 2020, Celik & Gagiltay, 2024). Luonnollisesti MOOCeille ilmoittautuneiden suoritusprosentti on tuotakin matalampi, sillä kaikki ilmoittautuneet eivät koskaan kirjaudu kurssialueelle (Reich & Ruipérez-Valiente, 2019, Cagiltay, Cagiltay & Celik, 2020). Verkko-opintojen maksullisuus voi tosin nostaa suoritusastetta, Reichin & Ruipérez-Valienten (2019) tutkimuksen mukaan noin 50 prosenttiin. Korjausrakentaminen ja kiertotalous -kokonaisuuden opintojaksojen suoritusprosentit ovat siis korkeita verrattuna MOOC-tyyppisiin opintojaksoihin, myös maksulliseen tarjontaan. Mitkä tekijät siis voivat selittää jatkuville oppijoille suunnattujen opintojaksojen ja koulutusten suoritusasteita?

Jatkuvan oppijan motivaatio- ja resurssitekijät suoritusasteen taustalla

Yhtenä opintojaksojen loppuun asti suorittamiseen yhteydessä oleva tekijä on jatkuvien oppijoiden motivaatio. Jos oppijalla on alkujaankin aikomus suorittaa verkkokurssi, on suorituksen todennäköisyys noin 10 % korkeampi verrattuna kaikkiin kurssialueelle kirjautuneisiin (Reich & Ruipérez-Valiente, 2019). Avointen massaverkkokurssien osallistujien motivaatiotekijöitä on kirjallisuudessa jaettu eri tavoin. Zhu, Bonk ja Berri (2022) tunnistivat ja jakavat motivaatiotekijät ulkoisiin ja sisäisiin. Ulkoiset motivaatiotekijät viittaavat oman urakehityksen tai meneillään olevien formaalien opintojen tukemiseen, kun sisäiset motivaatiotekijät liittyvät uteliaisuuteen aihetta kohtaan tai yleiseen haluun kehittää itseä (Zhu, Bonk & Berri, 2022). Toisaalta jotkut saattavat haluta muodollista tunnustusta osaamiselleen, kun toiset haluavat perehtyä sisältöihin ilman tarvetta ulkoiselle tunnustukselle (Hew & Cheung, 2014, Kahan, Soffer & Nachmias, 2017).

Korjausrakentamisen ja kiertotalouden opintoihin voi ajatella olevan osallistuttu pääasiassa ulkoisen motivaation ohjaamana, koska enemmistö osallistujista työskentelee rakennus- tai kiinteistöalalla. Opintopisteiden suoritusmääriä ja kurssialueille kirjautuneita vertailtaessa on joukossa voinut olla myös heitä, jotka halusivat vain tutkia sisältöjä ilman aikomusta suorittaa opintojaksoja opintopisteiden vuoksi.

Aikomus ei ole ainoa suoritusasteeseen yhteydessä oleva tekijä. Verkko-opintojen keskeyttämiseen yhteydessä oleviksi tekijöiksi on tutkimuksissa raportoitu oppijan motivaatio, kiinnostus, minäpystyvyys, aiempi akateeminen kokemus, itseopiskelutaidot, tyytyväisyys sekä odottamattomat, oppijan resursseihin vaikuttavat tapahtumat oppijan elämässä (Estrada-Molina & Fuentes-Cancell, 2022, Elibol & Bozkurt, 2023). Osallistujat ovat siis voineet olla kiinnostuneita suorittamaan opintoja enemmänkin, mutta omat resurssit eivät olekaan riittäneet tai opintojaksot eivät vastanneet odotuksia. Jatkuvien oppijoiden verkko-oppimisessa vaadittavat digitaidot tai yleiset opiskelutaidot voivat olla vaihtelevia. Oppijan verkko-opiskeluvalmius, motivaatio ja asenne opiskella verkko-oppimisympäristöissä ovat yhteydessä muun muassa oppimistaitoihin, käsitykseen itsestään oppijana ja yleiseen digitaaliseen osaamiseen (James, 2021, Chaw & Tang, 2023). Osallistujapalautteissa mainittiinkin esimerkiksi alun haasteet omaksua verkko-oppimisympäristön käyttö, mikä on voinut lannistaa joitain osallistujia. Lisäksi eri ikäisillä työssäkäyvillä henkilöillä myös aikaresurssit ovat rajalliset elämän muiden vaatimusten ja velvollisuuksien vuoksi.

Opintopisteiden suoritusmäärät Digivision oppijaprofiilien valossa

Opintopisteiden suoritusmääristä onkin mielenkiintoista arvioida osallistujien erilaisia oppijaprofiileja, jotka kuvaavat jatkuvien oppijoiden syitä ja motivaatiotekijöitä osallistua avoimesti tarjolla oleviin opintoihin tai jättää ne kesken. Digivisio-hankkeen myötä on jatkuvien oppijoiden oppijaprofiilit tyypitelty nelikenttämalliin, joka on esitetty alla olevassa kuvassa.

Nelikentässä osallistumisen motivaatioon vaikuttavat osaamisen kehittämisen tarpeen tunnistamisen tarkkuus sekä laajuus. Kurkistaja haluaa kehittää osaamistaan pistemäisesti. Tavoitteellinen kokonaisuuden suorittaja puolestaan haluaa opiskella laajempia kokonaisuuksia tietystä aiheesta tai alalta. Innostuja on avoin uusille ideoille ja selailee tarjontaa löytääkseen itseään mahdollisesti kiinnostavia pieniä opiskelumahdollisuuksia. Suuntaa hakeva oppijaprofiili kuvaa henkilöä, joka etsii itseään mahdollisesti kiinnostavia laajempia kokonaisuuksia, muttei ole täysin varma osaamistarpeistaan.

Näiden oppijaprofiilien valossa Korjausrakentaminen ja kiertotalous-kokonaisuuteen osallistujien opintopisteiden suoritusmääristä voidaan tunnistaa kaikkien profiilien edustajia. Alle 2 opintopistettä suorittaneet (134 hlö/51 %) mahdollisesti osallistuivat aloitusseminaariin, selvittivät minkä tyyppisestä koulutuksesta on kyse, ja totesivat ettei heillä ole resursseja opintojaksojen suorittamiseen tai koulutus ei palvele heidän tarpeitaan. Toisaalta yksittäisille opintojaksoille kirjautuneista keskimäärin 39 % ei suorittanut opintojaksoa. Oppijaprofiileista osuvin profiili on tälle ryhmälle kurkistaja. 2-9 opintopistettä suorittaneet (52 hlö/20 %) mahdollisesti valitsivat itselleen tarpeellisimmiksi kokemansa opintojaksot. Toisaalta tällä ryhmällä on voinut lopahtaa innostus yksittäisen opintojakson suorittamisen jälkeen tai resurssit eivät ole kiinnostuksesta huolimatta riittäneet opiskeluun. Oppijaprofiileista tätä ryhmää kuvaavimpia olisivat innostuja tai suuntaa hakeva. Yli 9 opintopistettä suorittaneet (76 hlö /29 %) ovat mahdollisesti henkilöitä, jotka myös valitsivat itselleen tarpeellisimmaksi kokemansa opintojaksot sekä mahdollisesti halusivat korjausrakentamisen osaamismerkin. Osaamismerkki myönnetään, kun oppija on suorittanut vähintään 10 op Korjausrakentaminen ja kiertotalous-kokonaisuudessa. Osuvin oppijaprofiili tälle ryhmälle on tavoitteellinen kokonaisuuden suorittaja.

Onnistunut koulutuskokonaisuus

Yhteenvetona voidaan todeta, että Korjausrakentaminen ja kiertotalous-kokonaisuus herätti kiinnostusta ja tuotti runsaasti opintopisteitä. Osallistujien sitoutuminen ja motivaatio näkyvät suoritusprosenteissa. Kokonaisuuden suoritusprosentit ovat korkeita verrattuna kirjallisuudessa raportoituihin MOOCien suoritusprosentteihin.

Motivaatiotekijöitä ennustavat oppijoiden menestystä yhdessä oppijan resurssien ja oppimisympäristön koetun laadun kanssa. Suoritusmääristä voidaan tunnistaa erilaisia oppijaprofiileja: osa oppijoista on vain tutustumassa, osa tavoitteellisesti suorittamassa laajempia kokonaisuuksia ja osa innostuneita oppijoita, jotka selailevat sisältöjä ilman tarkkaa suunnitelmaa. Suurin osa osallistujista suoritti vain vähän opintopisteitä, mutta joukossa oli myös hieman alle kolmannes tavoitteellisia, yli 10 opintopistettä saavuttaneita kokonaisuuden suorittajia. Tämä viittaa erilaisiin oppimismotivaatioihin, mikä korostaa oppijoiden monimuotoisuutta ja yksilöllisiä tarpeita.

Kaiken kaikkiaan tulokset osoittavat, että hyvin suunnitellut ja motivoivat oppimisympäristöt voivat johtaa korkeaan sitoutumiseen ja parempiin suorituksiin, mikä on tärkeää myös jatkuvan oppimisen ja oppijalähtöisyyden edistämisessä. Osallistujapalaute sekä artikkeleissa kuvatut analyysit mahdollistavat jatkokehittämisen, jotta seuraavat Jotpa-projektit voivat vastata vieläkin paremmin työelämän osaajien tarpeisiin.

Kirjoittajat

Teppo Houtsonen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, teppo.houtsonen@savonia.fi

Oona Rantamäki, monimuotopedagogiikan asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu, oona.rantamaki@savonia.fi

Pasi Heiskanen, erityisasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu, pasi.heiskanen@savonia.fi

Lähteet

Cagiltay, N. E., Cagiltay, K., & Celik, B., (2020). An Analysis of Course Characteristics, Learner Characteristics, and Certification Rates in MITx MOOCs. International Review of Research in Open and Distributed Learning, 21(3), 121-140.

Celik, B., & Cagiltay, K. (2024). Uncovering MOOC Completion: A Comparative Study of Completion Rates from Different Perspectives. Open Praxis, 16(3), 445–456. https://doi.org/10.55982/ openpraxis.16.3.606

Chaw, L. Y., & Tang, C. M. (2023). Learner Characteristics and Learners’ Inclination towards Particular Learning Environments. The Electronic Journal of e-Learning, 21(1), 1-12. https://doi.org/10.34190/ejel.21.1.2537

Crues, R.W., Bosch, N., Anderson, C.J., Perry, M., Bhat, S., & Najmuddin, S. (2018). Who they are and what they want: Understanding the reasons for MOOC enrollment. Proceedings of the 11th International Conference on Educational Data Mining, EDM 2018, Buffalo, Yhdysvallat.

Elibol, S., & Bozkurt, A. (2023). Student Dropout as a Never-Ending Evergreen Phenomenon of Online Distance Education. European Journal of Investigation in Health, Psychology and Education, 13, 906–918. https://doi.org/10.3390/ejihpe13050069

Estrada-Molina, O., & Fuentes-Cancell, D.-R. (2022). Engagement and desertion in MOOCs: Systematic review. Comunicar 30(70), 108-119. https://doi.org/10.3916/C70-2022-09

Forma, E.-L. (22.1.2025) Blogisarja: Mikä muuttuu, kun Digivisio? Osa 2: Jatkuva oppiminen ja oppijalähtöisyys – ei mitään uutta? Digivisio 2030. Saatavilla: https://digivisio2030.fi/jatkuva-oppiminen-ja-oppijalahtoisyys-ei-mitaan-uutta/ Viitattu 14.5.2025.

Hew, K. F., & Cheung, W. S. (2014). Students’ and instructors’ use of massive open online courses (MOOCs): Motivations and challenges. Educational Research Review, 12, 45-58.

James, P. C. (2021). What Determines Student Satisfaction in an E-learning Environment? A Comprehensive Literature Review of Key Success Factors. Higher Education Studies, 11(3). https://doi.org/10.5539/hes.v11n3p1

Kahan, T., Soffer, T., & Nachmias, R. (2017). Types of Participant Behavior in a Massive Open Online Course. International Review of Research in Open and Distributed Learning, 18(6). https://doi.org/10.19173/irrodl.v18i6.3087

Reich, J., & Ruipérez-Valiente, J. A. (2019). The MOOC pivot. Science, 363(6423), 130–131. 10.1126/science.aav7958

Zhu, M., Bonk, C. J., Berri, S. (2022). Fostering self-directed learning in MOOCs: Motivation, learning strategies, and instruction. Online Learning, 26(1), 153-173. DOI: https://doi.org/10.24059/olj.v26i1.2629