
Savonia-artikkeli Pro: Röntgenhoitajan asiantuntijuus sydämen magneettitutkimuksissa
Savonia-artikkeli Pro on kokoelma monialaisen Savonian asiantuntemusta eri aiheista.
This work is licensed under CC BY-SA 4.0
Sydämen magneettitutkimus on haastava ja jatkuvasti kehittyvä lääketieteellisen kuvantamisen osa-alue. Laadukas perehdytys, kouluttautumismahdollisuudet ja motivoituneisuus luovat pohjan ammatilliselle kasvulle ja asiantuntijuuteen kehittymiselle. Uusien kuvantamistekniikoiden ja tekoälyn myötä voidaan sydämen magneettitutkimus mahdollistaa yhä useammalle potilaalle.
Sydän – Liikkuva ja anatomisesti haastava kuvantamisen kohde
Sydämen magneettitutkimuksella voidaan selvittää sydän- ja verisuonitautien tilaa, kuten iskeemisiä sydänsairauksia, kardiomyopatioita, läppäsairauksia tai synnynnäisiä sairauksia. (Rajiah, François & Leiner 2023.) Röntgenhoitaja toteuttaa sydämen magneettitutkimuksen itsenäisesti radiologin ohjeiden mukaisesti. Optimaalisen kuvauksen toteuttaminen vaatii röntgenhoitajalta erityistä asiantuntemusta kuvaustekniikasta sekä sydämen toiminnan ja anatomian hallintaa. (Kivistö & Syväranta 2021). Sydämen magneettitutkimuksen haasteena on liike, jota syntyy sekä fysiologisesta pumppaus- ja virtausliikkeestä ja hengityksestä, että erilaisista sydämen rytmihäiriöistä. Kuvauksen suorittaja optimoi kuvanlaatua potilaskohtaisesti säätelemällä kuvauslaitteen asetuksia. Erityisesti ongelmatilanteissa on tutkimuksen onnistumisen kannalta tärkeää tuntea sydämen rytmit ja kuvauslaitteiston käyttö. (Nacif ym., 2011.)
Ammattitaidon kehittäminen ja ylläpitäminen
Magneettitutkimuksissa työskentelevä röntgenhoitaja tuntee magneettifysiikan perusteet sekä tutkimuslaitteiden tarkoituksenmukaisen ja turvallisen käytön. Työn syvällinen hallinta vaatii pitkän perehdytyksen ja työkokemuksen sekä lisä- ja täydennyskoulutuksilla hankittua laajaa ja monipuolista tietoperustaa. (Luotolinna-Lybeck 2011, 80-81; Wareing ym., 2017.) Radiografiatyö on moniammatillista tiimityötä, jossa eri rooleissa ja ammateissa työskentelevät ratkaisevat ongelmia yhdessä, hyödyntäen eri näkökulmia ja kokemuksia. (Strudwick, Mackay & Hick 2012.)
Savoniassa (YAMK) opinnäytetyönä tehdyssä kehittämistyössä selvitettiin, mitä tietoa ja millaista teknistä osaamista röntgenhoitaja tarvitsee sydämen magneettitutkimuksen suorittamisessa. Työssä hyödynnettiin sekä näyttöönperustuvaa tutkimustietoa että kokemusperäistä hiljaista tietoa. Tiedonkeruun pohjalta koottiin sähköinen perehdytysmateriaali ja tutkimusohjeet sydämen magneettitutkimuksiin perehtyvälle työntekijälle ja työn tueksi. Olemassa olevan ja kokemusperäisen tiedon hyödyntäminen, prosessien systemaattisuus ja tiedon saavutettavuus ovat tärkeitä koko tiimiä motivoivia ja sitouttavia elementtejä (Eklund 2021, 40-41, 147-148). Käytäntöjen muuttuessa ja teknologian kehittyessä sähköistä materiaalia on helppo päivittää ajantasaisesti. Opinnäytetyössä esiin nousseita kuvauksen suorittamiseen liittyviä haasteita ja ongelmatilanteita on työyksikössä ratkaistu lisäkoulutuksella liittyen laitteen käyttöön ja tekniikoihin sekä tutkimusohjeiden tarkentamisella ja päivittämisellä.
Sydämen magneettikuvantamisen tulevaisuuden näkymiä
Sydämen kuvantamisen ja kuvauslaitteiston käytön asiantuntijana röntgenhoitajalla on mahdollisuus olla mukana uusien tekniikoiden kehittämisessä. Sydänlihaksen toimintaa ja kuntoa on perinteisesti tutkittu magneettikuvauksessa annettavan laskimonsisäisen tehosteaineen avulla. Tehosteaineen käytöllä voi olla joitakin tunnettuja haittavaikutuksia, minkä vuoksi uusia tekniikoita tutkitaan ja kehitetään nopeasti. Tulevaisuudessa sydänlihaksen karakterisaatio perfuusiota mittaamalla voidaan toteuttaa uusilla tehosteaineettomilla CW TIr ja RAFF2 menetelmillä. (Ylä Herttuala ym., 2024.) Uuden tehosteaineettoman tekniikan soveltamista jatketaan Kuopion yliopistollisessa sairaalassa kliinisen kuvantamisen ohessa vuoden 2025 aikana.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana sekä kuvantamislaitteet että kuvaussekvenssit ovat kehittyneet kovaa vauhtia. Uudenlaiset tekniikat, kuten kudoskarakterisaation mapping-tekniikat ja 4D-virtausmittaukset, ovat tulleet osaksi kuvantamisrutiinia. Tekoälyn avulla datan keruu on nopeutunut, minkä myötä kuvanlaatua on voitu parantaa haastavissa tilanteissa, kuten rytmihäiriöistä ja hengityspidätyksen vaikeudesta kärsivillä potilailla. (Rajiah, François & Leiner, 2023.)
Artikkeli pohjautuu Saija Puumalaisen YAMK-opinnäytetyöhön ”Röntgenhoitajan osaaminen sydämen magneettitutkimuksissa : sähköisen perehdytysmateriaalin ja tutkimusohjeiden koostaminen”. Työ on luettavissa kokonaisuudessaan https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052912850
Kirjoittaja:
Saija Puumalainen, radiografian kliininen asiantuntija (YAMK), sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen (YAMK), opiskelija, saija.puumalainen@edu.savonia.fi
Lähteet:
Eklund, Annina 2021. Osaamiskartta. Osaamisen kehittäminen työelämässä. Helsinki: Grano Oy.
Kivistö, Sari & Syväranta, Suvi 2021. Sydämen ja sepelvaltimoiden tietokonetomografia- ja mag-neettikuvantaminen. Erikoislääkäri 2/2021. 31vsk.
Luotolinna-Lybeck, Helena 2011. Röntgenhoitajan tulevaisuuden osaaminen. Teoksessa Tulevaisuuden osaaminen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä toim. Nygren, Päivi & Nurminen, Raija. Turun ammattikorkeakoulun Raportteja 114. http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522162052.pdf
Nacif, Marcelo Souto, Zavodni, Anna, Kawel, Nadine, Choi, Eui-Young, Lima, João A. C. & Bluemke, David A. 2011. Cardiac magnetic resonance imaging and its electro-cardiographs (ECG): tips and tricks. Int J Cardiovasc Imaging. 2012 Aug; 28(6): 1465–1475.Published online 2011 Oct 28. doi: 10.1007/s10554-011-9957-4
Rajiah, Prabhakar Shantha., François, Christopher J. & Leiner, Tim 2023. Cardiac MRI: State of the Art. Radiology 2023; 307(3):e223008. https://doi.org/10.1148/radiol.223008
Strudwick, Ruth M, Mackay, Stuart J & Hicks, Stephen 2012. Team working in diagnostic radiography – choreography or chaos? Synergy (Faversham, England) 2012-07-01, p.19. https://www.proquest.com/openview/88ede29085a3e54af8d83cbe1bf5ba54/1.pdf?pq-origsite=gscholar&cbl=46803.
Wareing, A., Buissink, C., Harper, D., Gellert Olesen, M., Soto, M., Braico, S., Van Laer, P., Gremion, I., & Rainford, L. 2017. Continuing professional development (CPD) in radiography: A collaborative European meta-ethnography literature review. Radiography Volume 23, Supplement 1, Pages S58-S63. doi: 10.1016/j.radi.2017.05.016
Ylä-Herttuala, Elias, Kiviluoto, Riku, Husso, Minna, Liukkonen, Mimmi, Tietäväinen, Sanna, Puumalainen, Saija, Wang, Hanna, Määttä, Anni, Liljeström, Juho, Kuivalainen, Jarkko, Heikkilä, Minja, Ruotsalainen, Anna-Kaisa & Ylä-Herttuala, Seppo 2024. Characterization of myocardial ischemia-reperfusion injury in a pig model with novel CW T1r and RAFF2MRImethods in 1.5T. European Heart Journal (2024) 45. https://doi.org/10.1093/eurheartj/ehae666.235.