Röntgenhoitajaopiskelija valmistelemassa röntgenkuvausta.

Savonia-artikkeli: Röntgenhoitajien näkemys työnsä fyysisestä kuormittavuudesta

This work is licensed under CC BY-SA 4.0

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yleisiä terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa

Terveydenhuollon ammattilaisten keski-ikä on nousussa, joka näkyy sairauspoissaolojaksojen kasvamisena. Terveydenhuoltoalalla tehtävien potilassiirtojen ominaispiirteisiä kuormituskohtia ovat nivelten ja selän kuormittuminen, sekä isojen ala- ja yläraajanivelten rasittuminen. Työhyvinvointi ja työturvallisuus luovat pohjan työkyvystä huolehtimiselle ja työympäristön järjestämiselle. Liikunnalla ja liikkumisella voidaan edistää terveyttä ja työkykyä, kuten mielenterveyttä ja vähentää stressioireita.

Röntgenhoitajilla esiintyy työnkuvan vuoksi tuki- ja liikuntaelimiin kohdistuvia kiputiloja. Erityisesti ala- ja yläselkään ja hartioihin kohdistuvia. Röntgenhoitajat pyrkivät toimimaan ja käyttämään työpisteellä olevaa välineistöä työnsä fyysinen kuormittavuuden pienentämiseen. Röntgenhoitajien välineistön käyttö ja ergonomiset työskentelytavat edesauttavat ja tukevat työkykyä. Ikäjakauma oli saman suuntainen maailman terveysjärjestön ennusteen kanssa, joka koskee Suomen väestörakenteen olevan vuonna 2050, jonka mukaan suomen väestöstä yli 60-vuotta täyttäneitä on jopa yli 30 %.

Röntgenhoitajien näkemys työnsä fyysisestä kuormittavuudesta

Pyötsiän (2024) tutkimuksessa selvitettiin röntgenhoitajien näkemystä työnsä fyysisestä kuormittavuudesta kokonaisuutena sekä tutkimukseen valikoitujen magneetti-, natiiviröntgen- ja tietokonetomografiatutkimuksien kohdalta. Tutkimuksella tavoiteltiin röntgenhoitajien työhyvinvoinnin parantamista lisäämällä työnantajan tietoutta työntekijöidensä näkemyksestä työnsä fyysisestä kuormittavuudesta sekä tuottaa tietoa työhyvinvoinnin parantamiseksi HUS Diagnostiikkakeskuksen alaisuuteen kuuluvan HUS radiologian kuvantamisyksiköiden käyttöön.

Tutkimuksen tarkoitus toteutui siltä osin, että röntgenhoitajien näkemys työnsä fyysisestä kuormittavuudesta saatiin selvitetty kokonaisuutena. Tutkimuksella löydettiin hyviä toimintatapoja sekä kehitystoimenpiteitä vaativia kohteita. Tutkimukseen valikoitujen kuvantamismodaliteettien kohdalta röntgenhoitajien työn fyysinen kuormittuvuus nousi esille yleisellä tasolla.

Liikunnan harrastamisen määrällä ei havaittu olevan merkitystä fyysisen kuormituksen näkemykseen

Pyötsiän (2024) tutkimustuloksista huomattiin, että röntgenhoitajien näkemys työnsä fyysisestä kuormittavuudesta oli tutkitun tiedon suuntaista. Liikunnan harrastamisen määrällä ei havaittu olevan merkitystä fyysisen kuormituksen näkemykseen. Potilassiirroista syntyy äkillisiä kuormitushuippuja ja potilassiirrot -ja nostot ovat usein raskaita, jotka lisäävät tuki- ja liikuntaelinsairauksien riskiä. Työnantajan tarjoamalla potilassiirtokoulutuksella ja ergonomiakoulutuksella mahdollisia oireita pahentavia toimintoja pystytään välttämään. Tällöin mahdollisesti alkavan tuki- ja liikuntaelinsairauden esiintyvyyttä pystytään laskemaan ja välttämään niiden muuttuminen akuutiksi. Aikaisempien tutkimuksien mukaan voidaan todeta, että työnantajan tarjoamilla koulutuksilla on merki-tystä alaselkäkipujen esiintyvyyden laskemiseen sekä työtä rajoittavien niska- ja muiden kiputilojen esiintyvyyden laskemiseen.

Potilassiirtojen ja/tai potilaan avustamisen fyysisen kuormittavuuden näkemyksellä ja röntgenhoi-tajien työkokemuksella tai iällä havaittiin riippuvuus. Saman riippuvuuden huomasi esimerkiksi Walta (2012) tekemässään tutkimuksessa, jossa huomattiin potilassiirtojen vaikuttavan varsinkin rönt-genhoitajan tuki- ja liikuntaelimistöön (Walta 2012, 30). Natiiviröntgentutkimuksissa potilassiirrot ja/tai potilaan auttaminen koettiin raskaimmaksi tutkituista modaliteeteista. Natiiviröntgentutkimuksien työskentelytilojen suunnitteluun tulisi kiinnittää enemmän huomiota.

Työnantaja tukee fyysisen kuormittavuuden vähentämistä

Röntgenhoitajien ikä ja työvuodet vaikuttavat erityisesti potilassiirtojen fyysiseen kuormittavuuden näkemykseen, jotka koetaan kuormittavina kaikilla tutkituilla kuvantamismodaliteeteilla. Potilassiir-roista syntyy äkillisiä kuormitushuippuja ja potilassiirrot -ja nostot ovat usein raskaita, jotka lisäävät tuki- ja liikuntaelinsairauksien riskiä. Työnantajan tarjoamalla potilassiirtokoulutuksella ja ergonomiakoulutuksella, sekä hankkimallaan välineistöllä pystytään pienentämään fyysistä kuormittavuutta ja vähentämään mahdollisia oireita pahentavia toimintoja ja työasentoja röntgenhoitajan työssä. Tällöin mahdollisesti alkavan tuki- ja liikuntaelinsairauden esiintyvyyttä pystytään laskemaan ja välttämään niiden muuttuminen akuutiksi.

Kaikilla modaliteeteilla välineistön käyttöasteen havaittiin olleen erittäin hyvällä tasolla. Työnantajan suunta on oikea, jota tukevat aikaisemmat tutkimukset ja selvitykset, joiden mukaan työperäisiä tuki- ja liikuntaelinvammoja voitaisiin mahdollisesti torjua esimerkiksi käyttämällä apuvälineitä.

Kirjoittajat:

Tomi Pyötsiä, röntgenhoitaja (AMK), kliininen asiantuntija opiskelija (YAMK), Savonia-ammattikorkeakoulu

Heli Intke, lehtori, YTM Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähde:

Walta, Leena 2012. Potilaan hoitaminen diagnostisessa radiografiassa ja sen kuormittavuus rönt-genhoitajan arvioimana – tavoitteena inhimillinen ja turvallinen kuvantamistapahtuma. Tutkimus. Turun yliopiston hoitotieteenlaitos.

Artikkeli perustuu Tomi Pyötsiän YAMK-opinnäytetyöhön ” Röntgenhoitajan näkemys työnsä fyysisestä kuormittavuudesta -Kyselytutkimus HUS radiologian röntgenhoitajille”