Julkisissa ruokapalveluissa, kuten kouluissa, päiväkodeissa ja hoivapalveluissa, tehdään ruokaan liittyen satoja päätöksiä vuosittain ja myös päivittäin – mitä hankitaan, mistä ja millä hinnalla? Valintoja ohjaavat budjetit, saatavuus ja tutut toimintatavat. Mitäpä jos luomu olisi näissä päätöksissä luonnollinen osa kokonaisuutta, ei poikkeus?

Julkisille ruokapalveluille on asetettu kansallinen tavoite: 25 % luomua vuoteen 2030 mennessä. Tavoite lisätä luomun käyttöä on selkeä, mutta toteutus vaatii tuekseen ruokapalveluiden arjessa toimivia malleja, luotettavaa tietoa sekä yhteistyötä koko ruokaketjun välillä. Ruokapalveluilla on halua ja kykyä lisätä luomun käyttöä, kun tarjolla on toimivia malleja ja tukea toiminnan muutokseen. Hyviä uutisia – näitä on jo olemassa!

Kohti luomutavoitetta – näin se onnistuu

Luomun käyttöönottomallia testasi ja otti käyttöön 11 ruokapalvelua eri puolella Suomea Luomutetaan ruokapalvelut (LuRu)-hankkeessa (2022-2024). Käyttöönottomalli sekä luomun käytön esimerkit tuotettiin yhdessä ruokapalvelujen ja yhteistyöyritysten kanssa. Hanketta rahoitti maa- ja metsätalousministeriö ja sitä toteuttivat Savon koulutuskuntayhtymä, Pro Luomu ry sekä Savonia-ammattikorkeakoulu.

Kolmen vuoden aikana tehdyt huomiot ja tulokset olivat rohkaisevia: pilottiruokapalvelut käyttivät yhteensä yli miljoona kiloa luomuraaka-aineita, mikä konkretisoi luomun käyttöpotentiaalia julkisissa keittiöissä. Nyt näitä luomun käytön lisäämistä tukevia malleja ja työkaluja jalkautetaan valtakunnallisessa Ruokapalvelut kohti luomutavoitetta (RuKoLa) -hankkeessa, jota rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

“Uuden hankkeen tavoitteena on jalkauttaa Kohti luomutavoitetta –toimintamalleja. Luomun käytön lisäämisestä saatuja positiivisia kokemuksia on hyvä jakaa myös muille ruokapalveluille. Tavoitteena on juurruttaa luomu osaksi ruokapalveluiden arkea sekä vastuullisia päätöksiä. Lisäksi edistämme luomun saatavuutta yhteistyössä koko ruokaketjun kanssa”, kertoo projektipäällikkö Anu Arolaakso, Savonia-ammattikorkeakoulu.

Ohjaamalla ruokapalveluiden raaka-ainehankintoja vastuullisemmiksi, voidaan edistää kestävämpää ruokajärjestelmää. Luomutuotanto tutkitusti edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä, eläinten ja ympäristön hyvinvointia sekä vähentää ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Valitsemalla ruokapalveluasiakkaiden lautasille kotimaisia ja lähellä tuotettuja luomutuotteita, voidaan myös vahvistaa aluetaloutta sekä huoltovarmuutta.

Muutos tehdään koko ruokaketjun voimin

Ruokapalvelut ja luomuyritykset korostavat yhteistyön merkitystä koko ruokaketjussa sekä tiedonkulun tärkeyttä tuotetarpeista ja saatavuudesta. Yhteistyötä tehdään Ruokapalvelut kohti luomutavoitetta -hankkeessa koko ruokaketjun toimijoiden kanssa. Tavoitteena on selvittää luomun käyttömääriä ja käytön lisäämisen potentiaali ruokapalveluissa. Lisäksi selvitetään luomutuotteiden hintatasoa ja kehitetään hinnan seurannan toimintamalli. Selvitysten tuloksilla halutaan vahvistaa ymmärrystä luomun kysynnästä keittiöissä sekä kumota vääriä käsityksiä luomun käytön kalleudesta. Tavoitteena on myös parantaa luomun käytön ennakoitavuutta sekä saatavuutta.

Mitä muut edellä, sitä toiset perässä

Luomun käyttöön ja sen lisäämiseen kohdistuu vahvoja ennakkoluuloja erityisesti hintaan ja saatavuuteen liittyen. Parhaita ennakkoluulojen poistajia ovat ne ruokapalvelut, jotka ovat itse onnistuneet luomun käytön lisäämisessä. Hankkeessa käynnistetään Luomukummi-toiminta, jossa jo luomua käyttävät ruokapalvelut toimivat käyttöä aloittavien ruokapalvelujen tutoreina.

Hankkeessa päivitetään Kohti luomutavoitetta –aineistoa ja tuotetaan myös uutta materiaalia muun muassa luomusta viestimiseen, henkilöstön koulutukseen sekä strategisen päätöksenteon tueksi.

Ruokapalvelut kohti luomutavoitetta -hankkeen aikataulu on 1.12.2025-30.11.2028 ja sitä rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Hanketta toteuttavat Savonia-ammattikorkeakoulu (päätoteuttaja) ja Pro Luomu ry (osatoteuttaja).

Artikkelin kuvat: Luomutetaan ruokapalvelut -hanke

---

Kirjoittajat

Anu Arolaakso, projektipäällikkö, Savonia-ammattikorkeakoulu

Tutta Rinkinen, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

---