Viime vuosina yrityksiä ovat koetelleet maailmantilanteen muutokset sotien ja luonnonkatastrofien muodossa. Kuinka Pohjois-Savon elintarvikeyritykset ovat pystyneet taklaamaan ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä ja ovatko ne osanneet varautua mahdollisiin tuleviin riskeihin? Näihin kysymyksiin etsin vastauksia tekemässäni tutkimuksessa. Työn tavoitteena oli lisätä Pohjois-Savon elintarvikeyritysten elinvoimaa ja resilienssiä. Tarkoituksena oli selvittää haastattelujen avulla kuinka hyvin pienet ja keskisuuret yritykset ovat toiminnassaan huomioineet ilmastonmuutoksen vaikutukset omaan yritykseen ja toimialaan. Keskeisimpinä tutkimuskysymyksinä olivat kuinka hyvin yritykset tunnistavat ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit ja mahdollisuudet, millä tavoin yritykset ovat varautuneet ilmastoriskeihin ja millä tavoin yritykset haluavat saada ilmastonmuutoksen vaikutuksista tietoa?

Pohjois-Savossa oli vuonna 2025 noin 200 pientä- ja keskisuurta elintarvikeyritystä. Näistä kolme suurinta alaa ovat leipomotuotanto, vihannesten- ja marjojen jalostusta sekä kalanjalostus. Valtakunnallisesta tämä erottuu erityisesti kalatalouden osalta, joka on Pohjois-Savossa merkittävää. Alueelta löytyy myös mm. lihan- ja maidonjalostusta. Näin ollen tämän kokoluokan elintarvikeyritykset ovat alueen kannalta merkittävässä asemassa. (AitojaMakuja 2024.)

Ilmastonmuutos koskettaa meitä kaikkia. Tammikuu 2024 oli lämpimin mittaushistoriassa (World Meteorological Organization 2025) ja Suomen keskilämpötila on noussut viimeisen 40 vuoden aikana huomattavasti (Ilmatieteenlaitos 2024). Ilmastonmuutoksen aiheuttamia muutoksia Pohjois-Savon alueella on nyt jo näkyvissä. Kasvukausi on pidentynyt, lämpötila muuttunut ja näillä asioilla on ollut monenlaisia seurauksia. Nykyinen kasvukausi mahdollistaa entistä laajemman valikoiman kasvintuotantoon vaikkakin jatkojalostus ja kauppa eivät tätä ole uskaltaneet tai halunneet täysin hyödyntää. Voidaan kuitenkin myös todeta sään ääri-ilmiöiden lisääntyneen Savossakin. Etenkin syksyyn painottuva, lisääntynyt sateisuus vaikeuttaa raaka-ainetuotantoa ja pahimmillaan estää elintarvikekelpoisten raaka-aineiden tuotannon. Pidentyneet hellekaudet vaikuttavat henkilöstön ja eläinten hyvinvointiin karjankasvatuksessa sekä kalataloudessa, aiheuttaen myös taloudellisia riskejä. (Laakso, 2023.) Kauempana ilmastonmuutos on tuonut vakavia vaikutuksia koetellen etenkin heikompiosaisia ja alkutuotantoa lisääntyvän kuivuuden, lämpötilojen nousun ja lisääntyneiden sään ääri-ilmiöiden myötä (Tchonkouang, Onyeaka & Nkoutchou 2024, 3 – 16).

Haastattelin työhön viisi elintarvikeyritysten edustajaa Pohjois-Savon alueelta. Haastateltavien valinnassa kiinnitettiin huomiota, että eri alat tulisivat hyvin edustetuiksi. Erilaiset ilmastonmuutoksen vaikutukset oli havaittu kaikissa haastattelemissani yrityksissä. Myös ilmastonmuutoksen tuomat positiiviset asiat, kuten pienentynyt energiankulutus oli tunnistettu. Savolaiset elintarvikeyritykset ovat kohdanneet vaikutuksia toiminnassaan etenkin raaka-aineiden kuten mausteiden, kaakaon, suklaan ja kahvin saatavuuden heikentymisenä ja hinnan radikaalina nousuna. Myös kotimaisen viljan tuotantokustannus on merkittävästi suurempi mm. kohonneiden kuivauskustannusten ja tiukempien tuotantovaatimusten vuoksi, mikä taas houkuttaa elintarvikeyrityksiä ostamaan viljaa ulkomailta, vaikka kotimaassakin on ylitarjontaa. Kaikissa haastatteluissa mainittiin äärisäiden vaikutukset yrityksen toimintaan. Etenkin voimakkaat helteet tuovat haasteita eri muodoissa. Vaikutuksia mainittiin suoraan raaka-aineisiin liittyen (vihanneksilla kastelun tarve, kalataloudessa kalojen hyvinvointi), tuotantoprosessiin liittyen (leipomossa taikinan käyttäytyminen) ja henkilöstön hyvinvointiin. Myös kuluttajakäyttäytymisen todettiin muuttuvan helteiden vaikutuksesta. Huolta aiheutti myös talven lyheneminen sen vaikutus matkailuun. Suuri osa yrityksistä teki kauppaa myös matkailualan yritysten ja esimerkiksi laskettelukeskuksien yhteydessä olevien ravintoloiden kanssa ja tämä nähtiin tietyllä tapaa riskinä ja koettiin ettei sen varaan voi laskea.

Mitkä ovat keinot, joilla elintarvikeyritykset voisivat parantaa mahdollisuuksiaan ilmastonmuutoksen kourissa? Kaikki alkaa suunnitelmallisuudesta. Jokaisella yrityksellä tulisi olla strategia ohjaamassa yrityksen toimintaa ja kehittämistä. Strategiassa otetaan kantaa mahdollisiin riskeihin ja ennakoidaan, kuinka niistä parhaiten voidaan selvitä. Riskien suhteen arviointi on syytä aloittaa raaka-aineista. Kuinka herkkä raaka-aineen tuotanto on ilmastonmuutoksen vaikutuksille ja voiko sitä mahdollisesti korvata tai hajauttaa riskejä raaka-aineiden hankinnan suhteen? Huomio kannattaa kiinnittää myös mahdollisiin haasteisiin kuljetusten suhteen sillä myös etenkin maaseutualueiden tieinfra voi äärisäiden kourissa olla haavoittuva. Koko raaka-aineketju kannattaa käydä säännöllisesti läpi nämä näkökulmat huomioon ottaen.

Eräs erittäin merkittävä seikka on ilmastonmuutoksen vaikutus kuluttajakäyttäytymiseen. Tahkon alue ja Lapin hiihtokeskukset ovat merkittäviä markkina-alueita monelle savolaiselle yritykselle, ja lumiolosuhteiden muutos vaikuttaa nopeasti myös elintarvikemarkkinaan. Myös kesäajan helteet vaikuttavat kulutustottumuksiin ja hellejakson pitkittyessä voi olla yritykselle eduksi pohtia jo ennakkoon vaihtoehtoisia toimintatapoja tai mahdollisuutta vastata äkilliseen kysyntäpiikkiin tai kysynnän hiljenemiseen. Helteillä voi olla vaikutusta myös henkilöstön hyvinvointiin ja jaksamiseen.

Työn tuloksena syntyi tarkistuslista Ruokaturvan reitti läpi ilmastonmuutoksen, joka sisältää asioita, joiden avulla yrityksessä voidaan arvioida jo tehtyjä toimenpiteitä ja suunnitella mahdollista varautumista jatkossa. Toimenpiteet voi jakaa lyhyen ja pitkän aikavälin suunnitelmiksi. Tarkasteluun voi listan perusteella ottaa edellä mainittujen lisäksi myös tiedon hankinnan, poliittisen vaikuttamisen ja rahoitusmahdollisuudet esimerkiksi tuotekehitystä ajatellen.

Savon alueella on vahva osaajien verkosto monella eri saralla. Toimijat ovat vahvempia yhdessä kuin yksin, joten verkostoituminen toisten yrittäjien, hankkeiden ja esimerkiksi Savonian kanssa antaa yrityksille lisää mahdollisuuksia kouluttautua ja varautua sekä kehittää toimintaa etupainotteisesti. Ilmastosioissa etenkin Hiilineutraali Pohjois-Savo vastuullisesti ja vaikuttavasti hankkeen tilaisuudet ja materiaalit kannattaa ottaa hyötykäyttöön. https://hiilineutraalipohjoissavo.fi/

#MasterSchool #YAMK

---

Kirjoittajat

Hertta Mikkonen, opiskelija, Kestävän tulevaisuuden asiantuntija YAMK-tutkinto, Savonia-ammattikorkeakoulu

Heli Wahlroos, Yliopettaja, Ph.D, MMM, agronomi, Luonnonvara-ala, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

Aitoja Makuja 2024. https://aitojamakuja.fi.

Ilmatieteenlaitos 2024. Ilmastonmuutoskysymyksiä. Verkkosivu. https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmastonmuutoskysymyksia.

Laakso, A. 2023.Ilmastonmuutoksen paikalliset vaikutukset. Ilmatieteenlaitos. 20.2.2023

Mikkonen, H. 2025. Elintarvikealan yritysten ilmastoriskeihin varautuminen Pohjois-Savossa. Opinnäytetyö.

Tchonkouang, R. D., Onyeaka, H. & Nkoutchou, H. 2024. Assessing the vulnerability of food supply chains to climate change-induced disruptions. Science of The Total Environment 920 (171047), 3 – 25. https://doi.org/10.1016/j.scitotenv.2024.171047.

World Meteorological Organization 2025. WMO Comfirms 2024 as warmest year on record at about 1.55 °C above preindustrial level. Uutinen ja lehdistötiedote. Päivitetty 10.1.2025. https://wmo.int/news/media-centre/wmo-confirms-2024-warmest-year-record-about-155degc-above-pre-industrial-level.