Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa valtakunnallisessa UUDO-hankkeessa (Uusille Urapoluille DigiSote-osaamisella 2021–2023) kehitetään ja toteutetaan 30 opintopisteen laajuinen erikoistumiskoulutus sosiaali- ja terveysalan palvelujen ja digitalisaation kehittämiseen. Hankkeessa on mukana 14 ammattikorkeakoulua. Kehitettävä erikoistumiskoulutus pilotoidaan hankkeessa kaksi kertaa.

Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle kykyä toimia vaativissa asiantuntijatehtävissä monialaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämistehtävissä. Lisäksi opiskelija paneutuu digitaalisiin sosiaali- ja terveyspalvelujen erityisosaamisiin. Koulutus rakentuu sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen ja tiedonhallinnan kokonaisuuteen, palvelumuotoiluun ja työelämälähtöiseen kehittämistehtävään.

Savonia-ammattikorkeakoulu vastaa Palvelumuotoilu opintojakson (5 op) koordinoinnista ja kurssin sisällön kehittämisestä. Työpaketissa ovat mukana myös Laurea, Samk, Turunamk ja VAMK.

Palvelumuotoiluopintojakso koostuu itsenäisesti tehtävästä johdannosta ja neljästä verkkolähipäivästä, joiden välillä opiskelijat työstävät pientä palvelumuotoilun oppimisprojektia pienryhmissä. Verkkolähipäivät ja oppimisprojekti on jaoteltu palvelumuotoiluprosessin mukaisesti ymmärrys-, konseptointi- ja prototypointivaiheeseen. Verkkolähipäivissä palvelumuotoilun asiantuntijat pitivät alkuorientaation kuhunkin vaiheeseen, jonka jälkeen pienryhmissä työstettiin palvelumuotoiluprojektia eteenpäin. Tässä projektissa opiskelijat työstivät aitoa ja konkreettista työelämälähtöistä haastetta.

Työelämälähtöinen haaste ensimmäisessä toteutuksessa oli Mieli ry:ltä, missä opiskelijat selvittivät Mieli ry:n verkkosivuja opettajien ja koulujen henkilöstön näkökulmasta eli kuinka yhdistys voisi palvella heitä paremmin. Palvelumuotoilun opintojakson lopussa opiskelijat esittelivät uudet konseptit ja Mieli ry sai näistä prototyypeistä koosteen, josta he voivat ottaa käyttöönsä toimivimmat ehdotukset.

Ensimmäisen pilottikoulutuksen palvelumuotoilun opintojaksoon osallistui 107 opiskelijaa. Palvelumuotoilu oli sisältönä suurimmalle osalle opiskelijoista aivan uutta. Kurssin päätyttyä heiltä pyydettiin palautetta opintojaksosta sekä kehittämisideoita sen jatkokehittämiselle.

Miten verkossa opiskelu edisti osaamistani?

Vaikka palvelumuotoilun opetus ei luontaisesti taivukaan parhaiten verkko-opetukseen, pilottiopintojakso toteutettiin kokonaan verkossa. Verkko-opinnot edistivät hyvin opiskelijoiden osaamisen kehittymistä ja verkossa työskentely antoi opiskelijoille rohkeutta kokeilla ja testata erilaisia alustoja. Opintojaksossa työskenneltiin pienryhmissä aidon työelämälähtöisen haasteen ympärillä.

” Ryhmätehtävässä sai paljon vertaisoppimista (uusia vinkkejä, käytänteitä, verkkovuorovaikutus, verkko mahdollisti ryhmätyöskentelyn, tiimin yhteisoppiminen oli mielekästä). Verkko-opiskelussa kiinnitin huomioita siihen, että ryhmässä on oltava aktiivinen ja läsnä oleva, koska hiljaisena tarkkailijana on tavallaan näkymätön. Yhteistyötaidot kehittyivät täysin vieraiden ihmisten kanssa etänä työskennellessä. Verkossa opiskelu edisti oppimistani yhteistyön ja yhteisten päämäärien kautta.”

Verkko-oppimisympäristönä käytettiin Digicampuksen Moodle-oppimisympäristöä ja Miro-alustaa. Jokainen pienryhmä työsti työelämähaastetta palvelumuotoiluprosessin vaiheiden mukaan Mirossa oleviin canvas-pohjiin. Nämä Miro pohjat olivat avoimia, joten kaikilla opiskelijoilla oli mahdollisuus käydä tutustumassa muiden tuotoksiin.

”Lisäksi verkko-oppimisympäristö oli vahvistanut osaamista ja rohkeutta esim. tuoda oma tuotos näkyviin rohkeasti kaikkien luettavaksi. Tässä työskentelytavassa oppii työstämään asioita laajemmassa perspektiivissä.”

Opintojaksossa lähiverkkotapaamiset toteutettiin yhteisellä alkuorientaatiolla palvelumuotoilu asiantuntijan vetämänä, minkä jälkeen työskenneltiin alueryhmissä palvelumuotoiluprosessin mukaisesti.

”Webinaarit olivat selkeitä ja asiaa hyvin valaisevia. Webinaarit tärkeitä, loogisesti eteneviä ja herättelivät aiheeseen. Webinaarit olivat erinomaiset ja mukaansatempaavat ja kurssin toiminnallisuus Mirossa (ja Miron oppiminen) oli tosi mielenkiintoista.”

”Digicampuksen oppimisalustaan oli rakennettu selkeästi Palvelumuotoilun kokonaisuus. Opetusvideot olivat laadukkaita ja sopivan napakoita. Miro-pohjaan oli tehty valmiiksi todella laadukas, selkeä ja visuaalisesti miellyttävän näköinen pohja, josta hahmotti hyvin koko palvelumuotoiluprosessin vaiheineen. Miro työskentely oli selkeästi ohjeistettua ja lisäsi ymmärrystä palvelumuotoilun eri vaiheista ja niiden merkityksestä. ”

Miten oppimistehtävät edistivät oppimistani?

Palvelumuotoilun ja sen prosessin oppiminen ja ymmärtäminen edellyttää oikean työelämälähtöisen haasteen. Ensimmäisessä pilotissa opintojaksolla haasteen antoi Mieli ry. Heidän projektipäällikkö ja viestinnän asiantuntija esitteli kehittämishaasteen verkossa opiskelijoille. Esittelyn jälkeen opiskelijat lähtivät tiimeissään fokusoimaan ja viemään palvelumuotoilu prosessia eteenpäin.

”Oppimistehtävä edisti saamaan selkeän kuvan palvelumuotoilusta. Käytännön harjoitustyö konkretisoi palvelumuotoilun perusteet. Oppimistehtävä edisti oppimista. Oppimistehtävä avasi palvelumuotoilun koko prosessin täydellisesti. Oppimistehtävät muodostivat loogisen jatkumon ja nivoutuivat toisiinsa ja mitä eteenpäin mentiin, niin tarvitsi olla tehtynä edelliset, että ymmärsi mitä on tekemässä.”

”Rohkeus uuden ja epämiellyttävän tietämättömän edessä lisääntyi. Oivalluksen ilo, kun yhdessä saimme kasaan uuden hyvän innovaation. Opin, miten palvelumuotoilu etenee ja miten oppimistehtävä toimi siltana tuleviin tehtäviin ja työhöni.”

”Nyt ensimmäistä kertaa mietin ja koin mitä se olisi todellisen toimeksiantajan kanssa. Hyvä kokemus.”

” Koko opintojakson läpikulkenut palvelumuotoiluprosessi oli loistava tapa oppia prosessi syvällisemmin. Todellinen työelämälähtöisyys motivoi tekemisessä. Koko prosessin läpivieminen kurssin aikana oli antoisa tapa oppia palvelumuotoilun perusteet.”

Miten sovellan oppimaani työelämässä?

Erikoistumiskoulutuksen yhtenä tavoitteena on koulutuksessa saadun osaamisen hyödyntäminen oman työn ja palveluiden kehittämisessä. Palvelumuotoilu opintojakson työelämälähtöinen haaste konkretisoi palvelumuotoiluprosessin ja näin ollen opintojaksolla saadun kokemuksen kautta palvelumuotoiluprosessi on helpompaa siirtää omaan työhön sekä palveluiden kehittämiseen.

”Olen myös saanut lisävauhtia joihinkin kehittämisideoihin, joita voisin esittää esihenkilöilleni. ”

”Ajattelisin palvelumuotoilun perusteista olevan hyötyä jo työnhaku vaiheessa.”

”Kurssi on antanut valmiuksia katsoa kriittisestikin sitä, onko kehittämisessä oikeasti palvelumuotoilullisia elementtejä.”

”Pamu-kurssi opetti pohtimaan, kuinka oikeasti kysytään kokemuksia palveluiden käyttäjiltä ja hyödynnetään niitä palveluiden ideoinnissa ja kehittämisessä.”

”Tämä kurssi osoitti, että yhteiskehittämisellä ja osaamisella löydetään yleensä innovatiivisin ja paras ratkaisu asiaan.”

Opintojaksolla yhtenä tavoitteena on, että opiskelijat olisivat avoimia oman työn ja palveluiden arvioinnissa. Kun työtekijä on herkkä arvioimaan työn ja palveluiden kehittämistarpeet, hän pystyy näkemään haasteet eri näkökulmista ja arvioimaan haasteita monipuolisesti.

”Koen, että pystyn nyt monipuolisemmin valitsemaan erilaisia tapoja kehittää toimintoja. Koen myös, että minulla on nyt enemmän työkaluja kehittämiseen ja pystyn hyödyntämään asiakaskokemusta vahvemmin soten kehittämisessä.”

”Olen tullut rohkeammaksi ja uteliaammaksi, yritän katsoa boksin ulkopuolelta asioita laaja-alaisemmin. ”

”Osaan nyt entistä paremmin ottaa huomioon ja osallistaa myös asiakasta.”

Saamiamme palautteita on nyt hyödynnetty toisen pilottikoulutuksen suunnittelussa ja kehittämisessä. Olemme aikatauluttaneet opintojaksoa pidemmälle ajalle ja myös lähipäivien rakennetta muutetaan, niin että pienryhmätyöskentelylle on hiukan enemmän aikaa. Myös kyselytuntien lisäksi tarjotaan opiskelijoille ohjaustunteja esim. prototyypin esittelyyn liittyen.

Palvelumuotoilun kurssi on antanut valmiuksia ihmiskeskeiseen palveluiden kehittämiseen. Asiakaslähtöinen kehittäminen parantaa palveluiden laatua. Myös kriittinen ajattelu oman työyhteisön toiminnan kehittämisessä on lisääntynyt koulutuksen aikana. Ennen toteutusta asetimme kurssille selkeän osaamistavoitteen – opiskelijalla on halua ja taitoa kehittää julkisia, yksityisiä ja kolmannen sektorin hyvinvointi- ja sote-palveluita ihmislähtöisemmiksi sekä vaikuttavammiksi. Ainakin opiskelijapalaute osoittaa, että tavoitimme hyvin tämän tavoitteen.

”Jatkokoulutusta toivon todella!”

”Kurssi antoi enemmän kuin olisin koskaan voinut odottaa.”

”Toivon, että opintojakso ja koulutus saavat minut ohjautumaan uusiin työtehtäviin.”

”Halu päästä käyttämään opittua motivoi hakeutumaan palvelujen kehittämisen pariin.”

”Tähän mennessä paras kurssi, näitä lisää!”

Keväällä 2022 alkaa koulutuksen toinen pilottitoteutus. Tämän jälkeen kehitämme erikoistumiskoulutusta edelleen ja pyrimme toteuttamaan sen hankkeessa olleiden ammattikorkeakoulujen kanssa yhteistyönä vuonna 2024.

Anna-Leena Ruotsalainen, lehtori, terveysala, UUDO-hanke
Timo Sirviö, lehtori, Savonia School of Design, UUDO-hanke