Arviointia on lastensuojelulaitoksissa tehty aina. Kuitenkin arviointiprosessiin ei välttämättä ole kiinnitetty huomiota tarpeeksi, ja näin ollen arvioinnit ovat voineet jäädä pinnallisiksi ehkäpä vain asiakaskirjausten pohjalta tehdyiksi arvioiksi. Arkihavainnoinnin pohjalta tehdyt asiakaskirjaukset, sekä muut alussa saadut esitiedot esimerkiksi koulumaailmasta ovat toki oleellinen osa arvioinnissa käytettyä tietoa. Mutta ilman strukturoitua arvioinnin mallia nuorella tai vaikkapa vanhemmilla oleva tieto nuoren tilanteesta voi jäädä pimentoon tai ainakin suppeaksi.

Arviointi ammattilaisten ja asiakkaiden yhteistyön mahdollistajana

Usein lastensuojelulaitoksen työntekijät alkavat selvittämään nuoren kanssa tilanteessa kriisissä olevia asioita, jolloin itse alkuperäinen syy elämäntilanteen kärjistymiselle ja sen avaama ymmärrys nuoren tilanteesta jää taka-alalle. Laadukkaan arvioinnin mahdollistama kattava elämäntilanteen kartoitus antaa nuorelle sekä vanhemmille mahdollisuuden keskittyä ongelman sijasta ilmiöihin ongelman taustalla. Arviointi toimii myös nuoren ja hänen vanhempiensa sekä laitoksen henkilökunnan yhteistyön käynnistäjänä, jolloin osapuolet pääsevät tutustumaan toisiinsa heti alkuvaiheessa. Tämä luo pohjaa tulevalle jatkoyhteistyölle, kun aktiivisen yhteistyön mahdollistama tutuksi tuleminen ja luottamuksen rakentuminen on käynnistetty heti.

Perheiden osallisuus yhteistoiminnallisessa arvioinnissa

Opinnäytetyössäni (Arviointipalvelu lastensuojeluyksikköön: Yhteiskehittämistyö arviointijaksosta) arviointipalvelun kehittämistarpeen keskeisinä ajatuksina olivat laadukas ja tasavarma arviointikokonaisuus laitoksessa, asiakkaan ja perheen osallistaminen prosessiin heti alkuvaiheessa ja yhteistyön mahdollistaminen sekä luottamuksen rakentuminen ammattilaisten ja asiakkaan ja perheen välille. Kehitimme yhteistoiminnallisella tavalla arviointipalvelujakson lastensuojeluyksikköön. Alkuvaiheessa keskityin miettimään, mitä kaikkea arviointikokonaisuuden tulisi sisältää, jotta sillä saataisiin haluttu tarkoitus asiakkaan palvelupolulle. Arkihavainnointi ja tiedonkeruu nuoren elinympäristöstä (koulu, perhe, viranomais- ja muut tukikontaktit ja kaveripiiri) ovat tärkeitä tiedonlähteitä. Tämän lisäksi koin tarpeelliseksi miettiä, millä tavalla tulisi varmistettua, että saataisiin tietoa monipuolisesti eri elämän osa-alueista.

Pysäkkimallista tukea arviointiin

Ratkaisuksi tähän laadin nuoren ja vanhemman keskustelulomakkeiden sisällöt Pysäkkimallissa käytettävien eri elämän osa-alue kohtien pohjalta. Pysäkkimalli on rakennettu sosiaalityöntekijöille palveluntarpeen arvioinnin tekemisen tueksi, ja on rakennettu siten, että oikein käytettynä se antaa kokonaisvaltaisen kuvan nuoren ja perheen tilanteesta. Nuoren kanssa käytävä keskustelulomake on rakennettu siten, että halutessaan vanhempi voi yhdessä laitoksen arviointia tekevän ammattilaisen kanssa peilata näitä vanhemmuuden valmiuksien eri alueisiin. Vanhemmuuden valmiuksien arvioiminen antaa vanhemmalle mahdollisuuden tutkia hänen vanhemmuuden voimavarojaan ja tarkastella alueita, joita vahvistamalla voisi paremmin olla tukena nuoren haastavassa tilanteessa.

Motivoiva haastattelu lähestymistapana

Arviointiprosessia läpileikkaava lähestymistapa ammattilaisille haettiin Motivoiva Haastattelu- menetelmästä, johon henkilökunta on koulutettu ja sitä ylläpidetään säännöllisin koulutuksin. Menetelmän käyttö tuo ammattilaisen nuorelle helpommin lähestyttävämmäksi ja menetelmä aktivoi nuorta itseään sanoittamaan omaa elämäntilannettaan avoimilla kysymyksillä.

Yhteiskehittämisellä toimivuutta

Arviointipalvelu sisältää keskustelulomakkeet, arviointipalvelun aikataulutuksen sekä työohjeet ammattilaiselle sekä loppulausuntopohjan, jota sosiaalityöntekijä voi käyttää päätöksentekonsa tukena asiakassuunnitelmapalaverissa. Arviointia hiottiin käytännön työskentelyn kautta ensin tiiviisti puolen vuoden aikana. Tällöin niin asiakas ja tilaajapalautteiden sekä suurelta osin henkilökunnalta saadun palautteen kautta prosessia arvioitiin jopa viikon välein ja tehtiin tarvittavia muutoksia lomakkeisiin, jotta ne saatiin korreloimaan käytännön työn kanssa sopuisasti. Tämän jälkeen työskenneltiin puoli vuotta ja testaten ajan kanssa palvelun toimivuutta osana laitospalvelua. Tällä hetkellä arviointipalvelu toimii tarkoituksenmukaisesti laitoksessa ja on vakiintunut osaksi palveluprosessia. Arviointipalvelu tuottaa laatua laitokselle ollen kiinteä osa palveluntoteuttamista, ja tutkitun tiedon vieminen käytännön tasolle toteutettavaksi osaksi palvelukokonaisuutta myös varmistaa tämän.

Kirjoittaja:
Veli Leskelä,
sosionomi (YAMK)- opiskelija
Savonia-ammattikorkeakoulu
veli.leskela@edu.savonia.fi