Savonia-artikkeli: Digitaalisia palveluja mutta myös perinteisiä kasvokkain kohtaamisia

Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen YAMK-tutkinto-opiskelija, sairaanhoitaja Heini Suhonen tarkasteli opinnäytetyössään sähköisten palveluiden käyttöä osana mielenterveys- ja päihdeasiakkaan hoitopolkua.

Maailman muuttuessa entistä enemmän digitaalisempaan suuntaan, haastaa se muiden terveyspalveluiden ohella myös mielenterveys- ja päihdepalveluiden järjestäjiä kehittämään palveluitaan entistä asiakaslähtöisemmäksi ja monimuotoisimmiksi.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa jo olemassa olevien sähköisten palveluiden käyttökokemuksia Keski-Uudenmaan sotekuntayhtymän alueella Hyvinkään, Järvenpään, Nurmijärven, Mäntsälän ja Tuusulan mielenterveys- ja päihdepalveluita käyttäviltä asiakkailta. Tulevaisuudessa tavoitteena olisi kehittää palveluita paremmin asiakkaiden tarpeita ja toiveita vastaaviksi.

Keski-Uudenmaan sotekuntayhtymän alueella tutkimukseen osallistujien käytössä oli useita erilaisia sähköisiä asiointikanavia. Tutkimukseen vastanneista asiakkaista suurin osa noin 90 prosenttia oli käyttänyt Omakannan sähköistä terveystietopalvelua. Osallistujista lähes kolmannes oli käyttänyt sähköistä Klinik 24h -asiointipalvelua hakeutuakseen hoitoon.

Hoidossa ollessa puolestaan noin 27 prosenttia vastaajista oli käyttänyt Terveyskylän verkkopalvelussa olevaa Mielenterveystaloa osana mielenterveys- ja päihdehoitoaan. Näiden sähköisten palveluiden lisäksi asiakkaiden käytössä oli myös Microsoft Teams – etävastaanotto, MyKeusote -mobiilisovellus, Omaolo ja Videovisit -etävastaanotto.

Tutkimukseen osallistuneet asiakkaat kokivat sähköisten palveluiden myötä hoitoon hakeutumisen kynnyksen madaltuneen ja hoitoon pääsyn helpottuneen. Osallistujat kokivat sähköiset palvelut nopeana ja käytännöllisenä tapana asioida mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Sähköisten palveluiden ja etäasioinnin myötä hoidon saatavuuden koettiin parantuneen ja palveluiden monipuolistuneen.

Nämä mahdollistivat myös etäyhteydellä ryhmiin osallistumisen ja työntekijän etätapaamisen. Kansainvälisen tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaisia eli hoitoon pääsy nopeutuu ja helpottuu sähköisten palvelujen myötä. Lisäksi niissä korostetaan myös sitä, etteivät sähköiset palvelut saa olla ainoita saatavilla olevia palveluita. Sähköiset palvelut nähdään hyvinä täydentävinä ja hoitoa monipuolistavana osana muita mielenterveys- ja päihdepalveluita. Sähköisten palveluiden avulla tavoitetaan mm. sellaisia asiakasryhmiä, jotka eivät muutoin pääsisi mielenterveyspalveluihin joko pitkien välimatkojen tai muiden tekijöiden vuoksi. Tämä korostuu erityisesti lasten, nuorten ja ikäihmisten kohdalla.

Sähköiset mielenterveys- ja päihdepalvelut nähdään tulevaisuuden palveluina. Tulevaisuudessa palvelujen käyttäjät toivoisivat sähköisten palveluiden kehittämistä entistä laaja-alaisemmiksi palvelukokonaisuuksiksi unohtamatta kuitenkaan perinteisiä työntekijän vastaanottoja. Asiakkaat toivoisivat hoitonsa tueksi sähköistä omahoitoportaalia, missä he voisivat tehdä tehtäviä, seurata omaa kehittymistään ja saada kannustavaa palautetta työntekijältä. Omahoitoportaalin toivotaan pitävän sisällään myös mahdollisuuden vertaistukeen.

Sähköisten palveluiden ohella merkittävä osa asiakkaista toivoo myös perinteisiä työntekijän vastaanottopalveluita osaksi hoitoaan. Tulevaisuudessa sähköisen digiklinikan kehittäminen ja kehittyminen osana mielenterveys- ja päihdepalveluita nähdään mahdollisena, mutta se ei ole vielä ajankohtaista. Tällä hetkellä tärkeämpänä nähdään nykyisten palvelujen aukioloaikojen laajentaminen virka-ajan ulkopuolelle, videovastaanottojen tarjoaminen ja erilaisten sovellusten hyödyntäminen osana asiakkaan yksilöllistä hoitoa. Näiden avulla pystyttäisiin jo nyt paremmin vastaamaan asiakkaiden yksilöllisempään hoidon tarpeeseen.

Kirjoittajat:

Heini Suhonen, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen, YAMK-tutkinto-opiskelija, sairaanhoitaja

Marja-Liisa Rissanen, Master School, yliopettaja