Savonia-artikkeli: Eläinten terveydenhuoltotyö on eläinten ja ihmisten terveyttä sekä elintarviketurvallisuutta

04.10.2021   ArtikkelitLuonnonvara-ala

Terveydenhuolto on nautatilalle ulkopuolinen silmäpari toiminnan kehittämiseen ja terveyden parantamiseen.

Ennakoiva terveydenhuoltotyö on sii­linjärveläiselle ternikasvattamolle rutiinia. Vaikka suositus siihen tuli alun perin teurastamolta, Eljas Ylö­nen ei koe sitä pakoksi. – Pidän terveydenhuoltoa kaikin puolin kannatettavana asiana. Kaikille tiloille on hyväksi saada välillä ulkopuolinen näkö­kulma toiminnalleen. Aina löytyy uusia, jos­kus pieniäkin asioita, joita ei itse olisi huo­mannut.

Eläinlääkäri tekee vasikoille tulotarkastuk­sen kaksi viikkoa uuden erän saapumisesta. Vasikat nupoutetaan ja kaikilta mitataan kuume. Jos vasikalla on kuumetta ja muita oireita, aloitetaan lääkitys heti. Lievästi kuu­meilevat, mutta muuten oireettomat jäävät tarkkailulistalle. – Lääkinnän tarve on vaihdellut paljon. Muutama vuosi sitten oli ryhmiä, joissa oli hoidettava jopa puolet. Nyt hoidettavia on alle 20 prosenttia eli suunta on hyvä. Suurin osa hoitoa vaativista on hengitystietulehduk­sia. Napa-, nivel- ja sorkkavälin tulehduksia on vain yksittäisillä vasikoilla.

Erityisesti teinien sairastavuutta on vähentänyt rokotus, joka pakkausselosteen mukaan antaa suojaa parainfluenssa-3-viruk­sen ja BRS-viruksen (rs-virus) aiheuttamaa infektiota sekä kliinisiä oireita vastaan. Se toimii myös Mannheimia haemolytica sero­tyyppi A1:ä vastaan ja auttaa vähentämään infektioita, kuolleisuutta, kliinisiä oireita, keuhkomuutoksia ja bakteerien tunkeutu­mista keuhkoihin.

Vasikat rokotetaan muutama päivä nupou­tuksen jälkeen ja toisen kerran kuukauden kuluttua. Rokote on ollut käytössä nelisen vuotta.

Tulotarkastukset ja terveydenhuoltokäyn­nit tekee sama eläinlääkäri, Emovetin Mari Utriainen. Eläinlääkärin tuttuus on Ylösen mielestä etu. Keskustelu ja parannusten suunnittelu sujuu, kun eläinlääkäri tuntee tilan ja isäntäväen.

Erityisesti Ylönen arvostaa sitä, että eläin­lääkäri on varannut käynnilleen aikaa, eikä kiirettä ole. Ylönen käyttää Emovetin palve­luita myös akuuteissa tapauksissa. Säännöl­listen käyntien myötä tilalla on lääkeluovu­tussopimus ja kaikki lääkinnät merkitään Nasevaan.

Ostoväkirehu vei haittalinnut

Tilalle tulee 110 ternivasikkaa noin parin kuukauden välein vanhaan navettaan remontoituun terniosastoon. Vasikat ovat kahdessa osastossa ruokintapöydän molem­min puolin. – Vanhat rakenteet sanelevat ryhmäkooksi 55 vasikkaa. Pienemmät ryhmät olisivat toki parempi ratkaisu, mutta näilläkin on pär­jätty.

Muutama vuosi sitten Ylönen pienensi ryhmäkokoa kymmenellä vasikalla ja myko-plasmaa vaikuttaa olevan nyt vähemmän, mikä on myös parantanut vasikoiden terve­yttä. Kryptosporidioosilta tila on säästynyt.

Osaltaan tilannetta parantavat myös eläinlääkärin kanssa käytyjen keskustelujen myötä teininavettaan asennetut puhaltimet. Kesähelteillä ne tuovat merkittävää helpo­tusta ilmanvaihtoon.

Hengitystietulehdusten ohella Ylönen on huolissaan salmonellariskistä. Vasikoiden mukana se voi tulla, mutta lintujen tuoma riski tilalla on pienentynyt ostoväkirehuun siirtymisen myötä. Murskevilja houkutteli paljon haittalintuja, mutta sen käytön lopet­tamisen myötä linnut hävisivät.

– Laskin, että oman viljan käyttö kaikkine kuluineen ja siilon uusimisineen on saman hintaista kuin ostettava väkirehu, joten siir­ryin käyttämään sitä. Haittalintujen häviä­minen tuli hyvänä lisänä.

Ternivasikoiden laatu on parantunut

Ternivasikoita tilalla on kasvatettu kymme­nisen vuotta. Sitä ennen vasikat kasvoivat ternistä teuraaksi. – Teurastamolta ehdotettiin siirtymistä ter­nivasikoiden kasvattamiseen ja kun niistä oli jo kokemusta ja vanhoista tiloista sai koh­tuullisella remontilla sopivat, siirryin koko­naan ternien kasvattamiseen.

Vasikat tulevat Itä-Suomen alueelta ja yhdessä erässä on yleensä vasikoita yli kym­meneltä tilalta. Ylönen kiittelee vasikoiden olevan pääsääntöisesti hyvin hoidettuja, ongelmatapaukset ovat yksittäisiä. Kuu­meisten vasikoiden määrä on hänen arvi­onsa mukaan vähentynyt.

Juotolta vierotetut siirtyvät toiseen navet­taan, jossa on osastot 2–4 kuukauden ikäi­sille ja 4–6 kuukauden ikäisille. Ryhmät säilyvät samoina kuin ternivaiheessa. Lan­takäytävä on ritiläpalkkia ja sen takana on turpeella kuivitettu makuualue. Yhteensä vasikkapaikkoja on kahdessa navetassa 330.

Vasikat saavat juomaa automaatista noin yhdeksän litraa päivässä, väkirehua ja säilö­rehua on tarjolla ruokintapöydällä vapaasti. Myös teiniosastoilla väkirehua ja säilörehua on tarjolla vapaasti.

Vasikkapula on pidentänyt odotusaikoja jonkin verran, mutta toistaiseksi vasikoita on tullut kohtuullisella aikataululla. Leh­mävasikoista liki kaikki ovat liharoturistey­tyksiä ja sonnivasikoissakin niiden määrä on lisääntynyt.

Vasikat siirtyvät loppukasvattamoon 5,5–6 kuukauden iässä. Suurimmat sonnivasikat ja lehmävasikat valikoidaan jatkokasvatukseen ensin ja loput lähtevät yleensä pari viikkoa myöhemmin.

Eeva-Kaisa Pulkka

Kirjoittaja on agronomi, MMM, maanviljelijä ja vapaa toimittaja. Hän kirjoittaa Eläinterveyttä ja ekonomiaa -hank­keen palkkaamana toimittajana.

Lue lisää hankkeesta:https://etko.savonia.fi/

Artikkeli julkaistaan alkuperäisen artikkelin julkaisijan luvalla: KMVET, Kotieläinten terveydenhoitolehti 4/2021.