Savonia-artikkeli: Etäkontakti osana kokonaisvaltaista palliatiivista hoitoa

#SavoniaAMK

Teknologian kehittyminen ja digitaaliset yhteydet ovat laajentaneet mahdollisuuksia potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen väliseen kohtaamiseen, kommunikaatioon ja potilaiden voinnin seurantaan. Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuteen ja esteettömyyteen voidaan vaikuttaa digitaalisten ratkaisujen avulla, näin voidaan edistää palveluiden yhdenvertaista saatavuutta erityisryhmille sekä haja-asutusalueille.

Digitalisaatio ja kehittyvät sovellukset tarjoavat yhä enemmän mahdollisuuksia hyödyntää tietokoneen ja mobiililaitteiden kautta tapahtuvaa hoitoa. Teknologisten ratkaisujen avulla lisätään terveysalan toimijoiden välistä kommunikaation sujuvuutta ja nopeutetaan diagnostiikkaa, tutkimuksia, hoitoa ja hoidon arviointia.

Palliatiivisten potilaiden ja ammattilaisten kokemukset etäkontaktin käytöstä

Siun soten Palliatiivisessa keskuksessa otettiin käyttöön etäkontakti osana palliatiivista hoitoa keväällä 2022, jonka jälkeen toimintamallia arvioitiin sekä potilaiden että heitä hoitaneiden ammattilaisten kokemusten perusteella.

Etäkontaktin myönteisenä asiana pidettiin toisen ihmisen kasvojen, ilmeiden ja eleiden näkemistä keskustelun yhteydessä. Etäkontaktin käyttö koettiin pääosin luonnolliseksi ja sujuvaksi vaihtoehdoksi verrattuna puhelinkontaktiin tai fyysiseen tapaamiseen, lisäksi potilaiden näkökulmasta raskaaksi koettu matkustaminen jäi pois. Ammattilaisten mukaan etäkontakti soveltuu käytettäväksi tilanteissa, joissa potilaan ja ammattilaisten välille on jo muodostunut hoitosuhde ja potilaan hoitolinjaus on selvillä. Etäkontaktia voidaan hyödyntää esimerkiksi tilanteessa, jossa potilaan voinnissa tapahtuu äkillinen muutos, mikä vaatii lääkärin arviota jatkohoidon suunnittelemiseksi.

Etäkontaktin käytön haasteena pidettiin ajoittaista teknologian jäykkyyttä sekä etäyhteyden nopeatempoisuutta, jolloin arkipäiväiselle kuulumisten vaihdolle ei jäänyt tilaa. Lisäksi ammattilaiset kokivat potilaan hoidon tarpeen arvioinnin haasteellisemmaksi etäkontaktin kautta fyysiseen läsnäoloon verrattuna.

Etäkontakti soveltuu hyvin palliatiiviseen hoitotyöhön

Etäkontaktia voidaan hyödyntää osana palliatiivista hoitotyötä kommunikaation ja sujuvan yhteistyön edistämiseksi niin ammattilaisten, kuin potilaan ja ammattilaisten välillä. Etäkommunikaation avulla potilaan hoitopolkuja ja palvelujärjestelmiä voidaan sitoa eheämmiksi esimerkiksi kotihoidon ja sairaalan välillä. Kokemusten perusteella sekä palliatiiviset potilaat että hoitoa toteuttavat ammattilaiset pitävät etäkontaktin käyttöä toimivana ja hyvänä kohtaamisen apuvälineenä. Hoitosuhteen alussa on kuitenkin tärkeää tavata fyysisesti kasvotusten. Hoidon suunnittelussa tulee arvioida yksilöllisesti etäkontaktin soveltuvuutta hoidon toteutukseen.

Ammattilaiset tarvitsevat jatkossa koulutusta etäkontaktin käyttämiseen hoitotyössä. Koulutusta tarvitaan erityisesti tekniseen ja digitaaliseen osaamiseen sekä kommunikaatioon ja kohtaamiseen etäyhteyden välityksellä. Palliatiivinen hoitotyö on erityisen sensitiivinen hoitotyön osa-alue ja potilaiden tarpeet ja kommunikaation muutokset saattavat muuttua nopeasti. Etäkontaktia voidaan hyödyntää osana hoitoa, mutta fyysistä läsnäoloa sitä ei voida kokonaisuudessaan korvata herkkyyden ja inhimillisyyden säilyttämiseksi.

Kirjoittajat:

Maarit Koskenperä & Anniina Ryynänen, Kliininen asiantuntija (YAMK), palliatiivinen hoitotyö, sairaanhoitaja, Siun sote.
Elina Turunen, TtT, lehtori, Savonia-AMK.

Lähteet:

Hancock, Sophie, Preston, Nancy, Jones, Helen & Gadoud, Amy 2019. Telehealth in palliative care is being described but not evaluated: a systematic review. BNC Palliative Care, 1–15.

Koskenperä, Maarit & Ryynänen, Anniina 2022. Potilaiden ja ammattilaisten kokemukset etäkontaktin käyttöönotosta palliatiivisessa hoitotyössä – Laadullinen interventiotutkimus. Kliininen asiantuntija, palliatiivinen hoito YAMK. Savonia ammattikorkeakoulu.

Seppälä, Antto & Puranen, Kaija 2019. Sote-tieto hyötykäyttöön 2020 strategian väliarviointi: Loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:1. Julkaistu 28.1.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4023-9

Sipponen, Sirkka 2020. Kotihoidon hoitohenkilöstön kokemuksia etäkäynneistä. Pro gradu -tutkielma. Hoitotiede. Terveystieteiden tiedekunta. Itä-Suomen yliopisto. https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/23808/urn_nbn_fi_uef-20201516.pdf.

WHO 2016. Telehealth. Global Health Observatory (GHO) data. https://www.who.int/gho/goe/telehealth/en/