Iäkkäiden kuntoutus entistä tärkeämpää

Iäkkäiden ihmisten kuntoutus korostuu väestön vanhetessa (Cieza ym. 2019). Globaalisesti ja Euroopan tasolla kuntoutuksen tarve tunnistetaan (Stucki ym. 2020). Kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisfoorumi raportti kuntoutuksen osaamis- ja työelämätarpeista (Pekkonen ym.2022) nostaa esille ikääntyneiden kuntoutuksen kehittämistarpeen sekä ikääntyneiden ihmisarvon että kansantalouden näkökulmista. Raportissa todetaan, että ”perusterveydenhuollon voimavaroja ja moniammatillisuutta on vahvistettava ja kuntouttavaa työotetta edellytettävä kaikilta ikääntyneiden parissa työskenteleviltä. Ympärivuorokautisen hoidon tavoitetasoksi on asetettava enintään 6 % yli 75-vuotiaista”. Tulevat hyvinvointialueet haastetaan kehittämään joustavasti saavutettavia kuntoutuspalveluita iäkkäille henkilöille ja panostamaan erityisesti pitkäaikaissairauksien kuntoutukseen, jossa kuntoutustarve on suuri (Kamenov ym. 2019).

Tulevaisuuden fysioterapeutit tarvitsevat iäkkäiden ihmisten kuntoutusosaamista

Savonia-ammattikorkeakoulun fysioterapeutin tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa ikääntyneiden kuntoutus on huomioitu laaja-alaisesti. Fysioterapiakäytännöt III -opintojaksolla syvennytään iäkkäiden ihmisten toimintakyvyn häiriöihin, geriatriaan sekä fysioterapeuttiseen ohjaukseen ja neuvontaan. Opintojakso toteutettiin luennoiden, simulaatioita pitäen ja opiskelijoiden itsenäisin tehtävin ja tenttien. Viime lukukaudella opintojaksolle osallistui myös ulkomaalainen vaihto-opiskelija, jolloin teoriaopetus pidettiin englanniksi. Simulaatioiden teemoina olivat iäkkään ihmisen kohtaaminen ja toimintakyvyn arviointi.

Opintojaksolla opiskelijat tekivät itsenäisesti kaksi tehtävää. Ensimmäisessä tehtävässä opiskelijat haastattelivat itsenäisesti yhtä yli 65-vuotiasta henkilöä. Tehtävän tavoitteena oli, että opiskelijoille muodostuu kokonaisvaltainen käsitys ikääntyneen ihmisen elämänkulusta, toimintakyvystä, voimavaroista ja osallistumisen rajoitteista. Haastattelussa käytettiin Äijön & Lönnroosin (2016) koostamaa kokonaisvaltaista toimintakyvyn arviointilomaketta ja tulokset raportoitiin mukaillen rakenteisen kirjaamisen otsikointia (Kauvo & Virkkunen 2022). Toisessa tehtävässä opiskelija suunnitteli liikunta- ja voimaharjoittelusuosituksiin pohjautuen iäkkäälle henkilölle voimaharjoitteluohjelman esimerkiksi kaatumisten ja sarkopenian ehkäisemiseksi.

Opintojakson numeerinen arviointi muodostui esseemuotoisesta ryhmätentistä. COVID-19-pandemian takia ryhmätentti järjestettiin etäyhteydellä opiskelijoiden työskennellessä kolmen hengen ryhmissä. Opintojakson lopuksi ryhmätentin yhteydessä suomenkielisiltä opiskelijoilta kerättiin palautetta, johon kaikki 42 opiskelijaa vastasivat. Palautekyselyssä kartoitettiin opiskelijoiden näkemyksiä opintojakson sisällöistä, käytetyistä opetusmenetelmistä, verkko-oppimisympäristöstä ja omien oppimistavoitteiden saavuttamisesta.

Opiskelijoiden antamaa palautetta opintojaksosta

Opettavaisimpina opetusmenetelminä pidettiin ryhmätenttiä (88,1 %, n=37), simulaatioita (71,4 % n=30) ja voimaharjoitteluohjelman suunnittelua (66,7 %, n=28). Luento-opetus oli neljänneksi suosituin opetusmenetelmä (64,3 %, n=27). Itsenäiset tehtävät ja ikäihmisen haastattelu saivat melkein yhtä paljon kannatusta (noin 34 %). Opiskelijat kuvasivat kokemuksiaan ryhmätentistä ja simulaatioista seuraavasti “sai porukalla lyödä viisaat päät yhteen” ja toisaalta simulaatiot “olivat hyvin aidon tilanteen kaltaisia”.

Moni vastasi oppineensa opintojaksolla paljon uutta ikääntymismuutoksista ja ikääntyneen fysioterapiasta ja kuntoutuksesta, joskin muutama koki aiheiden olleen entuudestaan tuttuja. Yksi opiskelija kuvasi kokemustaan seuraavasti, “luennoilta sain hyvää uutta tietoa aiheeseen liittyen ja tehtävissä pääsin hyödyntämään tietoa konkretiaan”. Opintojakson aikana opiskelijat kokivat oppineensa näyttöön perustuvaa tietoa ja tiedon soveltamista käytäntöön, jota opiskelijat kuvasivat seuraavasti ”Mielestäni osaan nyt parhaiten analysoida ja valita iäkkäälle yksilöllisesti parhaiten soveltuvat ohjausmenetelmät.” ja ”Mielestäni osaan soveltaa ja arvioida kokonaisvaltaisesti ikääntyneen toimintakykyä ja fysioterapiaa. Osaan myös soveltaa ohjausmenetelmiä ja käyttää monipuolisesti eri tapoja”. Opintojaksolla yhteiset keskustelut koettiin hyviksi ja osa opiskelijoista jäikin kaipaamaan osallistavampaa opetusta.

Palautekyselyn perusteella suomenkieliset opiskelijat kokivat englanninkielisen opetuksen haastavaksi ja osin omaa oppimistaan vaikeuttavaksi muun muassa opiskelijan heikon englannin kielen osaamisen takia. Osa koki itsenäistä opiskelua olevan opintojaksolla liian paljon, kun taas osa piti itsenäistä opiskelua hyvänä, sillä tehtäviä on saanut tehdä omaan tahtiin. Kokonaisuutena opetus ja valitut opetusmenetelmät koettiin mielekkäiksi ja toimiviksi.

Tulevaisuuden opetuksen kehittämisajatuksia

Erilaisten opetusmenetelmien käyttäminen opetuksessa monipuolistaa oppimista ja tukee erilaisia oppimistapoja. Opettajavetoisen opetuksen on havaittu lisäävän yliopisto-opiskelijoiden kognitiivista osallistumista, mielenkiintoa, oppimistuloksia ja akateemisten taitojen kehittymistä, kun taas opiskelijoita aktivoivat opetusmenetelmät heikensivät edellä mainittuja osa-alueita (Fisher & Hänze 2019). Kokemuksellinen oppiminen, kuten simulaatiot, tukee fysioterapeuttiopiskelijoiden itseluottamuksen kehittymistä (Hough ym. 2019; Roberts & Cooper 2019) ja taitojen oppimista (Walker & Roberts 2020).

Opetussisällöt tulee aina päivittää tuoreeseen näyttöön perustuvaan tietoon pohjaten. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden kielitaidon vahvistumista tulee tukea englanninkielisen opetuksen avulla koko opintojen ajan. Tulevaisuuden iäkkäiden ihmisten fysioterapian asiantuntija osaa niin käytännön kuin uuden tiedon saavuttamisen ja jalkauttamisen käytäntöön iäkkäiden kuntoutujien parhaaksi. Tätä kohden vahvasti opetusta kehittäen.

Kirjoittajat:
Marja Äijö TtT, ft, gerontologian ja kuntoutuksen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu, marja.aijo@savonia.fi
Saijamari Hiltunen TtM, ft, AmO, fysioterapian lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, saijamari.hiltunen@savonia.fi

Lähteet:
Cieza A, Causey K, Kamenov K, Hanson SW, Chatterji S & Vos T. 2020. Global estimates of the need for rehabilitation based on the Global Burden of Disease study 2019: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2019. Lancet, 19;396(10267):2006-2017. doi: 10.1016/S0140-6736(20)32340-0.

Fisher E & Hänze M. 2019. Back from “guide on the side” to “sage on the stage”? Effects of teacher-guided and student-activating teaching methods on student learning in higher education. International Journal of Educational Research. (95), 26-35.

Hough J, Levan D, Steele M, Kelly K & Dalton M. 2019. Simulation-based education improves student self-efficacy in physiotherapy assessment and management of pediatric patients. BMC Med Educ. 16;19(1):463. doi: 10.1186/s12909-019-1894-2.

Kamenov K, Mills JA, Chatterji S, Cieza A. 2019. Needs and unmet needs for rehabilitation services: a scoping review. Disabil Rehabil. 41(10):1227-1237.

Kauvo T & Virkkunen H. 2022. (toim.) Potilastiedon kirjaamisen yleisopas. Versio 3/2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Pekkonen M, Holvikivi J, Haapala E, Hiekkala S, Korpi J, Nummelin I, Raassina S, Rannisto S, Seppänen S, Teittinen A, Työläjärvi R. 2022. Kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisfoorumi Kuntoutuksen osaamis- ja työelämätarpeet. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Sosiaali- ja terveysministeriö. Saatavissa: https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/90d774f1-6f16-4b5f-881b-709dac418d75/29698060-f6bf-4041-b776-6d446fb27446/RAPORTTI_20220119114212.pdf

Roberts F & Cooper K. 2019. Effectiveness of high fidelity simulation versus low fidelity simulation on practical/clinical skill development in pre-registration physiotherapy students: a systematic review. JBI Database System Rev Implement Rep. 17(6):1229-1255. doi: 10.11124/JBISRIR-2017-003931.

Stucki G, Bickenbach J, Kiekens C, Negrini S, Stam HJ; The European Academy of Rehabilitation Medicine. 2020. Reflections of the European Academy of Rehabilitation Medicine on the first global estimates of the need for rehabilitation and the implications for physical and rehabilitation medicine. J Rehabil Med. 2020 Dec 22;52(12):jrm00131. doi: 10.2340/16501977-2784.

Walker CA, Roberts FE. 2020. Impact of Simulated Patients on Physiotherapy Students’ Skill Performance in Cardiorespiratory Practice Classes: A Pilot Study. Physiother Can. 2020 Summer;72(3):314-322. doi: 10.3138/ptc-2018-0113.

Äijö M & Lönnroos E. 2016. Toimintakyvyn moniammatillinen arviointi. Lomake opiskelijoiden käyttöön. Savonia-Ammattikorkeakoulu.