Savonia-artikkeli: Hiilitaloudesta biotalouteen – biotalousstrategia

13.12.2021   ArtikkelitBio- ja kiertotalousTKI

Hiilitaloudesta biotalouteen -aamukahvit järjestettiin 19.8.2021 liittyen valmisteilla olevaan Suomen biotalousstrategiaan. Aamukahvien puhujina toimivat Sari Tasa työ- ja elinkeinoministeriöstä, Anne Poutiainen Karelia-ammattikorkeakoulusta sekä Piritta Torssonen Itä-Suomen yliopistosta.

Sari Tasa nosti esille Suomen biotalousstrategian päätavoitteen, joka on biotalouden arvonlisän nostaminen nykyisestä kolmesta prosentista neljään prosenttiin.

Luken tuottaman 2019 vuoden tutkimuksen mukaan biotalouden osuus kansantaloudesta jakaantui seuraavasti; tuotos 16 %, investoinnit 10 %, tavaravienti 31 % ja työlliset 11 %. Biotalouden osuus kansantalouden arvonlisäyksestä oli 13 % 208,0 miljardista eurosta. (Luonnonvarakeskus, 2019) Biotalous kytkeytyy moneen eri strategiaan ja ohjelmaan, joita ovat mm. ilmasto ja energiastrategia, biodiversiteettistrategia, kiertotalouden strateginen ohjelma, muovitiekartta, ilmastoruokaohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025. Tasan puheessa korostui laaja-alaisen yhteistyön tärkeys niin alueellisesti kuin kansainvälisestikin.

Biotalouden määritelmäluonnos:

• Talous, joka käyttää uusiutuvia biologisia luonnonvaroja resurssiviisaasti ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen.
• Tärkeimpiä uusiutuvia biologisia luonnonvaroja Suomessa ovat metsien, peltojen, maaperän, vesistöjen ja meren biomassa eli eloperäinen aines sekä makea vesi. Niitä hyödynnetään raaka-aineina ja jalosteina.
• Tuulivoimaloita ei lasketa biotalouteen.
• Ekosysteemipalvelut ovat osa biotaloutta.
• Biotalous voi sisältää myös luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen pohjautuvien teknologioiden, sovellusten ja palvelujen kehittämistä ja tuotantoa.

Biotalousstrategia, 2014. Graafinen suunnittelu: Jasmin Raitala.

Biotalous syntyy tarpeesta

Anne Poutiaisen puheessa käsiteltiin luonnonvarojen rajallisuutta korostaen tarvetta löytää vaihtoehtoja uusiutumattomille raaka-aineille. Poutiainen kertoi biotalouden tarpeen nousevan väestön kasvusta, ilmastonmuutoksesta, materiaalien tehottomasta käytöstä, sekä uusiutumattomien raaka-aineiden niukkuudesta. Väestön kasvun vuoksi 2030 maailmassa tarvitaan 50 % enemmän ruokaa, 45 % enemmän energiaa ja 30 % enemmän vettä. (Biotalousstrategia, 2014.)

Poutiainen jakoi tietoa kahden opintopisteen laajuisesta koulutuksesta, jossa keskitytään keskeisiin määritelmiin ja toimialoihin, Suomen biotalousstrategiaan, biotalouden sääntelyyn, tulevaisuuteen ja uusiin mahdollisuuksiin, sekä oman biotalousosaamisen pohdintaan. Poutiaisen mainitsema verkkokurssi on osa biotalouden erikoistumiskoulutuksen kokonaisuutta.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää biotalouden monialaisuuden. Koulutuksessa opiskelija oppii uutta biotalouden mm. kehittämisestä, innovoinnista ja viestinnästä.

Jos koulutus herätti mielenkiintosi, voit hakea mukaan seuraavaan toteutukseen Biotalouden erikoistumiskoulutukseen 1.10.-1.11.2021. Lue lisää koulutuksesta ja opiskelijoiden kokemuksista ”Hakisinko koulutukseen”-blogikirjoituksesta.

Tuleeko mieleesi jokin ajankohtainen ja sinulle tärkeä aihe, josta haluaisit kuulla lisää? Kerro se meille ottamalla yhteyttä Kasperi Vuorikariin: kasperi.vuorikari@savonia.fi

Joinbio-erkon verkkosivut: https://www.biotalouskoulutusitasuomi.fi/

Kirjoittaja:

Jasmin Raitala, projektityöntekijä, Savonia-ammattikorkeakoulu