Unen merkitys osana työstä palautumista ja työkykyjohtamista, on seikka, johon tulevaisuudessa tulisi kiinnittää yhä enemmän huomiota. Työtehtävät ovat muuttunut henkisesti ja kognitiivisesti vaativammaksi ja työelämän tehokkuuden vaatimukset ovat kasvaneet.
Työ on muuttunut vahvemmin ympärivuorokautiseksi läsnäoloksi ja palvelemiseksi. Unen vaikutusta hyvinvointiin on alettu arvostaa yhä enemmän, mutta silti ihmiset nukkuvat yhä huonommin ja vähemmän.
Hyvällä johtamisella ja vuorovaikutuksella voidaan vaikuttaa unihäiriöiden esiintyvyyteen työpaikoilla
On todettu, että lisääntynyt kokemus oikeudenmukaisesta johtamisesta on yhteydessä unettomuusoireiden vähenemiseen. Vastaavasti, kokemus epäoikeudenmukaisesta johtamisesta johtaa unettomuusoireiden lisääntymiseen. (Halonen ym. 2017; Lallukka ym. 2017.) Eräs keino vaikuttaa työntekijöiden uneen on lisätä työn voimavaratekijöitä kuten esihenkilön antamaa sosiaalista tukea (Sianoja ym. 2019).
”Sleep Well Work Well” -hankkeen (1.1.2019 – 28.2.2021) tavoitteena on ollut edistää työntekijöiden uniterveyttä ja sitä tukevia käytäntöjä organisaatiossa. Tämän lisäksi tavoitteena on ollut parantaa muun muassa työhyvinvointia ja vähentää sairauspoissaoloja. Tämä ESR-hanke on ollut Karelia-ammattikorkeakoulun hallinnoima ja Savonia-ammattikorkeakoulu on toiminut siinä osatoteuttajana.
Kirsi Tepon (2021) Sosiaali ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-opinnäytetyössä tutkittiin Ammattiopisto Spesian työntekijöiden näkemystä oman unen laadusta ja esihenkilön antamasta sosiaalisesta tuesta. Opinnäytetyö liittyi ”Sleep Well Work Well” -hankkeeseen. Työn tavoitteena oli lisätä tietoa lähijohtamisen keinoista työhyvinvoinnin ja työssä palautumisen tukemiseksi. Keskeinen tutkimuskysymys liittyi siihen, miten esihenkilön antama sosiaalinen tuki vaikuttaa unettomuusoireiden kokemiseen.
Esihenkilön sosiaalisella tuella ja unettomuusoireiden kokemisella näyttää olevan yhteys
Tuloksista ilmeni myös se, että lähes puolet vastaajista kärsi jonkinasteisista unettomuusoireista. 40 % vastaajista koki pitkäaikaista unettomuutta (3 kuukautta tai kauemmin). Työstressi ja työhuolet sekä niistä murehtiminen koettiin vaikuttavan eniten yöuniin heikentävästi muihin tekijöihin verrattuna.
Kokemus esihenkilön antamasta sosiaalisesta tuesta on heikompaa unettomuusoireita kokevien kuin ei-unettomuusoireita kokevien kohdalla. Ryhmien välillä voidaan nähdä tilastollisesti merkitseviä eroja. Lisäksi on todettavissa, että esihenkilön sosiaalisen tuen avulla voidaan ehkäistä unihäiriöitä ja tukea näin työstä palautumista. Etenkin esihenkilön antama tuki ja apu työntekijälleen tarpeen niin vaatiessa voidaan todeta merkittäväksi tekijäksi unihäiriöiden ehkäisemisessä.
Myös kokemus siitä, että esihenkilö huolehtii työntekijänsä hyvinvoinnista ja jaksamisesta, nousi tutkimuksessa esille. Esihenkilön välittävä ja arvostava kohtelu voidaan todeta olevan unettomuusoireisilla heikompaa. Työntekijän oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu sekä reiluus ja ystävällisyys voidaan nähdä merkittävinä tekijöinä unettomuusoireita ehkäistäessä.
Sosiaalista tukea voidaan osoittaa olemalla läsnä, kuuntelemalla ja huolehtimalla hyvästä vuorovaikutuksen toteutumisesta
Läsnäoleminen ei aina tarkoita paikalla oloa, vaan useimmiten tieto siitä, että esihenkilö on saavutettavissa, riittää. Sosiaalisen tuen osoittamiseen katsotaan liittyvän myös välittävä kohtelu, kuulumisten kysely ja empaattinen vuorovaikutus. Toimivan vuorovaikutuksen kautta esihenkilö ei edistä pelkästään hyvinvointia, vaan tulee myös tietoiseksi työntekijän resursseista ja työyhteisön tilasta.
Työpaikoilla voidaan kiinnittää huomiota unihäiriöiden esiintyvyyteen sekä esihenkilön sosiaalisen tuen, vuorovaikutuksen ja hyvän johtamisen merkitykseen. Organisaatioissa voidaan tukea työn ja unen välistä suhdetta tiedostamalla unen tärkeys työntekijän työstä palautumisessa. On tärkeää kiinnittää huomiota uneen vaikuttaviin tekijöihin ja toimintamalleihin organisaatioissa.
Uniterveyden edistäminen yksilö-, yhteisö- ja organisaatiotasolla edistää yksilön omaa hyvinvointia, mutta samalla se vähentää niin kansanterveydellisiä kuin taloudellisia haasteita. Hyvä ja laadukas johtaminen onkin eräs tekijä, jolla voidaan vaikuttaa työntekijöiden unihäiriöiden esiintyvyyteen. Esihenkilön sosiaalisella tuella voidaan parantaa työntekijän kokemusta avun saamisesta ja hyvästä kohtelusta, ja siten vaikuttaa unihäiriöiden esiintyvyyteen.
Kirjoittajat:
Kirsi Teppo, Sosionomi (YAMK), Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma
Minna Hoffrén, FT, lehtori, Savonia-amk, Master School
Lähteet:
Halonen, Jaana, Lallukka, Tea, Pentti, Jaana, Stenholm, Sari, Rod, Naja H., Virtanen, Marianna, Salo, Paula, Kivimäki, Mika & Vahtera, Jussi 2017. Change in Job Strain as a Predictor of Change in Insomnia Symptoms: Analyzing Observational Data as a Non-randomized Pseudo-Trial. SLEEP 40 (1), 1–8.
Lallukka, Tea, Halonen, Jaana, Sivertsen, Borge, Pentti, Jaana, Stenholm, Sari, Virtanen, Marianna, Salo, Paula, Oksanen, Tuula, Elovainio, Marko, Vahtera, Jussi & Kivimäki, Mika 2017. Change in organizational justice as a predictor of insomnia symptoms: longitudinal study analyzing observational data as a nonrandomized pseudo-trial. International Journal Epidemiology 46 (4), 1277–1284.
Sianoja, Marjaana, Crain, Tori L., Hammer, Leslie B., Bodner, Todd, Brockwood, Krista J., Lopresti, Matthew & Shea, Steven A. 2019. The Relationship Between Leadership Support and Employee Sleep. Journal of Occupational Health Psychology 25 (3), 187–202.
Teppo, Kirsi 2021. Esihenkilön sosiaalisen tuen merkitys työntekijän unihäiriöiden ehkäisemisessä https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121425760