Savonian hyvinvointikoordinaattori- ja kuntoutuksen YAMK-opiskelijat järjestivät 12.11.2021 seminaarin teemalla Hyvinvoinnin edistäjät jaksamisen lähteillä – MINÄ, ME, YHTEISTYÖ. Seminaari koostui seitsemästä pienryhmissä työstetystä esityksestä, joiden taustalla oli kunkin opiskelijan kokemukset hyvinvointia ja kuntoutumista edistävien menetelmien kokeilusta käytäntöön.
Päivän esitykset nivoutuivat otsikon mukaiseksi kokonaisuudeksi hyvinvoinnin peruskulmakivien kautta. Esityksissä toistuivat osallisuus, kohtaaminen, vertaisuus, merkityksellisyys, yhteistyö ja vaikuttavuus. Näistäkö hyvinvointi ja kuntoutuminen siis koostuu?
Vastuullinen asiakasohjaus -ryhmän jäsenet olivat tarttuneet haastavaan teemaan. Erilaisten palveluiden ja toimeentulomuotojen viidakossa ihminen tarvitsee avukseen ammattilaisia, rakennettuja prosesseja, sekä inhimillistä kohtaamista että yksilöllisten tarpeiden huomiointia unohtamatta. Kuvaukset luontolähtöisestä ikäihmisten hoivasta, kuntoutusohjaajan kotikäynnistä ja työttömän terveystarkastuksesta loivat luottamusta siihen, että resurssitehokkuus ja inhimillisyys ovat yhdistettävissä!
Päivän toisessa esityksessä käsiteltiin tärkeää aihetta Etäyhteyksien hyödyntämisestä ikäihmisten kuntoutuksessa. Etäkuntoutuksella pystytään tarjoamaan kuntoutusta henkilöille, joilla ei ole mahdollisuutta siirtyä kuntoutuspaikalle. Etäkuntoutuksen tavoitteet ovat samat kuin perinteisessä kuntoutuksessa, joita olivat asiakkaan aktivoiminen ja osallistaminen tavoitellen fyysisen aktiivisuuden parantamista, toimintakyvyn ylläpitämistä sekä itsenäistä arjessa selviytymistä.
Monilla ikäihmisillä on halu testata ja kokeilla uusia välineitä ja laitteita kuntoutuksen tukena. Erilaisia vaihtoehtoja etäkuntoutuksen toteutukseen on paljon, kun palveluntuottajat vain osaisivat tarjota niitä asiakkaille aktiivisesti.
Esillä olivat myös uudet innovaatiot, joita ikääntyneille on kehitetty niin Suomessa kuin maailmalla. Kokonaisuudessaan innovaatioiden kehittäminen ja tuotteistaminen on pitkäaikainen prosessi, eivätkä läheskään kaikki hyvät ideat valitettavasti tule kuluttajien tietoon ja käyttöön.
Ammatillisen kuntoutuksen asiakas aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajana -esityksessä pääsimme tutustumaan aitoon tilanteeseen, jossa yhdenvertaisuus ja osallisuus ovat päärooleissa. Osallisuuden kokemukset luovat merkityksellisyyden tunnetta, jota me kaikki tarvitsemme. Osallisuus voi syntyä esimerkiksi siitä, että ihminen tuntee kuuluvansa työyhteisöön, jossa hänet kohdataan samanarvoisena ja jossa häntä tuetaan hänen omalla matkallaan. Miten tärkeää onkaan kohdata ihminen yhdenvertaisena taustasta tai asemasta huolimatta!
Kuinka sinä kohtaat ihmisen?
Digitaalisuus saatetaan kokea kylmänä ja tunteettomana asiana, mutta Kuvat ja tunteet -esityksessä saimme kokea, kuinka erinomaisella tavalla digitaalisuus voidaan valjastaa tunteiden ilmaisuun, kokemiseen ja jakamiseen. Miten voikaan läppärin näytöltä seurattuna vaihtuvien kuvien ja rauhallisen musiikin kokonaisuus herättää niin paljon tunteita ja viestittää ympäristön ja digitalisaation voimasta! Jokainen tätä esitystä seurannut sai varmasti omanlaisensa, voimaannuttavan kokemuksen keskelle seminaaripäivää.
Tunteita välittyi myös Vertaisuudesta voimaa- esityksestä, jossa kuvat ja runot vahvistivat sanomaa yhdessä olemisen, kokemisen ja selviytymisen merkityksestä elämän eri osa-alueilla. Suhtautumalla avoimesti ja rohkeasti ympärillemme, voimme nähdä vertaisuutta jokaisessa päivässä.
“Valokuva on runo ilman sanoja, visuaalisesti jäädytettyä musiikkia.”
Seminaaripäivän jälkipuoliskolla meille tarjottiin konkreettisia keinoja työssä jaksamiseen eri ympäristöissä. Esityksessä korostettiin vuorovaikutus- ja kommunikointitaitojen tärkeyttä, luottamusta ja yhdessä tekemistä. Muistutettiin siitä, kuinka tärkeää on tasapainottaa työ- ja vapaa-aika sekä huomioida työn fyysiset olosuhteet. Tässä vaiheessa monessa kotikatsomossa taidettiin nousta seisomaan ja vähän pyöritellä hartioita.
Fyysisten resurssien lisäksi esityksessä tuotiin esille, kuinka mielen joustokyvyllä on vaikutusta työhyvinvoinnin tukemiseen. Stressaavien kuormitustekijöiden tunnistaminen on tärkeässä osassa työhyvinvoinnin parantamista. Välillä on normaalia turhautua, mutta sosiaalisella tuella ja omien tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittamisella pystyy vaikuttamaan positiivisesti työhyvinvointiin.
Positiivisuus voi tosiaan olla kantava voima, joka toimii jokapäiväisenä voimavarana. Mielellä on suuri voima. Omiin asenteisiin ja ajattelutapoihin voi myös vaikuttaa. Nämä viisaudet nousivat esille päivän viimeisessä esityksessä Positiivinen psykologia hyvinvoinnin edistäjänä.
Esitystä seuratessa oli mielenkiintoista huomata, kuinka siihen taitavasti kootut kuvat avasivat erilaisia merkityksiä. Kuvissa korostuivat mm. kohtaaminen, myönteisyys, sitoutuminen ja elinvoimaisuus. Kaikkia kuvia yhdisti positiivisen psykologian opit: Usko hyvään! Huomaa onnistumiset!
Kirjoittajat:
Kainulainen Kati TYKO20SY
Kivekäs Paula TYKO20SY
Kuosmanen Maria TYKU20SY
Mikkonen Anne TYKU20SY
Lampinen Eeva, lehtori, Savonia
Luojus Maria, lehtori Savonia
Rissanen Marja-Liisa, yliopettaja, Savonia
Savolainen Katri, lehtori, Savonia