Elinvoimainen kunta koostuu hyvinvoivista kuntalaisista. Yhteisöllisyys, osallisuus, turvallisuus, koulutus, liikunta-, ruoka- ja kulttuuripalvelut sekä elinympäristö, liikennejärjestelyistä aina kaavoitukseen ja vesihuoltoon ovat muun muassa hyvinvointia ja terveyttä edistäviä tekijöitä. Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen onkin kuntien perustehtävä, jota ohjaa kuntalaki sekä terveydenhuoltolaki (Kuntalaki 410/2015, terveydenhuoltolaki 1326/2010.) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työ on laaja kokonaisuus.

Se vaatii kunnan sisäistä, kaikki toimialat kattavaa, poikkihallinnollista yhteistyötä sekä laajempaa alueellista verkostoyhteistyötä. Tätä laajaa kokonaisuutta koordinoimaan on kunnissa erityisesti viime vuosina alettu nimeämään hyvinvointikoordinaattoreita.

Hyvinvointikoordinaattorin tehtävänä on toimia hyvinvoinnin asiantuntijana kunnassa, koordinoida ja huolehtia kunnan eri sektoreiden ja alueen muiden toimijoiden kuten järjestöjen yhteistyöstä kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.

Hyvinvointikoordinaattorin työhön kuuluu myös seurata ja analysoida ympäristön ja toiminnan muutoksia terveys- ja hyvinvointivaikutusten kannalta, hyvinvointikertomustyön koordinointi, mahdollisesti kunnan johtoryhmän jäsenyys ja hyvinvointilanteesta raportoiminen kunnan johtoryhmälle, hyväksi todettujen käytäntöjen jakaminen sekä tukea kansallisten hyvinvointiohjelmien ja linjauksien toimeenpanoa kunnassa. Hyvinvointikoordinaattorilla on myös keskeinen rooli kunnan viestinnässä ja hyvinvointityön näkyväksi tekemisessä.

Hyvinvointikoordinaattorin tehtävä on monessa kunnassa vielä varsin uusi. Vuonna 2011 vain 26 % Suomen kunnista oli nimetty hyvinvointikoordinaattori tai muu yhdyshenkilö koordinoimaan kunnassa tehtävää hyvinvoinnin ja edistämisen työtä. Vuonna 2017 vastaava luku oli jo 62 % ja vuonna 2021 89 %.  Tällä hetkellä suurin osa kuntien hyvinvointikoordinaattoreista hoitaa tehtävää muun toimen ohella tai osa-aikaisesti.

Vuosi	Hyvinvointikoordinaattoreita / yhdyshenkilöitä Suomen kunnista
2011	26 %
2013	42 %
2015	55 %
2017	62 %
2019	83 %
2021	89 %

YAMK-opinnäytetyössäni selvitettiin hyvinvointikoordinaattoreiden kokemuksia kuntien ja kaupunkien hyvinvointityöstä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa hyvinvointikoordinaattorin työnkuvasta ja merkityksestä kuntien hyvinvointityössä. Tutkimus- ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua yksilöhaastatteluina. Haastatteluihin osallistui kahdeksan Pohjois-Karjalan kunnissa työskentelevää hyvinvointikoordinaattoria.

Suurin osa haastateltavista työskenteli hyvinvointikoordinaattorin tehtävissä toisen työn ohessa. Haastateltavat työskentelivät pääasiallisesti johtotehtävissä eri palvelualueilla, kuten vapaa-aikapalveluissa, varhaiskasvatus- ja opetuspuolella tai esimerkiksi taloushallinnossa. Haastatteluhetkellä (kesällä 2020) heillä oli työkokemusta hyvinvointikoordinaattorin tehtävistä 0.5–5 vuotta. Varsin uusi tehtävä siis monelle, kuten yllä yleisesti mainittiin.

Tutkimustuloksissa korostui kaksi merkittävää tehtävää hyvinvointikoordinaattorin työnkuvassa: Laajan hyvinvointikertomuksen laadintaan ja koordinointiin liittyvät tehtävät sekä laaja, monialainen verkostoyhteistyö. Tehtävänkuvan laajuuteen vaikutti luonnollisesti se, tehtiinkö työtä toisen työn ohessa ja mikä oli haastateltavan päätyö. Osalla hyvinvointikoordinaattorin tehtävät kohdistuivat pääasiassa laajan hyvinvointikertomuksen koordinoimisen ympärille, osalla tehtävänkuva oli selkeästi laajempi.

Usea haastateltava totesi, että yksin hyvinvointityötä ei voida tehdä, vaan se vaatii monialaista yhteistyötä. Yhteistyötä tehdään kuntaorganisaation sisällä yli sektorirajojen sekä esimerkiksi kolmannen sektorin kanssa. Yhtenä kuntien voimavarana koettiin erityisesti vahva järjestö- ja yhdistystoiminta. Todettiin myös, että käsitys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen laajuudesta on viime vuosina laajentunut ja kunnissa ymmärretään paremmin, että jokainen kunnan työntekijä voi osaltaan edistää kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä, olipa kyseessä sitten vaikkapa varhaiskasvatus tai teidenkunnossapito.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on laaja kokonaisuus ja kuntien perustehtävä. Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi kunnan alueella tuotetaan monenlaisia palveluita, monien eri toimijoiden toimesta. Jokaisessa kunnassa on myös omat haasteensa kuten syrjäytyneisyyttä, mielenterveys- ja päihdeongelmia ja työttömyyttä. Covid-19-pandemia osoitti myös sen, että toisinaan tarvitaan hyvin nopeaakin palveluiden mukauttamista vallitsevan tilanteen aiheuttamien tarpeiden mukaisesti. Tämän laajan kokonaisuuden koordinointiin tarvitaan hyvinvointikoordinaattoreita. Onkin ollut ilahduttavaa huomata, että tämän opinnäytetyöprosessin aikana on esimerkiksi Pohjois-Karjalan kuntiin nimetty lisää kokoaikaisia hyvinvointikoordinaattoreita.

Kirjoittaja:

Tiina Tolvanen, hyvinvointikoordinaattori YAMK-opiskelija.

Lähteet:

ALUEHALLINTOVIRASTO julkaisuaika tuntematon. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Verkkojulkaisu. [Viitattu 2022-5-4]. Saatavissa: https://avi.fi/asioi/viranomainen/valvonta-ja-kantelut/sosiaali-ja-terveyspalvelut/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistaminen?msclkid=5bb044f9cba911ecaf1f5e2da795f5d4.

HAKAMÄKI, Pia, IKONEN, Jonna, SAARISTO, Vesa, SAUKKO, Niina, WISS, Kirsi ja STÅHL, Timo 2019. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuntajohdossa -TEA 2019. Tilastoraportti. Verkkojulkaisu. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [Viitattu 2020-02-22]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019103136015.

NIEMI, Sami, SALENIUS, Marja ja TENKULA Tarja 2017. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Kuntaliitto. Verkkoaineisto. [Viitattu 2022-05-06] Saatavissa: https://www.kuntaliitto.fi/laki/kunnan-toimielimet-ja-johtaminen/kunnan-johtaminen/hyvinvoinnin-edistaminen.

SAVOLAINEN, Nella 2016. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa on poliittinen valinta. Verkkojulkaisu. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [Viitattu 2020-02-22]. Saatavissa: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/127161/THL_Tervekunta_esite_22032016_verkko.pdf?sequence=1&isAllowed=y.

SAVOLAINEN, Nella 2021. Hyvinvointikoordinaattorit -keitä he ovat ja mitä he tekevät. Verkkojulkaisu. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [Viitattu 2022-05-08]. Saatavissa: Hyvinvointikoordinaattorit Nella Savolainen (1).pdf.