Tämä on toinen artikkeli kolmen artikkelin sarjasta, jonka ovat kirjoittaneet Monialainen osaaminen sosiaali- ja terveysalan digitalisaation kehittämisessä -erikoistumiskoulutuksen opiskelijat ja lehtori. Koulutus on kolmekymmenen opintopisteen laajuinen ja sen on toteuttanut UUDO-hankkeen ympärille kietoutunut ammattikorkeakoulujen verkosto.

Hankkeen kohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisten palveluiden käyttämis- ja kehittämisosaamista tarvitsevat ammattilaiset. Sen tarkoituksena on nostaa sote-alan kiinnostavuutta alalla toimivien ja alasta kiinnostuneiden toimijoiden keskuudessa, jotta voisimme vähentää sote-alaa uhkaavaa työvoimapulaa. Hankkeen on rahoittanut Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Katri Ahlgren, Veera Hämäläinen ja Anne Suonvieri kertovat seuraavassa Jyväskylän kaupungille tekemästään kehittämistehtävästä, jossa he suunnittelivat palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntäen ammattilaisille suunnatun imetystietopankin.

Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa havahduttiin, että ammattilaisille suunnattua tutkittua tietoa imetyksestä ei ole koottu helposti käytettävään muotoon. Käytännön työssä tiedon pitäisi olla helposti saatavilla, mutta se on hajallaan artikkelimuodossa eri tieteellisissä lähteissä. Heräsi idea ammattilaisille suunnatusta imetystietopankista, jossa tieto on helposti saavutettavaa ja tutkittuun tietoon perustuvaa. Haasteeseen tartuttiin kehittämistehtävän muodossa.

Haastetta lähdettiin työstämään palvelumuotoilun keinoin. Taustatutkimuksen myötä huomattiin, ettei vastaavaa ammattilaisille suunnattua tietopankkia ole saatavilla Suomessa. Sidosryhmäkartan avulla imetystietopankin ammattilaisten kohderyhmäksi valikoituivat terveydenhoitajat, lääkärit, fysioterapeutit, suun terveydenhuollon ammattilaiset, sosiaali- ja perheohjaajat ja varhaiskasvatuksen työntekijät, eli ammattiryhmät, jotka työssään kohtaavat imettäviä äitejä ja lapsia. Luotiin kysely, jolla kartoitettiin kunkin ammattiryhmän ajatuksia liittyen imetykseen, imetysohjaukseen ja –tukeen sekä imettävien perheiden kohtaamiseen. Samalla kartoitettiin millaisia koulutustarpeita henkilökunnalla on. Kysely lähetettiin eri ammattiryhmille sähköpostitse.

Saadut vastaukset olivat kattavia ja aihetta oli pohdittu laajasti. Vastauksista sai hyvän käsityksen eri ammattiryhmien motivaatiosta, osaamisesta sekä koulutus- ja tiedontarpeista imetyksen suhteen. Ryhmille yhteistä oli, että tietoa kaivattiin imetyssuosituksista, yleisimmistä ihmetyshaasteista ja niiden hoidosta sekä jatko-ohjaustahoista. Pääosin kyselyyn vastaajat olivat motivoituneita antamaan imetysohjausta.

Kyselystä saatujen vastausten pohjalta pidettiin aivoriihi. Siitä nousseiden asioiden ja teemoittelun myötä päädyttiin kehittämään prototyyppi sähköisestä imetystietopankista. Imetystietopankki tulee tarjoamaan ammattilaisille suunnattua, ajantasaista ja keskitettyä, tutkittuun tietoon perustuvaa imetystietoa. Tieto on nopeasti ja helposti saatavilla digitaalisen vuorovaikutteisen sovelluksen muodossa.

Tietopankki tulee Jyväskylän kaupungin sisäiseen verkkoon kaikkien kaupungin työntekijöiden saataville. Se tulee yhtenäistämään eri ammattiryhmien perheille antamaa ohjausta ja tukea. Imetystietopankki täydentyy ja päivittyy käyttäjien tarpeiden perusteella.
Helposti saatavilla oleva tieto auttaa, motivoi ja tukee ammattilaisia antamaan imetysohjausta ja -tukea imettäville perheille, mikä lisää myös perheiden hyvinvointia.

Kirjoittajat:

Katri Ahlgrén, opiskelija, Veera Hämäläinen, opiskelija, Anne Suonvieri, opiskelija ja Timo Sirviö, lehtori, Savonia-AMK