Savonia-artikkeli: ISOBUS-väylän hyödyntäminen Pohjois-Savon alueella

28.12.2021   ArtikkelitLuonnonvara-alaTKI

ISOBUS-väylä on ISOBUS-standardia noudattava tiedonsiirtoväylä, jonka avulla traktori ja työkone kommunikoivat keskenään, yleensä jopa riippumatta siitä, ovatko koneet samanmerkkisiä vai ei. Tämä mahdollistaa sen, että työkonetta voidaan ohjata traktorin omalta näytöltä. Mutta paljonko tätä tekniikkaa hyödynnetään Pohjois-Savon alueella? Entä mitkä asiat ovat esteenä ISOBUS-väylän laajemmalle hyödyntämiselle?

Osana SavoFarm-hanketta agrologiopiskelijat tekivät vuoden 2021 alussa selvityksen ISOBUS-väylien käytöstä Pohjois-Savon alueella. Tavoitteena oli kartoittaa ISOBUS-väylällisten koneiden käytön laajuutta ja käyttökohteita. Lisäksi tavoitteena oli selvittää maatiloiden ja urakoitsijoiden valmiutta hankkia ja käyttää ISOBUS-väylää hyödyntäviä työkoneita. Selvitys tehtiin Webropol-kyselynä, joka jaettiin eri kanavien kautta Pohjois-Savon maatalousyrittäjille ja niiden työntekijöille.

Kyselyyn vastasi 34 henkilöä, joista suurin osa oli Pohjois-Savon alueelta. Vastauksia tuli kaikista ikäluokista, ja suurin osa vastaajista oli 46–50-vuotiaita. Isoin osa vastaajista oli päätoimisia maaseutuyrittäjiä, joiden tilakoko oli yli 50 eläinyksikköä. Noin kolmasosa vastaajista teki urakointia sivutoimisena tai päätoimisena. Suurimmalla osalla vastaajista ei ollut traktoria, jossa on ISOBUS-väylä. 4–7 vuotta vanhoissa nurmityökoneissa, kuten paalaimissa ja noukinvaunuissa, oli eniten käytössä ISOBUS-väyliä. Nurmityökoneissa oli myös ollut pisimpään käytössä ISOBUS-väylä verrattuna muihin työkoneisiin.

Seuraavaksi eniten ISOBUS-väyliä on ollut käytössä kasvinsuojelu- ja lannoituskoneissa.

Kuvio 1. ISOBUS-väylällisen työkoneen käyttötarkoitus ja ikä. Palkit ilmaisevat prosenttiosuuden vastaajista.

Vaikka tällä hetkellä väylän hyödyntäminen ei ollut suurta, ISOBUS-väylän tarjoamat mahdollisuudet kuitenkin kiinnostivat suurinta osaa vastaajista. Lannoitus- ja kasvinsuojelutyökoneissa ISOBUS-väylän hyödyntäminen kiinnosti suurinta osaa vastaajista joko paljon tai huomattavasti. Näissä koneissa väylästä onkin etua, sillä väylää voi hyödyntää esimerkiksi täsmälevitykseen.

Toisaalta sen avulla kone tunnistaa, mihin lannoitetta tai kasvinsuojeluainetta on jo levitetty, ja kone siten osaa katkaista näissä kohtaa levityksen. Nosto- ja istutuskoneissa kiinnostus hyödyntää ISOBUS-väylää oli vähäisintä. Hyvin harvaa vastaajaa ei kiinnostanut käyttää ISOBUS-väylää missään laitteessa.

Kuvio 2. Kiinnostus ISOBUS-väylällisiin työkoneisiin. Palkit ilmaisevat prosenttiosuuden vastaajista.

Suurin osa vastaajista koki hinnan suurimmaksi esteeksi hankkia ISOBUS-väylää hyödyntävää tekniikkaa. Seuraavaksi suurimmiksi esteiksi nousivat eri-ikäisten päivitysten yhteensopivuusongelmat sekä yhteensopivuusongelmat traktorin ja työkoneen kanssa. Esimerkiksi joidenkin merkkien laitteiden näytöllä ei voi ohjata toisen merkkistä työkonetta, vaan kaikkien laitteiden ja koneiden tulee olla samaa merkkiä, ISOBUS-väylästä huolimatta.

Selvityksen perusteella ISOBUS-väylän hyödyntäminen traktoreissa ja työkoneissa kiinnostaa maatalousyrittäjiä ja muita työntekijöitä Pohjois-Savon alueella. Väylä ei toistaiseksi ole laajassa käytössä alueella, mutta väylää hyödyntävien käyttäjien kokemukset olivat pääosin positiivisia. Mikäli ISOBUS-väylällisten laitteiden ja koneiden hinnat laskevat tulevaisuudessa, yhä useampi saattaisi väylää hyödyntää.

Kirjoittaja:

Iida Pulkkinen, testausinsinööri, SavoFarm 4.0 -hanke, Savonia-ammattikorkeakoulu

Selvityksen tekivät Savonian agrologiopiskelijat Leevi Hartikainen ja Jaakko Kielenniva.