Savonia-artikkeli: ITK-juhlakonferenssi toteutui vihdoin

15.12.2021   ArtikkelitMonialainenTKI

Neljäs kerta toden sanoi! Kolmekymppisiään viettävä ITK-juhlakonferenssi oli tarkoitus järjestää jo keväällä 2020, mutta korona siirsi tapahtumaa kerta toisensa jälkeen.

Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa on opetusteknologian valtakunnallinen päätapahtuma, jossa alan asiantuntijat, yritykset ja palveluntarjoajat esittelevät viimeisimpiä innovaatioita ja tutkimustuloksia. ITK:n johtaja, tutkimusjohtaja Jarmo Viteli Tampereen yliopistosta, synnytti idean ITK:sta opiskellessaan 1980-luvun loppupuolella Yhdysvalloissa ”Computers in Education” -tohtoriohjelmassa. Noista ajoista opetusteknologia on suorastaan mullistunut ja tulevina vuosina kehityksen on ennustettu vain kiihtyvän.

ITK-juhlakonferenssin avajaisia vietettiin 2.12.2021 Hämeenlinnan Aulangolla ja mukana avajaisissa oli arvovaltaisia vieraita kuten juhlavuoteen kuuluu. Opetusministeri Li Andersson tarkasteli puheenvuorossaan opetusteknologian kehityksen vaiheita aina oman lapsuuden koulu-TV:stä tämän päivän huipputeknologiaratkaisuihin.

Aivotutkija ja neurotieteen apulaisprofessori Tiina Parviainen Jyväskylän yliopistosta kertoi oppivista aivoista kouluympäristössä ja kuinka digitalisaatio on osa nykyihmisten aivoja muokkaavaa maailmaa. Parviainen muistutti, että opetusteknologiassa ja innovaatioissa on muistettava kuitenkin ihmisen biologian ja oppimisen perusmekanismit.

Viimeisenä avajaisten juhlapuhujana kuulimme vielä emeritus professori Erno Lehtistä Turun yliopistosta. Lehtisen puheenvuorossa oli aiheena tutkimuksen rooli teknologian opetuskäytössä. Lehtiseltä opimme, että tieteellisellä tutkimuksella teknologian käytöstä opetuksessa on 30 vuoden historia eli ikää sillä on saman verran kuin ITK-tapahtumalla.

Avajaisten jälkeen alkoivat rinnakkaiset esitykset, joita oli tarjolla yhteensä yli 180. Esityksistä oli laadittu interaktiivinen ohjelmakartta, josta nousi esiin hyvin monenlaisia esitysten otsikoita. Ohjelmakartassa oli otsikoiden lisäksi myös lyhyt tiivistelmä jokaisesta esityksestä ja tämä auttoi valitsemaan kiinnostavimpia aiheita. Ehdimme käydä kuuntelemassa yhteensä 15 esitystä.

Esimerkkeinä näistä esitykset nimeltä ”Verkko-oppimisen pirulliset ongelmat ja työkalut ratkaisuun”, ”Verkkovilppiä torjumassa”, ”Pedagogisesti pikkuisen parempi Moodle”, ”Zoom-reppu-videotallennusta helposti paikassa kuin paikassa” ja ”Kielitietoisuus etäkurssilla”.

Useiden esityksien aiheita sävytti luonnollisesti koronapandemian vaikutus. Ammattikorkeakoulut, kuten muukin yhteiskunta ovat toimineet täysin uudenlaisessa tilanteessa maaliskuusta 2020 alkaen. Etätyö, etäopetus, hybridiopetus ja uudet toimintatavat ovat tulleet osaksi arkipäivää. Esityksessä ”Hyppy syvään päähän – ammattikorkeakouluopettajien kokemuksia etäopetuksesta koronakeväänä 2020″ (Ikonen Hannu, Kullaslahti Jaana, Laitinen- Väänänen Sirpa, Tyrväinen Paula) nostettiin esille pedagogisia ratkaisuja, jotka opettajat kokivat poikkeusaikana toimiviksi ja toisaalta myös niitä asioita, joissa vielä olisi kehittämistä. Perustyö verkossa sujui tutkimuksen mukaan valtaosalla opettajista hyvin.

Esimerkkeinä verkkoon onnistuneesti viedyistä työtavoista esittäjät nostivat esille mm. tiimireflektoinnin, pienryhmätyöskentelyn ja käänteiset seminaarit. Tärkeimpänä kehityskohtana puolestaan mainittiin vuorovaikutuksen, aktiivisuuden ja yhteisöllisyyden kehittäminen verkko-opetuksessa. Näihin ajatuksiin on meidänkin helppo yhtyä.

Useammassakin esityksessä kerrottiin ABC Learning Design -menetelmästä, joka on tuotettu usealla eri kielellä kansainvälisessä Erasmus+-hankkeessa ja jota on jo kokeiltu monessa suomalaisessa korkeakoulussa. ABC Learning Design -menetelmä on oppimisen muotoilun menetelmä, jonka avulla opettajatiimi yhdessä luo visuaalisen pedagogisen käsikirjoituksen opintojaksolle tai vaikka kokonaiseen koulutusohjelmaan. Esimerkiksi Laurea- ammattikorkeakoulussa koko opetushenkilökunta on koulutettu menetelmän käyttöön samaan aikaan, kun uusi oppimisalusta (Canvas) on otettu käyttöön.

Uuden pedagogisen suunnittelumenetelmän ja teknisen alustan samanaikainen käyttöönotto kuulosti yhdistelmänä sangen haastavalta, mutta varmasti se myös tarjoaa mahdollisuuden luoda aidosti jotakin uutta ja inspiroivaa. Tähän täytyy perehtyä lisää!

”Digiluokka 2020 – oppimisen ja opettamisen laboratorio. Utopiasta todellisuudeksi!” –esityksessä keskityttiin puolestaan kuvaamaan konkreettisia, uudenlaisia opetus- ja oppimisympäristöjä. KT, teknologiatuetun oppimisen- ja opettamisen yliopistonlehtori Jari Laru Oulun yliopistosta kuvasi värikkäällä tavalla, miten Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan teknologiatuetun oppimisen ja opettamisen opiskeluympäristö eli digiluokka on rakennettu.

Uusien, jatkuvasti kehittyvien tilojen tarkoituksena on ”tukea digitaalista valmistusta, ohjelmallista ajattelua, värkkäilyä, luovaa ongelmanratkaisua, yhteisöllistä oppimista ja itseohjautuvaa oppimista.” Erittäin ajatuksia herättävä kokonaisuus myös tämä!

Päivien herkulliseksi lopetukseksi tutustuimme vielä suklaan 3D-printtaukseen. ITK-konferenssi tarjosi sangen monipuolisen kattauksen pureskeltavaa interaktiivisen tekniikan saralta.

Kirjoittajat:
Anu Mylläri, ranskan, espanjan ja italian kielten ja viestinnän lehtori
Inka-Mari Suhonen, saksan ja ruotsin kielten ja viestinnän lehtori