Savonia-artikkeli: Jatkuvan oppimisen monet merkitykset ja kurkistus muutamiin niistä

08.12.2021   ArtikkelitMaster SchoolMonialainenTKI

Jatkuva oppiminen on vilissyt korkeakoulujen käyttämässä sanastossa ja henkilöstön puheissa pari viime vuotta. Käsite on osin hämmentävä, koska se tarkoittaa eri verkostoissa ja keskusteluissa ja eri henkilöille eri asiaa.

Kokosin tähän joitakin eri näkökulmia ja merkityksiä, joiden kanssa itse olen ollut tekemisissä ja joihin olen törmännyt.

Hallitusohjelma ja yritykset katsovat asiaa eri näkökulmista

Hallitusohjelman tasolla jatkuvalla oppimisella tarkoitetaan laajasti osaamisen kehittämistä ja uudistamista elämän ja työuran eri vaiheissa. Jatkuvaan oppimiseen liittyvä uudistus kattaa koulutustarjonnan, työllistymisen ja opintojen aikaisen toimeentulon. Ollaan siis tekemisissä yksilön työuran ja siihen linkittyvien mahdollisuuksien kanssa. Uudistukseen liittyvä valtakunnallinen Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus JOTPA on juuri aloittelemassa toimintaansa.

Elinkeinoelämän ja yritysten näkökulmasta jatkuva oppimisen keskiössä ei suinkaan ole kouluttautuminen. EK:n mukaan yrityksissä henkilöstön kehittäminen toteutuu 70–20–10-mallin mukaisesti. Se tarkoittaa, että 70 prosenttia työelämässä tarvittavista uusista taidoista opitaan työtä tehdessä, mm. uusissa työtehtävissä, päivittäisessä ongelmanratkaisussa, projekteissa ja vastuiden laajentumisissa.

Osaamisen jakaminen organisaation sisällä tai ulkoisesti tuottaa 20 prosenttia uusista taidoista. Tähän kuuluvat mm. tiimityö, perehdyttäminen, verkostot ja benchmarking. Vain 10 prosenttia uudesta osaamisesta tulee formaalista koulutuksesta.

Korkeakoulujen rahoitusmalli kannustaa

Korkeakoulujen rahoitusmallissa jatkuva oppiminen taas on kokonaan eri asia. Rahoitusmallissa jatkuvaan oppimiseen kuuluvat avoimet korkeakouluopinnot, erikoistumiskoulutukset, maahanmuuttaneille suunnatut korkeakouluopintoihin valmentavat opinnot sekä korkeakoulujen välisiin sopimuksiin perustuvat ns. ristiinopiskeluopinnot.

Osuus rahoitusmallista on ammattikorkeakouluissa 9 prosenttia ja yliopistoilla 5 prosenttia. Rahoitusmallilla on vahva ohjausvaikutus.

Korkeakoulujen organisoitumiset ja verkostot ovat muutoksessa

Monet korkeakoulut ovat panostaneet jatkuvaan oppimiseen organisoitumalla uudelleen. Organisoitumiset eivät välttämättä osu yksiin minkään edellisen määrittelyn kanssa. Esimerkiksi Savonia-ammattikorkeakoulussa jatkuvan oppimisen tulosyksikön vastuulle kuuluvat ylemmät amk-tutkinnot eli Savonia Master School, koulutuksen liiketoiminta eli täydennys- ja tilauskoulutukset sekä avoimet amk-opinnot.

Sen sijaan esimerkiksi maahanmuuttaneiden valmentavat koulutukset ovat kansainvälisyyden tulosyksikön toimintaa, vaikka ne rahoitusmallissa kuuluvat jatkuvaan oppimiseen.

Ammattikorkeakoulujen uusien painotusten ja organisoitumisten jälkeen verkostojen keskusteluissa ja hankkeissa on käytetty lukuisia tunteja siihen, kun on yritetty saada kokonaiskuvaa, miten kukin korkeakoulu on järjestänyt tai järjestämässä toimintansa. On perustettu jatkuvan oppimisen johtajien verkosto, ja entinen avoimen amk:n kehittämisverkosto on nimetty jatkuvan oppimisen kehittämisverkostoksi samalla kun se on laajennettu kattamaan myös täydennyskoulutuksen toiminta.

Kootaan palapeli kokonaiseksi

EU:n rakennerahastokaudella 2021 – 2027 rahoitusohjelman yhtenä erityistavoitteen kohtana on jatkuva oppiminen. Ohjelman tavoitteet on määritelty taas omalla tavallaan, ja niissä työelämän tarpeet ja yritysten kasvu ovat keskiössä.

Jo noista viidestä esimerkistä käy ilmi, että jatkuvan oppimisen käsite on käyttökelpoinen moneen ja sitä on myös käytetty laajasti. Esimerkkini ja näkökulmani ovat sattuneesta syystä varsin korkeakoulukeskeisiä. Lisämosaiikkimaisuutta määrittelyyn toisivat esimerkiksi yrityselämän näkökulmat laajemmasti.

Toivottavasti jatkuva oppiminen näyttäytyy kaikesta huolimatta osaamisensa kehittämisestä kiinnostuneelle kansalaiselle saavutettavina palveluina ja informaationa. Koetetaan me jatkuvan oppimisen toimijat pitää siitä hyvää huolta ja tehdä osamme jatkuvan oppimisen palapelissä.

Marja Kopeli, koulutusasiantuntija, jatkuva oppiminen, Savonia-ammattikorkeakoulu