Haitallista työkuormitusta kliinisissä laboratorioissa on tutkittu maailmanlaajuisesti vähän verrattuna muun hoitohenkilökunnan työkuormittumiseen. Laboratoriohenkilökunnan koulutustaustat vaihtelevat, joten tutkimustulokset eivät ole suoraan verrattavissa suomalaiseen asetelmaan ja laboratoriossa työskenteleviin bioanalyytikoihin.

Opinnäytetyössäni ”Työväline haitallisen työkuormittumisen havaitsemiseksi ISLABissa” selvitettiin, millaista työkuormitus on kliinisissä laboratorioissa, mikä sitä aiheuttaa ja miten se ilmenee. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla Itä-Suomen laboratoriokeskus liikelaitoskuntayhtymä ISLABin osastonhoitajia heidän kokemuksistaan työkuormittumisesta ja sen havainnoinnista. Saatujen tulosten ja teoriatiedon avulla kehitettiin työväline työkuormittumisen tunnistamisen avuksi.

Huoltosuhde on muuttumassa ja erityisesti hoitoalalla, sillä on isot seuraukset suurten ikäluokkien ikääntyessä samanaikaisesti, kuin eläköitymisiä tapahtuu enemmän.

Opinnäytetyöni tulosten mukaan kliinisissä laboratorioissa työkuormittumisen taustalla on usein pula laboratoriohoitajista, jolloin henkilökuntaa on liian vähän suhteessa tehtävään työhön ja sijaisuuksiin. Poissaoloja paikataan omasta resurssista, oman henkilökunnan joustamisella. Pula työntekijöistä saattaa lyhentää myös uuden työntekijän perehdytysaikaa. Kiire ja työkuormittuminen saavat työntekijöitä hakeutumaan toisiin työtehtäviin tai kokonaan uudelle alalle.

Koska analytiikkaa on keskitetty isoihin sairaaloihin, pienten toimipisteiden tutkimusvalikoimaa on supistettu. Työnkuvan yksipuolistuminen aiheuttaa haitallista työnkuormitusta. Esihenkilöt ovat kiireisiä ja osallistuvat usein rutiinityöskentelyyn, jolloin aikaa hallinnollisille tehtäville jää liian vähän. Esimerkiksi kehityskeskusteluja ei ennätetä pitää suunnitellusti. Laboratoriohenkilökuntaa kuormittavat pääasiassa siis samat psykososiaaliset kuormitustekijät kuten hoitoalaa ylipäänsä.

Laboratoriohenkilökunnan kuormittumisessa on huomioitava ammattikunnan pienuus verrattuna esimerkiksi sairaanhoitajiin. Laboratoriohoitajan töitä ei voi tehdä kukaan muu, joten alalla jo olevien ammattilaisten työssäjaksamista on tuettava.

Esihenkilön keskeisimpiä tehtäviä on tarkkailla työyksiköidensä haitallista työkuormitusta ja pyrkiä ehkäisemään sitä. Suomessa työnantajaa velvoittaa työturvallisuuslaki 23.8.2002/738, joka ohjaa työnantajaa huolehtimaan työntekijöidensä terveydestä, turvallisuudesta ja kuormittumisen ennaltaehkäisystä töissä.

Sosiaali- ja terveysministeriön työympäristön ja työhyvinvoinnin linjauksien painopisteisiin vuoteen 2030 kuuluu esimerkiksi työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin tulevaisuuden haasteet sekä turvalliset ja terveelliset työolot. Työpaikkatasolla yhtenä tavoitteena on kehittää eri toimintojen yhteistyötä huomioimaan työkykyyn ja työturvallisuuteen vaikuttavia psykososiaalisia kuormitustekijöitä. Linjauksilla vahvistetaan työn ja työympäristön suunnittelua ja kuormitustekijöiden aikaista huomioimista työyhteisössä. (STM 2018, 5, 15.)

Tällä hetkellä ongelma on, että ne hälyttävät merkit kyllä havaitaan, mutta siinä vaiheessa voi olla jo liian myöhäistä.

Sitaatti opinnäytetyön sisältämistä teemahaastatteluista.

Yksi keino työhyvinvoinnin ja haitallisen työkuormituksen havainnoinnissa ovat erilaiset työhyvinvointikyselyt. Opinnäytetyössäni nousi esille tarve saada matalankynnyksen tietoa työntekijöiden omasta ”fiiliksestä” jo ennen varsinaisen työkuormittumisen aiheuttamia merkkejä. Työhyvinvointikyselyt ovat usein raskaita toteuttaa ja niiden tulosten tulkitseminen vie aikaa, jolloin nopeat ja oikea-aikaiset toimenpiteet ovat hankalia. Kyselyiden tulosten tuleminen keskiarvoina piilottaa alleen myös kuormittuneet ja apua tarvitsevat yksilöt.

Esihenkilöille välineitä tunnistamisen avuksi

Opinnäytetyössäni kehitin esiinnousseiden tekijöiden ja teoriatiedon avulla OTTP-työkalun helpottamaan haitallisen työkuormittumisen havaitsemista ISLABin toimipisteissä. OTTP-työkalun nimi tulee sanoista oma jaksaminen, työn sujuminen, työyhteisön tila ja palautuminen, jotka kaikki ovat keskeisiä teemoja työkuormittumisessa. OTTP-työkalun on tarkoitus toimia matalan kynnyksen väylänä viestiä omasta jaksamisesta erilaisissa toimipisteissä. OTTP-työkalu on rakenteeltaan sähköinen tunnerekisteröintisovellus, jossa vastaaja arvioi työkalun neljä teemaa. Jokaiselle teemalle on annettu tukikysymyksiä herättelemään vastaajan ajatuksia. Esimerkiksi teeman oma jaksaminen arvioimisen avuksi on esitetty tukikysymykset: tykkäätkö tulla töihin, miten voit tällä hetkellä ja viihdytkö töissä?

OTTP-työkalun vastausten yhteyteen on mahdollista halutessaan syöttää nimitiedot, jolloin vastaukset yksilöityvät. Tarkoituksena on yksilöitymisen avulla tunnistaa kuormittumassa olevat työntekijät, jolloin on mahdollista kohdistaa toimenpiteitä heidän työssä jaksamisensa tueksi. Tarkoituksena on, että jokainen esihenkilö pystyisi itse hallinnoimaan OTTP-työkalua ja soveltamaan sen käyttöä erilaisiin tilanteisiin ja tarpeisiin. OTTP-työkalulla on mahdollista tarkastella työkuormittumista laajasti koko työyhteisötasolla tai kohdentaa tarkastelu esimerkiksi tiettyyn työpisteeseen. Sähköinen toteutus mahdollistaa kuormittumisen havainnoinnin myös etätoimipisteissä, joista kynnys ottaa yhteyttä esihenkilöön on suurempi.

OTTP-työkalun toimivuutta testattiin ISLABin toimipisteissä loppuvuodesta 2021. OTTP-työkalun demoversio toteutettiin yhdessä ISLABin ict-tuen kanssa Zef-pohjaisena kyselynä. Kokemukset testauksesta olivat positiivisia ja työkalusta oli ollut apua. Työkalun tekniseen toteutukseen tulee kiinnittää huomiota, jotta tulokset olisivat helposti tulkittavissa ja työkalua olisi helppo käyttää myös isoissa toimipisteissä. Kaikki osapuolet kokivat työkuormittumisen havainnoinnin olevan tärkeää ja haluavat käyttää vastaavaa työkalua myös jatkossa.

Tarkempaa tietoa ja koko opinnäytetyö löytyy Theseuksesta nimellä: Työväline haitallisen työkuormittumisen havaitsemiseksi ISLABissa.

Kirjoittaja:

Vilma Kajanus, hyvinvointikoordinaattori YAMK, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

STM 2018. Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2030. Turvallisia ja terveellisiä työoloja sekä työkykyä kaikille. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2019:3. [Viitattu 2022–4–7.] Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161450/STM_3_2019_Tyoympariston%20linjaukset.pdf?sequence=1&isAllowed=y

TYÖTURVALLISUUSLAKI 23.8.2002/738. Finlex. Lainsäädäntö. [Viitattu 2022–4–7.] Saatavissa: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738