Savonia-artikkeli: Kotikuntoutuksen toteutuminen kotihoidossa tarvitsee konkreettisia keinoja

18.12.2021   ArtikkelitSosiaali- ja terveysalaTKI

Ikäihmisten terveys ja toimintakyky ovat niin Suomessa kuin kansainvälisesti ajankohtaisia asioita. Ikäihmisten määrä väestöstä on kasvamassa. Monissa kunnissa vuonna 2030 vähintään joka neljäs kuntalainen on 75-vuotias tai sitä vanhempi. Samalla myös työikäisten määrä vähenee ja väestöllinen huoltosuhde heikkenee. Muutos heijastuu sekä ikäihmisten palvelujen tarpeeseen, että siihen, miten palveluita tuotetaan eri kunnissa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020).

Ikääntymisen myötä sairastavuus lisääntyy ja erityisesti kaatumistapaturmat yleistyvät. Iäkkään sairaalaan joutuminen vaikkapa akuutin sairauden vuoksi voi ns. katkaista kamelin selän, koska vaikka sairaus paranisikin niin toimintakyky ei niin helposti palaudukaan ja kotiutuminen itsenäisesti pärjäävänä vaarantuu. Tämä on estettävissä moniammatillisella kuntouttavalla työotteella heti sairaalaan saapumisesta alkaen ja oikea-aikaisella kotikuntoutuksella. Myös kotona asuvan ja erityisesti kotihoidon piirissä olevan iäkkään toimintakyvyn ylläpysymisestä täytyy pitää huolta.

Valtakunnallisena tavoitteena on jo pitkään ollut mahdollistaa ikäihmisten pärjääminen mahdollisimman itsenäisesti omassa kodissaan ja omannäköisen elämän eläminen. Tämä tarkoittaakin sitä, että niin hoito kuin kuntoutuskin on siirtynyt entistä enemmän kotona tapahtuvaksi ja kotihoidon merkitys ikäihmisten kuntoutuksessa ja toimintakyvyn ylläpitämisessä kasvanut (Kehusmaa ym. 2017).

Tämä blogikirjoitus perustuu YAMK-opinnäytetyöhön (Hettula A. 2021), jossa kehitettiin moniammatillista yhteistyötä kotihoidon ja fysioterapeutin välillä kotikuntoutuksen asiakaslähtöisessä toteutuksessa. Kehittämistyö jatkoi Sosiaali- ja terveysministeriön I&O-kärkihankkeen (vuosina 2016-2018) aloittamaa kotihoidon ja kotikuntoutuksen kehittämisen teemaa.

Kehittämistyö eteni toimintatutkimuksen vaiheiden mukaisesti. Nykytilannetta selvitettiin SWOT-analyysillä, joka nosti vahvuuksina esille fysioterapeutin toimen olemassaolon ja fysioterapeutin asiantuntijuuden ja helpon saatavuuden arjen tueksi. Heikkouksina näyttäytyivät hoitajien kuntoutuksen osaamisen ja ymmärryksen puute sekä esihenkilön tuen puute.

SWOT-analyysin pohjalta kotikuntoutuksen tärkeimmiksi kehittämisen kohteiksi valittiin tavoitteiden asettaminen, yhteistyön puuttuminen ja asenteelliset ongelmat. Tavoitteiden asettaminen tekee kotikuntoutuksesta systemaattista, kun jokainen työntekijä tietää, mitä kunkin ikäihmisen kohdalla tavoitellaan, miksi ja minkälaisin keinoin. Kehittämisen tuloksena todettiin, että tärkeää on tavoitteiden selkeys, toteutuksen yksilöllisyys ja yksinkertaisuus ikäihmisen arjessa. Toteutuksen varmistamiseksi tavoitepaperi kannattaa laittaa näkyvälle paikalle ikäihmisen kotiin ja tavoitteita käydä yhdessä läpi tiimeissä.

Yhteistyön puuttumiseen löytyi ratkaisuja kehittämällä yhteisiä pelisääntöjä eri kotihoidon tiimien välille, löytämällä yhteistä tahtotilaa kotikuntoutuksen toteuttamiselle. Asenteellisiin ongelmiin puolestaan voidaan vaikuttaa kuntoutuksen ja asiakkaan ohjaamiseen liittyvän koulutuksen lisäämisellä. Hoitajat ajattelivat, että eivät uskalla nykyisillä tiedoilla ja taidoilla lähteä itsenäisesti kuntouttamaan asiakkaita. Selkeät, konkreettiset tavoitteet ja ohjeet sekä fysioterapeutin opastus tuovat rohkeutta toteuttaa kotikuntoutusta asiakkaan kanssa.

Kehittämistyö nosti esille, miten osaamisen ja yhteistyön puute saattaa lähes kokonaan estää kotikuntoutuksen jalkautumisen osaksi kotihoidon toimintaa. Työ toi myös valoa siihen, miten suhteellisin pienillä konkreettisilla toimenpiteillä kotikuntoutuksen systemaattinen toteutus voidaan varmistaa.

Kirjoittajat:

Aino Hettula, ft, Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma, YAMK, Savonia-ammattikorkeakoulu
Päivi Tikkanen, erityisasiantuntija, TtT, Savonia-ammattikorkeakoulu.

Lähteet:
Hettula, Aino 2021. Ikäihmisten toimintakyvyn tukeminen asiakaslähtöisellä kotikuntoutuksella – moniammatillisen yhteistyön kehittäminen Pihtiputaan kotihoidossa. YAMK-opinnäytetyö, Savonia-ammattikorkeakoulu.
Kehusmaa, Sari, Kaaren, Erhola & Luoma, Minna-Liisa 2017. Kotihoidon henkilöstön kuntoutusosaamista on vahvistettava. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-901-9. Viitattu 4.12.2021.
Sosiaali- ja terveysministeriö 2020. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023: Tavoitteena ikäystävällinen Suomi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:29. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5457-1. Viitattu 4.12.2021.