Savonia-artikkeli: Kunnan ruokavalinnat ovat arvovalinta

20.12.2021   ArtikkelitMatkailu- ja ravitsemisalaTKI

Ruokaan liittyvät päätökset kunnassa ovat aina arvovalinta ja myös imagotekijä. Kuntastrategia linjaa sen, miten päättäjät arvostavat oman alueen ruoantuotantoa ja sen näkymistä kunnan ruokapalveluissa ja mikä osuus ruokapalveluun käytettävästä rahasta jää hyödynnettäväksi omalle alueelle.

Ruokahankinnat tulee nähdä kuntataloudessa ja -strategiassa suurempana ja laajempana asiana kuin pelkkänä kulueränä jo pelkästään sen vuoksi, että ruoantuotanto ja -kulutus aiheuttavat yli viidenneksen ihmisten kulutuksen ilmastovaikutuksista eli hiilijalanjäljestä. Ainoastaan asuminen on ruokaa suurempi ilmaston kuormittaja. Liikenne tulee vasta kolmantena. (Lähde: Luonnonvarakeskus.)

Suurten ilmastovaikutusten lisäksi ruokavalintoja tulee tarkastella myös aluetalouden kannalta. Ruoka- ja ruokapalveluhankintoihin liittyvillä strategisilla päätöksillä voidaan varmistaa, että näihin hankintoihin liittyvät rahat ja taloushyöty eivät valu oman alueen ulkopuolelle. Kun kunnan strategiaan ja tavoitteisiin on kirjattu paikallisten tuotteiden käytön lisääminen ja se on lisätty myös ruokapalvelutuottajan sopimukseen, niin silloin kuntalaisten lautasilla tulee näkyä lähiruokaa ja -luomua.

Paikallisten tuotteiden käyttöä ja sen lisäämistä tulee myös mitata ja seurata. Kun ruoanvalmistuksen raaka-aineet hankitaan lähialueelta, niin koko kunnan talous hyötyy.

Paikallishankinnoilla on suora vaikutus alueen talouteen

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tekemästä aluetalousvaikutusten laskelmasta selviää, että Pohjois- Savossa julkisella sektorilla toimivat ruokapalvelut ostivat vuonna 2019 omasta maakunnasta elintarvikkeita noin 1,7 miljoonalla eurolla. Näillä vajaan kahden miljoonan euron ruokahankinnoilla on työllistetty 12 henkilöä ruokaketjun eri toimialoille. Paikallisilla hankinnoilla on siis suora vaikutus alueen työllisyyteen.

Positiiviset vaikutukset eivät kohdistu pelkästään elintarviketeollisuuteen vaan heijastuvat laajasti myös maatalouteen, kauppaan ja eri palvelualoille. Lisäksi edelleen ohjaamalla ruokahankintoja vastuullisesti tuotettuihin raaka-aineisiin, esimerkiksi luomutuotteisiin, voidaan lisätä positiivisia ympäristövaikutuksia ja hillitä ilmastonmuutosta.

Ruoka voi olla merkittävä kunnan positiivisen imagon tekijä, kun asiaan paneudutaan ja tehdään oikeita päätöksiä.

Pohjois-Savon lähiruokahankintojen aluetalousvaikutuksia on selvitetty osana Savolaisuus on makuasia -hanketta, jonka tavoitteena on mm. lähiruuan käytön lisääminen niin pohjoissavolaisten kuluttajien, ravintoloiden kuin kuntienkin keittiöissä. Hankeen yhdeksi tiedotuskohderyhmäksi on valittu pohjoissavolaiset päättäjät, joille halutaan tiedottaa erilaisista mahdollisuuksista lisätä lähiruuan osuutta julkisissa ruokapalveluissa sekä niiden lisäämisen vaikutuksista kunnassa.

Savolaisuus on makuasia -hanke on osa Kuopion seudulle myönnetyn European Region of Gastronomy 2020-2021 -tunnustuksen ympärillä olevaa hankekokonaisuutta.

Lue Ruralian selvitys klikkaamalla tästä.

Kirjoittajat:

Hannaleena Uhlbäck-Ropponen, TKI-asiantuntija, projektipäällikkö, Savonia-ammattikorkeakoulu

Anu Arolaakso, projektipäällikkö, Savon ammattiopisto