Yhteiskunnassamme on meneillään suuria rakenteellisia muutoksia. Julkisen sektorin suuret muutokset tuovat mukanaan tarpeen kehittää eri asiakasryhmille vaikuttavampia ja resurssiviisaita palveluita. Hyvinvointialueet aloittavat vuonna 2023 ja TE-2024 -uudistus tekee tuloaan vuoden 2024 aikana. Molemmissa uudistuksissa asiakaslähtöisyyttä vahvistetaan. Sanna Marinin hallitus on ottanut tavoitteeksi työllisyysasteen nostamisen 75 prosenttiin.

Tarvitaan vaikuttavia palveluja, jotta työllisyystavoitteeseen päästään. Osatyökykyisten, vaikeasti työllistyvien ja maahanmuuttajien osallistumista työmarkkinoille tarvitaan. Hyvinvointialueilla työkyvyn tuki tulisi olla helposti saatavilla yhdellä yhteydenotolla. TE-2024 -uudistuksessa kunnat saavat suuremman roolin työllisyyden hoidosta. Meneillään olevassa työllisyyden kuntakokeilussa pilotoidaan TE-2024 -uudistusta siirtämällä valtiolta kunnille suurempi vastuu työllisyyden hoidosta.  (Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisuaika tuntematon; Valtioneuvosto 2019, 130–133; 153–156.)

Pitkäaikaistyöttömillä tunnistamattomia terveyshaasteita ja heidän palvelunsa ovat siiloutuneet monen toimijan välille. Kokonaistilanteen hahmottaminen eri palveluissa on haasteellista ja heidän palvelutarpeensa on pirstaloitunut eri järjestelmien ja toimijoiden välille. Pitkäaikaistyöttömillä on myös tavallisemmin mielenterveys- ja päihdeongelmia. Työttömien terveystarkastus on lakisääteinen palvelu, joka on vapaaehtoinen ja maksuton palvelu kaikille työttömille.

Myös laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta määrää työ- ja elinkeinotoimiston, Kansaeläkelaitoksen ja kunnan tekemään yhteistyötä työttömän palvelutarpeen tunnistamiseksi. Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta edistää työnhakijoiden palvelujen yhteensovittamista sekä sen tavoitteena on edistää työttömien palvelutarpeen mukaisia sosiaali-, terveys-, ja kuntoutuspalveluja. (Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 1369 § 1; Kerätär 2016, 70—80; Sinervo Leini julkaisuaika tuntematon; Terveydenhuoltolaki 1326 § 13; Valtioneuvosto 2019, 143–146.)

Kykyviisari® on maksuton työ- ja toimintakyvyn itsearviointiin kehitetty mittari. Kykyviisari® on kehitetty Työterveyslaitoksen Sosiaalinen osallisuus ja työ- ja toimintakyvyn muutos ”Solmu” -ESR-koordinaatiohankkeessa (1.10.2014-30.9.2022) ja se on meneillään olevien työllisyyden kuntakokeilujen valtakunnallinen työ- ja toimintakyvyn mittari.

Kuopin seudun työllisyyden kuntakokeilussa Kykyviisari® on asiakkaiden ohjaus- ja neuvontatyössä hyödynnettävissä digitaalisen ForeAmmatti-palvelun kautta. Kykyviisari® auttaa kuntakokeilun omavalmentajia tunnistamaan työnhakija-asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn haasteita. Kykyviisari® myös vahvistaa työnhakijan omia suunnitelmia. (Työterveyslaitos 2019; Työterveyslaitos 2022.)

Kuntoutuksen YAMK-opintojen opinnäytetyönä tutkittiin Kykyviisarin® käyttökokemuksia. Opinnäytetyön aineisto kerättiin teemahaastattelun menetelmää käyttäen Kuopion seudun työllisyyden kuntakokeilun kuopiolaisilta asiakkailta syys-lokakuun 2021 aikana. Haastatteluihin osallistui neljä kuntakokeilun asiakasta. Asiakkaat olivat ratkaisukeskeisen monialaisen tiimin asiakkaita. Kaikki haastateltavat olivat käyttäneet Kykyviisaria® digitaalisen ForeAmmatti-palvelun kautta. Haastateltavat olivat iältään 26–60-vuotiaita ja naisia.

Teemahaastatteluja yhdistäväksi tekijäksi nousi työkyky. Nuoremmat haastateltavat kokivat Kykyviisarin® vahvistavan omia suunnitelmia sekä vähentävän itsekritiikkiä. Yli 50-vuotiaat olivat kuntoutuneet useita vuosia monissa eri kuntoutuksen palveluissa ja näin ollen heidän suunnitelmansa suuntautuivat eläkettä kohden. Yli 50-vuotiaat eivät kokeneet Kykyviisarin® olevan itselleen sopiva mittari kuntoutumisen tässä vaiheessa.

Kaikki haastateltavat kokivat, että Kykyviisari® sopisi työkyvyn kuntouttamisen alkuvaiheeseen. Nuoremmat haastateltavat olivat saaneet Kykyviisarista® itselleen sopivia työvälineitä ja pysyivät edistämään kuntoutumistaan Kykyviisarin® myötä kohti työ- tai opiskeluelämää. Haastateltavat kokivat Kykyviisarin® olevan sopiva työväline myös kuntouttavaan työtoimintaan. Terveydenhuollon palveluissa Kykyviisarin® ajateltiin olevan sopiva hoitosuhdetyöskentelyyn vaikuttavuuden mittariksi tai asiakkaan tuntevan lääkärin työvälineeksi erityisesti työkyvyn arvioinneissa. Työttömien terveystarkastuksiin Kykyviisarin® koettiin olevan joiltain osin olevan sopiva. Tarjoamalla Kykyviisaria® aktiivisesti ja säännönmukaisesti kuntakokeilujen asiakkaille, voidaan työnhakijan omaa suuntaa vahvistaa.

Kirjoittajat:

Minna Friman, terveydenhoitaja, projektipäällikkö työllistymisen yhteispalvelu ASKEL-hanke (ESR), kuntoutuksen YAMK opiskelija

Maria Luojus, FT, kuntoutuksen lehtori

LÄHTEET

Kerätär, Raija. 2016. Kun katsoo kauempaa, näkee enemmän monialainen työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi pitkäaikaistyöttömillä. Väitöskirja. Saatavissa:                          http://urn.fi/urn:isbn:9789526210865. Viitattu: 23.1.2022.

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. 1369/2014. Lainsäädäntö. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141369. Viitattu: 20.1.2022.

Sinervo, Leini. Julkaisuaika tuntematon. Työttömän terveystarkastus. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Verkkosivusto. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/sote-uudistus/tulevaisuuden-sosiaali-ja-terveyskeskus/toimintamalleja-ja-menetelmia-tyon-tueksi/osallisuus/tyottoman-terveystarkastus. Viitattu 22.1.2022.

Terveydenhuoltolaki. 1326/2010. Lainsäädäntö. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326. Viitattu: 22.1.2022.

Työ- ja elinkeinoministeriö. Julkaisuaika tuntematon. TE-palvelut 2024 -uudistus. Verkkosivusto. Saatavissa: https://tem.fi/te-palvelut-2024-uudistus. Viitattu 22.1.2022.

Työterveyslaitos. 2019. Työelämätieto. Kykyviisari kertoo vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien toimintakyvystä. Verkkosivusto. Saatavissa: https://tyoelamatieto.fi/fi/articles/analysisKykyviisari. Viitattu: 22.1.2022.

Työterveyslaitos. 2022. Kykyviisari. Verkkosivusto. Saatavissa: https://sivusto.kykyviisari.fi/. Viitattu: 23.1.2022.

Valtioneuvosto. 2019. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019. Osallistava ja osaava suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:31. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-808-3. Viitattu: 22.1.2022.