Savonia-artikkeli: Lapsiperhepalveluiden ja järjestöjen kumppanuutta kehittämässä

Hyvinvointikoordinaattori YAMK opiskelija Soile Hanskin opinnäytetyössä ”Yhdessä kehittämällä luodaan osallisuutta – kuvaus lapsiperhepalveluiden ja järjestöjen kumppanuuspöydän kehittämisestä” kehitettiin konkreettisesti yhteistyömalli.

Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on aina ollut kansalaisyhteiskunnassa merkittävä osuus hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisessä.  Viime aikoina on myös kuntien ja kaupunkien toiminnoissa ja päätöksenteossa tunnistettu järjestötyön merkityksellisyys matalan kynnyksen ennalta ehkäisevässä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työssä. Kuntien ja järjestöjen yhteinen toiminta tarvitsee kuitenkin toteutuakseen yhteisiä rakenteita sekä yhdessä sovittuja tavoitteita ja toimintamalleja. Yhteinen toiminta lisää kuntalaisten osallisuutta sekä heidän vaikuttamismahdollisuuksiaan kunnan päätöksentekoon. Yhteisen toiminnan avulla myös kunnan virkamiehet ja poliittiset päättäjät tulevat tietoisiksi kuntalaisten arkeen liittyvien toimintojen kehittämistarpeista.  

Kuntaorganisaation ohella yhteiseksi toimijaksi on tulossa myös kolmas osapuoli, kun kuntien järjestämisvastuulla olevat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat siirtymässä hyvinvointialueen järjestämisvastuulle vuoden 2023 alusta alkaen. Tämä merkitsee niin kunnille kuin järjestöille toiminnassa laajoja muutoksia. Valtakunnallisesti on meneillään useita hallitusohjelman mukaisia, valtion tukemia kehittämishankkeita ja muutosohjelmia. Lapsiperhepalveluiden kehittämiseksi valtakunnallisen lapsiperhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) osana Pirkanmaalla on meneillään Pirkanmaan sosiaali- ja terveyskeskuskehittämisohjelma (PirSOTE). Kehittämisohjelmassa yhtenä tavoitteena on muodostaa maakunnallinen yhtenäinen perhekeskustoimintamalli, jonka toiminnassa pyrkimyksenä on järjestötoimijoiden ja julkishallinnon toimijoiden monialaisen kumppanuuden lisääminen. Tähän tavoitteeseen Soile Hanski lähti vastaamaan kehittäessään lapsiperhejärjestöjen, kaupungin ja seurakunnan yhteistä toimintamallia eli kumppanuuspöytää opinnäytetyönään.

Kehittämistyö toteutui kokonaisuudessaan vuoden 2021 aikana. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä kaupungin lapsiperhepalveluiden, järjestöjen ja seurakunnan yhteistä toimintaa, parantaa kuntalaisten osallisuutta lapsiperhepalveluiden tuottamisessa ja päätöksenteossa sekä muodostaa käsitys julkisten toimijoiden ja järjestöjen toiminnan rajapinnoista. Kehittämistyössä tarkastelun kohteena oli lapsiperhepalveluiden kokonaisuus lapsiperhepalveluiden muutosohjelman (LAPE-hanke) ja Pirkanmaan sosiaali- ja terveyskeskuskehittämisohjelman (PirSOTE) näkökulmasta. Lisäksi tarkastelun kohteena oli kansalaisyhteiskunnan sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan erityispiirteiden ja osallisuuden lisäksi erityisesti kumppanuuden kehittyminen. Kehittämistyön tuloksena muodostettiin kaupungin lapsiperhejärjestöjen, kaupungin lapsiperhetoimijoiden sekä seurakunnan yhteisen toiminnan malli, kumppanuuspöytä.  Kumppanuuspöytä toimintamallina konkreettisesti kokoaa toimijat muutaman kerran vuodessa yhdessä suunnittelemaan ja keskustelemaan yhteisestä lapsiperhepalveluiden toiminnasta. Kumppanuuspöytä toimii kaupungin, seurakunnan ja järjestötoimijoiden rajapinnassa. Siinä kootaan tietoa arjen toimijoilta ja välitetään se eteenpäin kunnan sekä hyvinvointialueen päätöksentekijöille. Se toimii myös yhteisen lapsiperhepalveluiden viestinnän verkostona.

Tulevassa hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen työssä kumppanuustyöllä tulee olemaan tärkeä merkitys sekä kunnan, hyvinvointialueen että myös järjestöjen toiminnassa. Jokainen toimija tuo yhteiseen pöytään oman osaamisensa. Kumppanuuspöytä on yksi esimerkki toimintamallista, joka mahdollistaa kuntalaisten paremman osallistumisen päätöksentekoon sekä tekee näkyväksi järjestötoimijoiden matalan kynnyksen toiminnan. Ilman yhteisiä rakenteita ja yhdessä määriteltyjä tavoitteita ei toiminnalla ole jatkuvuutta ja vaikuttavuutta. Kumppanuuspöydän toiminta tulee olla johdettua, tavoitteellista yhdessä tehtävää toimintaa. Aito kumppanuus syntyy kuitenkin vasta vähitellen yhdessä toimimisena ollen yhdessä kehittämistä ja yhdessä oppimista.

Soile Hanski, Hyvinvointikoordinaattori YAMK

Marja-Liisa Rissanen, yliopettaja, Master School, Savonia ammattikorkeakoulu