Savonia-artikkeli: Lapsissa ja nuorissa on mielenterveyden tulevaisuus

Hyvinvointikoordinaattori YAMK-opiskelija, sairaanhoitaja Anne Kröger perehtyi YAMK-opinnäytetyössään siihen, mitä tutkitusti vaikuttavia mielenterveys- ja päihdetyön menetelmiä on kehitetty erityisesti lapsille ja nuorille suunnattuun ennalta ehkäisevään mielenterveys- ja päihdetyöhön. Opinnäytetyö on kuvaileva kirjallisuuskatsaus.

Lasten ja nuorten mielenterveys

Mielenterveys on olennainen osa terveyttä, johon lapsen myönteinen kehitys, oppiminen ja yhteiskuntaan integroituminen perustuu. Hyvä mielenterveyden perusta ehkäisee myös päihdehäiriöiden syntyä. Lapsuudessa rakentuu myös tulevaisuuden, aikuisuuden hyvinvoinnin perusta. Lasten ja nuorten mielenterveyttä tulisi vaalia ja tukea kaikin keinoin, jotta kehityskulku olisi positiivinen.

Nuoruusiässä fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kasvu ja kehitys on nopeaa. Muutokset kasvussa ja kehityksessä kuormittavat nuoren mieltä ja altistavat nuorta mielenterveyden haasteille ja päihdeongelmille. Lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmat on todettu maailmanlaajuisesti yhteiseksi ja suurimmaksi olemassa olevaksi haasteeksi. Koronakriisi on vaikuttanut huolestuttavalla tavalla lasten ja nuorten mielenterveyteen sitä heikentävästi.

Nyt tarvitaan lasten ja nuorten mielenterveys ja päihdetyön vaikuttavia menetelmiä kipeämmin kuin koskaan aikaisemmin. Näitä ennaltaehkäiseviä menetelmiä varhaisessa vaiheessa käyttämällä voidaan vähentää lasten ja perheiden inhimillistä kärsimystä, ehkäistä syrjäytymistä ja säästää terveydenhuollon voimavaroja sekä konkreettisesti taloudellisia resursseja eli rahaa.

Vaikuttavat ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön menetelmät

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen tukemiseen eri kasvun ja kehityksen vaiheessa ja eri ympäristöissä on olemassa paljon erilaisia vaikuttavaksi todettuja ennaltaehkäiseviä menetelmiä. Valitettavasti menetelmiä ei ole tasapuolisesti käytössä kaikissa kunnissa. Kansainvälisesti on kehitetty runsaasti menetelmiä, jotka mahdollisesti soveltuisivat suomalaiseen kontekstiin. Tutkimusresurssien vähäisyyden vuoksi menetelmiä ei ole voitu tarpeeksi tutkia Suomessa ja näin niiden vaikuttavuutta ei ole voitu suomalaisissa konteksteissa kliinisellä tutkimuksella vahvistaa.

Suomessakin on kuitenkin jo enenevässä määrin otettu käyttöön lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyöhön kansainvälisiä ennaltaehkäiseviä menetelmiä, joiden vaikuttavuudesta ei vielä meillä ole vahvaa tutkimusnäyttöä.

Mielenterveyden edistämiseksi sekä päihdeongelmien ehkäisemiseksi olisi tärkeää, että läpi Suomen käytettäisiin vaikuttavia menetelmiä. Varhaiskasvatus, koulu ja koti ovat lasten ja nuorten keskeisimpiä ympäristöjä, joissa voidaan vaikuttaa merkittävällä tavalla lasten ja nuorten hyvinvointiin, mielenterveyteen ja ennaltaehkäistä päihteidenkäyttöä.

Vaikuttavammiksi menetelmiksi on todettu varhaisen vaiheen menetelmät, kuten voimaperheet ja ihmeelliset vuodet. Nämä menetelmät ovat juurtumassa hyvää vauhtia suomalaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin tueksi. Vanhemmuusohjelmat ovat parhaiten tutkittuja ja tehokkaimpia menetelmiä lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisemiseksi.

Uusien työmenetelmien käyttöönotossa tarvitaan koulutuksen lisäksi johdonmukaista johtamista lapsen, nuoren ja vanhempien omassa toimintaympäristössä. Vaikuttavaa mielenterveyden edistämistä ja ennaltaehkäisyä tehdään siis monialaisesti. Menetelmien käyttöönotto, koulutukset ja ylläpito tarvitsevat paljon resursseja ja hyvin tehtyjä valmisteluja. Menetelmien käyttöä, juurruttamista ja levittämistä tulisi seurata ja arvioida koko ajan edelleen kehittämistä unohtamatta.

Sosiaali- ja terveyspalveluja uudistetaan kovalla vauhdilla ja lasten ja nuorten osalta on tavoitteena painopisteen siirtäminen ennaltaehkäiseviin sekä varhaisen tuen palveluihin. Kuntien tulisi panostaa ennaltaehkäiseviin ja varhaisen vaiheen menetelmiin, jolloin säästettäisiin pitkällä aikavälillä ja se on tehokkainta perheiden hyvinvoinnin tukemista. Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus, myös meidän kaikkien hyvinvoinnin tulevaisuus.

Kirjoittajat:

Anne Kröger, hyvinvointikoordinaattori YAMK-opiskelija, sairaanhoitaja

Marja-Liisa Rissanen, yliopettaja, Master School